Olli Haapala nousi yläkerran toimitukseen!

Suurella surulla kerron teille murheellisen uutisen: Olli Haapala jätti meidät viime viikon perjantaina.

Sain itse tehdä Ollin kanssa työtä niin toimittajana kuin luottamushenkilönä ja viettää hänen kanssaan runsaasti aikaa joka-aamuisten kahvihetkien yhteydessä. Olli jätti ammottavan aukon paikalliseen toimittajakuntaan ja hänessä hänen ystäväpiiristä poistui suuri ajatteleva persoona, kärkäs ja sarkastinen ihminen.

Aamukahvit Ollin kanssa olivat lähes poikkeuksetta varsin äänekkäitä. Olli sanoi ÄÄNEEN sen, jos hän oli eri mieltä keskustelijoiden kanssa. Olli Haapala ei säästellyt temperamenttiaan. Hän jopa monesti poistui kiukkua puhisten kahviosta. Useimmiten iltapäivällä samat asiat käsiteltiin kovalla äänellä loppuun, mutta ilman ulosmarsseja. Omasta käyttäytymisestään Olli totesi rehellisesti ja häpeilemättä: OLEN EI IHMINEN!

Jos Olli poltti päreensä usein ja helposti, hän myös leppyi helposti ja osasi laskea leikkiä omasta äkkipikaisuudestaan. Haapalalle tärkeitä asioita olivat heikommista huolehtiminen, luonto ja kulttuuri. Etenkin rakkaus luontoa ja kulttuuria kohtaan näkyivät Ollin toimitustyössä. Hän kirjoitteli mielellään luonnon ilmiöistä, joita muut pitivät hippiäistasoisena.

Toimittajana Olli Haapala oli tinkimätön perfektionisti ja armoton puurtaja. Hän on tarkalla uutisoinnillaan jäänyt kaupunkilaisten mieliin esim. soijatehtaan osalta. Geenimanipuloitua soijaa ei vielä tänne tule, mutta kaikilta muilta osin Olli Haapalan kertoma pitää paikkansa. Haapalan työhön ei vaikuttanut kaveruus eikä painostus. Kun Ollia uhkailtiin ja peloteltiin vaikenemaan, vaikenemisen sijaan hän kommenteissa kertoi avoimesti, huumorilla höystäen, kuka häntä uhkaili ja miten. Näillä kommenteilla ja jutun sekaan heitetyillä leukailuilla Haapala osasi taitavasti taata juttujensa lukuarvon ja niiden ympärillä käytävän keskustelun!

Toimittajana Olli oli perfektionisti. Parhaiten tämä tuli esiin teatteriarvosteluissa, joissa kerrottiin kirjailijan taustat ja missä vaiheessa elämää tämä oli näytelmän kirjoittanut. Minulle mieleen painuvin Ollin kirjoittama teatteriarvostelu oli Lea Myllymäen ohjaamasta näytelmästä Piat. Arvostelu kävisi esimerkiksi kaikille Suomen toimittajille siitä, minkälaista työtä toisten ihmisten tekemisen onnistunut arvostelu vaatii. Arvosteluissaan Olli oli aina rehellinen, mutta huomio, tekijöiden lähtökohdat ja resurssit!

Olli Haapala toi Uudenkaupungin uutisoinnin nettiaikaan perustamalla netti lehden: Ukin Uutiset. Haapalan toimituksellinen ammattitaito, rehellisyys ja räväkkyys nostivat Ukin Uutiset nopeasti luetuksi mediaksi. Sen vahvuuksia olivat mm. paikallispolitiikan ja kulttuurin seuraaminen. Myöhemmin Aluesanomat ostivat Ukin Uutiset. Haapala jatkoi työtään Aluesanomissa:
http://ukin-uutiset.vuodatus.net/

Itse muistan ikuisesti, kun etsimme Ollin kanssa erään koulun alta hometta. Kierreltiin ja kaarreltiin, kunnes päästiin pienen luukun luo. Jäljistä päätellen homejätteet olivat tuotu luukun takaa. Kaksi paksukaista ja pieni luukku oli melkoinen yhdistelmä. Saatiin luukku auki, mutta se oli niin korkealla, ettei sinne kunnolla nähnyt tai päässyt. Haapala yritti vaan ei päässyt sisään, joten hän usutti minua pujahtamaan luukusta. Sanoin hänelle, että räpsi nyt niitä kuvia siitä luukusta ja katsotaan kuinka ne onnistuu. Olli miltei hirmustui ehdotuksestani ja karjui: Tämä on iso skuuppi ja tätä ei pilata räpsimällä umpimähkään. Niinpä kuvat otettiin ja julkaistiin lehdessä.

Jään kaipaamaan Olli Haapalaa niin ystävänä, toimittajana, aktiivisena sekä rohkeana keskustelijana, sinnikkäänä kyseenalaistajana ja äärimmäisen piikikkäällä kynällä kirjoittaneena persoonallisena kommentoijana!