Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun 2014 vuosikertomuksen mukaan sen liikevaihto oli 65,8 miljoonaa euroa. SPR:n tulos kasvoi vuoden 2013 2,4 miljoonasta eurosta vuoden 2014 5,9 miljoonaan euroon. Kun otetaan huomioon, että liikevaihto tehdään myymällä suomalaisten ilmaiseksi luovuttamaa verta sairaaloille ja kenties ulkomaillekin, ei kyse ole yhteiskunnallisesti tai rahallisesti mitättömästä toiminnasta.
SPR Veripalvelun veripussin hinta koostuu seuraavasti: lääketieteellinen tuki 1%, varastointi ja kuljetus 6%, tuotanto 15%, laboratoriotoiminta 26% ja verenluovutustoiminta 52%. Henkilöstöä veripalvelulla oli vuonna 2014 keskimäärin 525 ja niiden työpanoksen SPR ilmoittaa vastanneen 449 yhdeksän kokonaisaikaisen työntekijän työpanosta. Kaikkiaan veripalvellulla oli vakinaista 2014 433 vakinaista työntekijää, joista 88 % naisia. Työntekijöistä sairaanhoitajia ja vastaavia oli 32 %, laboratorioväkeä 18 %, lääkäreitä 3 %, luonnotieteilijöitä ja vastaavia 9 % jne.. Kupallistaväkeä veripalvelun henkilökunnasta on 5 %.
Tässä linkki SPR veripalvelun vuosikertomukseen
SPR:n omaisuudeksi arvioidaan noin 150 milj. euroa. Se maksaa johtajilleen mukavia palkkoja eli parhaimmillaan vuosipalkka pyörii 100 000 eurossa. Tämä ei ole mitään tavatonta, sillä esim. MLL:n johtajan palkka pyörii samalla tasolla ja piispat puolestaan tienaavat kovimmillaan rutkasti enemmän.
SPR on pitkälti ominut pakolaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen Suomessa itselleen. Kun katsomme, aiemmin saapuneiden, maahanmuuttajien ongelmia Suomessa, voi perustellusti epäillä kotoutuksen laadukkutta Suomessa. Tänä vuonna maahan tulevien pakolaisten määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämän asian yhteydessä SPR on hoitanut yhteiskuntavastuunsa merkittävästi ja ilmeisesti ilman SPR:n merkittävää roolia suurin osa pakolaisista olisi jäänyt saapumatta Suomeen.
Maallikosta pakolaiskuvio olevan pitkälti seuraava: esim. kunta vuokraa vanhan koulun SPR:lle, joka lähettää vuokralaskun eteenpäin, pienellä lisällä höystettynä, valtiolle. Mikäli tiloja ei meinaa löytyä riittävästi, on valtio ilmaisut olevansa valmis pakkotoimiin, jotta pakolaisille saadaan kohtuulliset tilat. Koko kuvio tuntuu ihmeelliseltä ja pistää mittimään, mihin tarvitaan välikäsiä, joilla ei ole eväitä hoitaa kotoutusta? Aivan oma lukunsa on raha! Minkälaista businesta pakolaisilla tehdään kulissien takana?
Onko päättäjät ja muut kellokkaat heitä peesavinen laumoineen syyllistyneet ulkokultaiseen näennäisinhimillisyyteen eli maahan tuotetaan väkeä vähääkään pohtimatta kotoutuksen onnettomasta tasosta ja maahanmuuttajien elämisen puitteista. Kaiken huippu lieneen ollut 150 000 euroa vuodessa tienaava arkkipiispa, joka tarjosi tyhjien kirkkojen kellareita pakolaismajoitukseen eli paikkoihin, missä ei saisi pitää koiraakaan.
Jos joku on erehtynyt kritisoimaan pakolaisten onnetonta kotoutusta tai esittänyt vaihtoehtoja nykyiselle hallitsemattomalle Suomeen saapuvan ihmisvirran kohtelulle, on hänet suoralta kädeltä tuomittu ja haukuttu rasistiksi. Kaikkein koomisimmin tässä suhteessa toimivat ns. inhimilliset ymmärtäjät, jotka eivät kuuntele eivätkä keskustele vaan tuomitsevat asiohin perehtymättä, asioihin perehtyneitä tai ainakin asioita ajattelevia, vaihtoehtojen esittäjiä.
On vähintäänkin vinkeätä ja itsekästä tuoda pakolaisia huonompiin oloihin kuin he muualla pääsisivät vain siksi, että joku näyttelee näennäisinhimillistä. Kun tähän vielä liitetään lasten erottaminen vanhemmistaan, on auttaminen samaa tasoa kuin väärän rahan pistäminen Pelastusarmeijan joulupataan. Avoimmutta ja pakolaisen eikä näennäisinhimillisen auttajan tai pakolaisista hyötyvän asemaa tässä pitäisi ensin ajatella. Ensimmäiseksi voisimme vaatia julkisuuteen SPR:n ja vastaavien toimijoiden roolia sekä siinä ohessa liikkuvia rahavirtoja.
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
lauantai 14. marraskuuta 2015
Päivän opetus: ISLAMILAINEN EI KOTOUDU KOSKAAN!
Jälleen sattui yksittäistapaus, joka koskettaa satoja ranskalaisia. Osa heistä menetti henkensä, osa menetti terveytensä ja tuhannet ranskalaiset menettivät ystävän, sukulaisen tai lähimmäisensä. Kaiken lisäksi tapahtuma lyö maanosamme ylle synkän epävarmuuden varjon: Euroopan maat eivät pysty turvaamaan kansalaistensa turvallisuutta. Myös me suomalaiset elämme terrorin uhan alla.
Kaikeen löytyy aina syy ja syyllinen. Jokainen voi etsiä syyllistä historiasta: Onko tämän päivän terrorimiin vievän tien rakentaneet espanjalaiset ja englantilaiset vai Afganistaniin hyökänneet neuvostoliittolaiset tai jenkit manöövereineen? -Ehkäpä syy ja sylliset löytyvät noista historian tapahtumista ja tekijöistä, mutta se on aivan selvä, ettei yksikään pommin räjäyttämässä lentokoneessa menehtynyt venäläinen turisti eikä Pariisin silmittömän terrorin uhri ollut syylinen tai ansainnut julmaa kohtaloaan.
Ikävä kyllä olemme siinä tilanteessa, että syyllisen etsiminen historiasta ei paranna vähääkään tämän päivän terroriongelmaa - päin vastoin jahkaaminen antaa vain lisäaikaa terrorin suunnittelijoille. Eikä myöskään terrorin uhrien läheisten tai terrorista traumoja saaneiden asemaa paranna pätkääkään se, jos joku yrittää louhduttaa heitä laulamalla: Me maksamme velkaa... Nyt auttaa ainoastaa turvallisuuden luominen.
Yhteiskunnan perustehtävä on turvallisuuden luominen sen jäsenille ja siinä maanosassamme ollaan karkeasti epäonnistuttu: Takavuosina aloitettu terrorin vastainen sota on päättymässä terrorin riemuvoittoon! Sen sijaan että terroria pyrittäisiin kukistamaan, on terrorin tekijöille avattu paraatiovet marssia jokaiseen maanosamme kolkkaan. Tämän kaiken epäinhimillyyden ovat luoneet ja antaneet kasvaa inhimillisyydellä haihattelevat päättäjämme.
Jokainen meistä on valmis auttamaan hädässä olevaa kauimmaistakin. Tilanne muuttuu kokolailla toiseksi silloin, jos auttamiseen sisältyy suuria riskejä. Päästäisit varmasti kotiisi pakkasessa värjöttelevän kauimmaisen. Mutta päästäisitkö häntä sisään, jos siihen liittyisi riski, että hän tappaa lapsesi tai puolisosi? Tästä sinä äänestit viime vaaleissa ja nyt päättäjät killoittavat kilpeään päättäjien pöydässä riskeeraamalla perheesi päästämällä terrorisminriskin sisään!
Suomen menoa kaiken maailman kuppikunteihin perustellaan pääsyllä päätäviin pöytiin. Onhan pöydissä istuminen luonut meille turvallisuutta, kun meitä suojeltiin käyrien kurkkujen vaaroilta ja joulukuusidirektiivin vastaisilta joulukuusilta. Suomalaisia on IRAK:ssa kouluttamassa paikallista virkavaltaa, jotta he osaavat jämäkästi potkaista hallituksen vastustajan oven sisään ja oikeaoppisesti kovistella hallituksen vastustajan perhettä. Kun muistetaan, että juuri tuo suomaisten tukema hallitus hyväksyy yhdeksänvuotiaiden tyttöjen pakkoavioliitot, sopii kysyä: Olemmeko lähettäneet päättäviin pöytiin armottomasti töppöileviä ahterinnuolijoita vai tinkimättömästi asiaansa omistautuneita pedofiileja?
Olisikohan meidän ja päättäjien hyväksyttävä pikimmiten sellainen juttu, että, jos maahantulija on jäsen sellaisessa uskonnossa, joka ei hyväksy toisia uskontoja eikä ateismia, on tällaisen uskonnon jäsenen kotouttaminen mahdotonta. Onko meidän pistettävä kiireellä rajat kiinni, pohdittava kuulummeko oikeisiin kuppikuntiin maailla ja on niissä niissä Suomella riittävän kyvykäs ja isänmaallinen edustus? Vai onko maailma ajautunut siihen pisteeseen, että meidän on perusteltua pitää siltä pohjalta pikaisesti uudet eduskuntavaalit?
Kaikeen löytyy aina syy ja syyllinen. Jokainen voi etsiä syyllistä historiasta: Onko tämän päivän terrorimiin vievän tien rakentaneet espanjalaiset ja englantilaiset vai Afganistaniin hyökänneet neuvostoliittolaiset tai jenkit manöövereineen? -Ehkäpä syy ja sylliset löytyvät noista historian tapahtumista ja tekijöistä, mutta se on aivan selvä, ettei yksikään pommin räjäyttämässä lentokoneessa menehtynyt venäläinen turisti eikä Pariisin silmittömän terrorin uhri ollut syylinen tai ansainnut julmaa kohtaloaan.
Ikävä kyllä olemme siinä tilanteessa, että syyllisen etsiminen historiasta ei paranna vähääkään tämän päivän terroriongelmaa - päin vastoin jahkaaminen antaa vain lisäaikaa terrorin suunnittelijoille. Eikä myöskään terrorin uhrien läheisten tai terrorista traumoja saaneiden asemaa paranna pätkääkään se, jos joku yrittää louhduttaa heitä laulamalla: Me maksamme velkaa... Nyt auttaa ainoastaa turvallisuuden luominen.
Yhteiskunnan perustehtävä on turvallisuuden luominen sen jäsenille ja siinä maanosassamme ollaan karkeasti epäonnistuttu: Takavuosina aloitettu terrorin vastainen sota on päättymässä terrorin riemuvoittoon! Sen sijaan että terroria pyrittäisiin kukistamaan, on terrorin tekijöille avattu paraatiovet marssia jokaiseen maanosamme kolkkaan. Tämän kaiken epäinhimillyyden ovat luoneet ja antaneet kasvaa inhimillisyydellä haihattelevat päättäjämme.
Jokainen meistä on valmis auttamaan hädässä olevaa kauimmaistakin. Tilanne muuttuu kokolailla toiseksi silloin, jos auttamiseen sisältyy suuria riskejä. Päästäisit varmasti kotiisi pakkasessa värjöttelevän kauimmaisen. Mutta päästäisitkö häntä sisään, jos siihen liittyisi riski, että hän tappaa lapsesi tai puolisosi? Tästä sinä äänestit viime vaaleissa ja nyt päättäjät killoittavat kilpeään päättäjien pöydässä riskeeraamalla perheesi päästämällä terrorisminriskin sisään!
Suomen menoa kaiken maailman kuppikunteihin perustellaan pääsyllä päätäviin pöytiin. Onhan pöydissä istuminen luonut meille turvallisuutta, kun meitä suojeltiin käyrien kurkkujen vaaroilta ja joulukuusidirektiivin vastaisilta joulukuusilta. Suomalaisia on IRAK:ssa kouluttamassa paikallista virkavaltaa, jotta he osaavat jämäkästi potkaista hallituksen vastustajan oven sisään ja oikeaoppisesti kovistella hallituksen vastustajan perhettä. Kun muistetaan, että juuri tuo suomaisten tukema hallitus hyväksyy yhdeksänvuotiaiden tyttöjen pakkoavioliitot, sopii kysyä: Olemmeko lähettäneet päättäviin pöytiin armottomasti töppöileviä ahterinnuolijoita vai tinkimättömästi asiaansa omistautuneita pedofiileja?
Olisikohan meidän ja päättäjien hyväksyttävä pikimmiten sellainen juttu, että, jos maahantulija on jäsen sellaisessa uskonnossa, joka ei hyväksy toisia uskontoja eikä ateismia, on tällaisen uskonnon jäsenen kotouttaminen mahdotonta. Onko meidän pistettävä kiireellä rajat kiinni, pohdittava kuulummeko oikeisiin kuppikuntiin maailla ja on niissä niissä Suomella riittävän kyvykäs ja isänmaallinen edustus? Vai onko maailma ajautunut siihen pisteeseen, että meidän on perusteltua pitää siltä pohjalta pikaisesti uudet eduskuntavaalit?
torstai 12. marraskuuta 2015
Yksityistäminen: askel kohti korruptiota?
Korruptio sana tarkoittaa alun alkaen turmellusta ja houkuttelemista tai motivointia väärinkäytökseen. Yhteiskunan toiminnassa korruptio on paljon muutakin kuin lahjomista tai rahan voimalla muuttettua valmistelua tahikka päätöksentekoa. Yksityiset palvelut ovat tulossa yhteiskunnan tuottamien palvelujen rinnalle. Kun kova kilpailu yhteiskunnan tuottamista palveluista on alkanut, voi perustellusti pohtia, josko samalla on avattu ovi korruptiolle.
Suomessa kunnat ovat pitkälti tuottaneet itse omat kuntalaisille suunnatut palvelut. Virkavastuulla toimivat johtajat, joiden yläpuolella lautakunnissa ja valtuustossa istuvat päättäjät ovat valvoneet kunnan palvelujen tehoa ja lainmukaista toteuttamista. Kun vielä kuntalakikin velvoittaa kunnanhallitusta vastaamaan taloudesta ja kaikkia päättäjiä toimimaan kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi, uskoisi rehellisen menon olevan turvattu.
Jos jotain häikkää kunnan sisäisessä toiminnasta sattuisi löytymään, astuisi esiin vapaa riippumaton lehdistö, joka lukijoidensa etua ajaen nostaisi päättäjien pimeät manooverit kaiken kansan luettavaksi. Jos vielä kunta julistaa sen hallinnon toimivan avoimuuden hengessä, tuskinpa kukaan voi uskoa, että kunnan palveluissa olisi tehottumuutta, rahan käytösssä toivomisen varaa tai yksityisellä toimijalla mitään realistista saumaa päästä rehellisin menetelmin kunnan nyt tuottamien palvelujen järjestätäjäksi ja käsiksi kuntalaisten rahoihin.
Otetaanpa abstraktin paikkakunnan käytännössä toteutunut esimerkki siitä, miten kunnan rahaa käytetään turmellusti vastoin kunnan ja sen asukkaiden etua. Kunnan korkea-arvoinen virkamies haluaa suurempaan naapurinkuntaan avautuneeseen virkaan ja parempipalkkaiseen työhön. Parempaan tehtävään hamuava virkahenkilö käyttää nykyisen työnantajansa eli kunnan rahoja ostaakseen lähes kahdellakymmenellätuhannella eurolla sivutolkulla tilaa valtakunnan huippujulkaisuta. Ostetuilla sivuilla viranhakijan saavutuksia ylistetään ja hänet kuvataan alansa mahtavimmaksi sateentekijäksi.
Kyseisen esimerkin myötä herää kysymys, kuinka ostettu palstatila palveli sen maksajia eli kuntalaisia, jotka maksamansa mainoksen myötä menettivät sateentekijänsä naapurikunnalle? Miksi luottamushenkilöt eivät puuttuneet asiaan vai oliko kyseisestä virkahenkilöstä eroonpääsy kahdenkymmentuhannen veroeuron menetyksen arvoinen. Oliko tämä korruptiota sanan alkuperäisessä merkityksessä ja kuka tai ketkä siihen mahdollisesti syyllistyivät?
Otetaanpa toinenkin abstraktin paikkakunnan käytännössä toteutunut esimerkki. Luottamushenkilö markkinoi itseään julkistenpalveluiden tinkimättömänä puolustajana, mutta vaalien jälkeen hän meneekin, ehkäpä kaikkein härskeimmän, kansainvälisen toimijan leipiin ja ryhtyy luottamustoimessaan yksityisen sektorin kovimmaksi lobbaajaksi. Hän suosii asemassaan työnantajaansa, jopa vastoin aikaisemmin itse kannattamiaan voimassaolevia valtuuston yksimielisiä päätöksiä.
Se, että päättäjä syö sanansa äänestäjille lienee tässä maassa ja määrätyissä puolueissa ja etenkin abrstraktilla paikkakunnalla normaalia. Mutta siinä vaiheessa pitäisi jonkun toisen päättäjän puuttua asioihin, jos tämä sanansyöjätär alkaa härskisti käyttämään luottamusasemaansa oman työnantajansa etua ajaen eli hän, kunnan taloudesta vastaavan elimen jäsenenä hyväksyy sen, että hänen työnantajansa yli tuplaten kalliimpi tarjous voittaa kilpailijat.
Kuvitelkaapa kunnanhallituksessa istuvaa päättäjää, joka toimii johtajana yrityksessä, joka tarjoaa merkittäviä palveluja kunnalle. Jos tämä päättäjä sattuu vielä olemaan ison puolueen napahenkilöitä, niin hänhän pyörittää sanoilla tai pelolla viranhalitijoita ja lautakunnassa istuvia puolueensa luottamushenkilöitä mielin määrin. Onko kyseisen kaltainen tapaus päättäjänä jäävi ja mitä hänen kanssaan tulee tehdä, jos hän toimii vastoin vaalilupauksia sekä kunnan ja sen asukkaiden etua vastaan?
Eikö jokaisen yrityksen, jonka toiminta nojaa merkittävästi kuntalaisten rahoihin, kannata palkata riveihinsä heikkoselkärankainen päättäjä, joka luottamustoimessaan ajaa häikäilemättömästi työantajansa etua? Käsittääkseni työvoiman rekrytointi yksityiseen yritykseen ei ole korruptiota, mutta luottamustoimessa työnantajan edun asettaminen kunnan ja sen asukkaiden edun edelle on räikeästi ristiriidassa kuntalain kanssa. Onko tämä asia nouseva esiin abstraktissa kunnassa vai onko parasta ulkoistaa kyseinen vyyhti pollisin ja syyttäjän selvitettäväksi?
On siis selvää, ettei yksitystäminen ole mikään uhka vaan pikemminkin se on yhteiskunnalle selkeä vaihtoehto ja mahdollisuus palvella jäseniään entistä laadukkaammin ja tehokkaammin. Hyvät, asioihin perehtyvät ja lahjomattomat päättäjät löytävät yksityisten palvelujen vaihtoehdoista selkeät hyödyt veronmaksajille. Sen sijaan selkärangattomat, ostettavissa olevat ja omaa sekä puolueensa etua, veronmaksajien kustannuksella, ajavat päättäjät ovat tulevaisuudessa suuri riski yhteiskunnalle ja etenkin sen heikoimmille.
Suomessa kunnat ovat pitkälti tuottaneet itse omat kuntalaisille suunnatut palvelut. Virkavastuulla toimivat johtajat, joiden yläpuolella lautakunnissa ja valtuustossa istuvat päättäjät ovat valvoneet kunnan palvelujen tehoa ja lainmukaista toteuttamista. Kun vielä kuntalakikin velvoittaa kunnanhallitusta vastaamaan taloudesta ja kaikkia päättäjiä toimimaan kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi, uskoisi rehellisen menon olevan turvattu.
Jos jotain häikkää kunnan sisäisessä toiminnasta sattuisi löytymään, astuisi esiin vapaa riippumaton lehdistö, joka lukijoidensa etua ajaen nostaisi päättäjien pimeät manooverit kaiken kansan luettavaksi. Jos vielä kunta julistaa sen hallinnon toimivan avoimuuden hengessä, tuskinpa kukaan voi uskoa, että kunnan palveluissa olisi tehottumuutta, rahan käytösssä toivomisen varaa tai yksityisellä toimijalla mitään realistista saumaa päästä rehellisin menetelmin kunnan nyt tuottamien palvelujen järjestätäjäksi ja käsiksi kuntalaisten rahoihin.
Otetaanpa abstraktin paikkakunnan käytännössä toteutunut esimerkki siitä, miten kunnan rahaa käytetään turmellusti vastoin kunnan ja sen asukkaiden etua. Kunnan korkea-arvoinen virkamies haluaa suurempaan naapurinkuntaan avautuneeseen virkaan ja parempipalkkaiseen työhön. Parempaan tehtävään hamuava virkahenkilö käyttää nykyisen työnantajansa eli kunnan rahoja ostaakseen lähes kahdellakymmenellätuhannella eurolla sivutolkulla tilaa valtakunnan huippujulkaisuta. Ostetuilla sivuilla viranhakijan saavutuksia ylistetään ja hänet kuvataan alansa mahtavimmaksi sateentekijäksi.
Kyseisen esimerkin myötä herää kysymys, kuinka ostettu palstatila palveli sen maksajia eli kuntalaisia, jotka maksamansa mainoksen myötä menettivät sateentekijänsä naapurikunnalle? Miksi luottamushenkilöt eivät puuttuneet asiaan vai oliko kyseisestä virkahenkilöstä eroonpääsy kahdenkymmentuhannen veroeuron menetyksen arvoinen. Oliko tämä korruptiota sanan alkuperäisessä merkityksessä ja kuka tai ketkä siihen mahdollisesti syyllistyivät?
Otetaanpa toinenkin abstraktin paikkakunnan käytännössä toteutunut esimerkki. Luottamushenkilö markkinoi itseään julkistenpalveluiden tinkimättömänä puolustajana, mutta vaalien jälkeen hän meneekin, ehkäpä kaikkein härskeimmän, kansainvälisen toimijan leipiin ja ryhtyy luottamustoimessaan yksityisen sektorin kovimmaksi lobbaajaksi. Hän suosii asemassaan työnantajaansa, jopa vastoin aikaisemmin itse kannattamiaan voimassaolevia valtuuston yksimielisiä päätöksiä.
Se, että päättäjä syö sanansa äänestäjille lienee tässä maassa ja määrätyissä puolueissa ja etenkin abrstraktilla paikkakunnalla normaalia. Mutta siinä vaiheessa pitäisi jonkun toisen päättäjän puuttua asioihin, jos tämä sanansyöjätär alkaa härskisti käyttämään luottamusasemaansa oman työnantajansa etua ajaen eli hän, kunnan taloudesta vastaavan elimen jäsenenä hyväksyy sen, että hänen työnantajansa yli tuplaten kalliimpi tarjous voittaa kilpailijat.
Kuvitelkaapa kunnanhallituksessa istuvaa päättäjää, joka toimii johtajana yrityksessä, joka tarjoaa merkittäviä palveluja kunnalle. Jos tämä päättäjä sattuu vielä olemaan ison puolueen napahenkilöitä, niin hänhän pyörittää sanoilla tai pelolla viranhalitijoita ja lautakunnassa istuvia puolueensa luottamushenkilöitä mielin määrin. Onko kyseisen kaltainen tapaus päättäjänä jäävi ja mitä hänen kanssaan tulee tehdä, jos hän toimii vastoin vaalilupauksia sekä kunnan ja sen asukkaiden etua vastaan?
Eikö jokaisen yrityksen, jonka toiminta nojaa merkittävästi kuntalaisten rahoihin, kannata palkata riveihinsä heikkoselkärankainen päättäjä, joka luottamustoimessaan ajaa häikäilemättömästi työantajansa etua? Käsittääkseni työvoiman rekrytointi yksityiseen yritykseen ei ole korruptiota, mutta luottamustoimessa työnantajan edun asettaminen kunnan ja sen asukkaiden edun edelle on räikeästi ristiriidassa kuntalain kanssa. Onko tämä asia nouseva esiin abstraktissa kunnassa vai onko parasta ulkoistaa kyseinen vyyhti pollisin ja syyttäjän selvitettäväksi?
On siis selvää, ettei yksitystäminen ole mikään uhka vaan pikemminkin se on yhteiskunnalle selkeä vaihtoehto ja mahdollisuus palvella jäseniään entistä laadukkaammin ja tehokkaammin. Hyvät, asioihin perehtyvät ja lahjomattomat päättäjät löytävät yksityisten palvelujen vaihtoehdoista selkeät hyödyt veronmaksajille. Sen sijaan selkärangattomat, ostettavissa olevat ja omaa sekä puolueensa etua, veronmaksajien kustannuksella, ajavat päättäjät ovat tulevaisuudessa suuri riski yhteiskunnalle ja etenkin sen heikoimmille.
tiistai 10. marraskuuta 2015
Lama taittui vientiteollisuuden Mekassa
Kun Suomi rämpii syvällä lamassa, niin yksi maamme paikkakunta porskuttaa ja pärjää. Muualla lyödään lappua luukulle, käydään yt-neuvotteluja ja jaetaan lopputilelejä, mutta tälle yhdelle paikkakunnalla syntyi viime vuosina lähes tuhat uutta työpaikkaa ja parhaillaan odotetaan alansa euroopan suurimman tehtaan aloittavan toiminan eli jälleen kaupunkiin on tulossa kymmeniä uusia työpaikkoja.
Kyseiset uudet työpaikat eivät ole mitään huuhaamyyntiä tai osa-aikaisia pätkärupeamia tai yhteiskunnan tukeen perustuvia lyhytaikaisia työpaikkoja, vaan rehellistä teollisuustyötä ja vieläpä pääsääntöisesti vakavaraisten yritysten tarjoamia vientiteollisuuden työpaikkoja. Kyseisen 15 000 asukkaan kaupungin taloudellinen perusta on luotu ja vuosikymmenten kasvu on potkaistu nopeaan nousuun.
Jo nyt teollisten työpaikkojen vaikutus näkyy kaupungissa rajuna kasvuna esim. yksityisellä palvelusektorilla, sillä lukuisat kansainväliset yritykset ovat rantautuneet kaupunkiin. Kaupungin voimakas kasvu kaupan osalta alkoi silmälasiliikkeiden voimakkaalla aallolla ja nyt niitä lienee väkiluku huomioiden Suomen mittakaavassa ennätyksellisen paljon. Viime viikolla kaupunkiin avattiin uusi kodinkoneliike, todistamaan kasvun pysyvyyttä.
Meren kauneimmalla rannalla sijaitseva kaupunki vetää puoleensa myös asukkaita. Sillä sekin lienee Suomen ennätys, että muutamassa päivässä myytiin kaikki asunnot meren rantaan nousevasta luxuskerrostalosta. Tästä johtuen kaupunkiin rakennettaneen nopeasti uusia vastaavanlaisia kerrostaloja, jotka merinäköalasta huolimatta sijaitsevat palvelujen ytimessä.
Koska kaupungin kasvu on vasta alussa ja se on ensimmäine kasvupaikkakunta Suomen taittaessa laman selkää, löytyy kaupungista runsaasti edullisia asuntovaihtoehtoja. Sama koskee liiketiloja, joita on runsaasti vapaana kaupungin ydinkeskustassa. Vielä tänään kasvukaupungin asunnot ja liiketilat ovat edullisia, mutta kiihtyvä kysyntä nostanee niiden hinnat muutamassa vuodessa pilviin eli jos olet tulossa, TULE ÄKKIÄ!
Kaupunki, josta kerron on Suomen vientiteollisuuden fenix lintu eli Uusikaupunki. Jo muutamat vuodet ovat siellä vientiteollisuuden työpaikat lisäntyneet. Nyt tämä kasvunkehto ja merellinen paratiisi tarjoaa valtavat mahdollisuudet yrittäjille ja maamme mainioimmat elämisen puitteet perheille. Siispä jos menestys tai elämisen laatu kiinnostaa, kannattaa kääntyä vaikkapa kaupunginjohtajan puoleen. Juttutuokio hänen kanssaan todistaa, että Uudessakaupungissa pärjää tyhmenpikin!
Kyseiset uudet työpaikat eivät ole mitään huuhaamyyntiä tai osa-aikaisia pätkärupeamia tai yhteiskunnan tukeen perustuvia lyhytaikaisia työpaikkoja, vaan rehellistä teollisuustyötä ja vieläpä pääsääntöisesti vakavaraisten yritysten tarjoamia vientiteollisuuden työpaikkoja. Kyseisen 15 000 asukkaan kaupungin taloudellinen perusta on luotu ja vuosikymmenten kasvu on potkaistu nopeaan nousuun.
Jo nyt teollisten työpaikkojen vaikutus näkyy kaupungissa rajuna kasvuna esim. yksityisellä palvelusektorilla, sillä lukuisat kansainväliset yritykset ovat rantautuneet kaupunkiin. Kaupungin voimakas kasvu kaupan osalta alkoi silmälasiliikkeiden voimakkaalla aallolla ja nyt niitä lienee väkiluku huomioiden Suomen mittakaavassa ennätyksellisen paljon. Viime viikolla kaupunkiin avattiin uusi kodinkoneliike, todistamaan kasvun pysyvyyttä.
Meren kauneimmalla rannalla sijaitseva kaupunki vetää puoleensa myös asukkaita. Sillä sekin lienee Suomen ennätys, että muutamassa päivässä myytiin kaikki asunnot meren rantaan nousevasta luxuskerrostalosta. Tästä johtuen kaupunkiin rakennettaneen nopeasti uusia vastaavanlaisia kerrostaloja, jotka merinäköalasta huolimatta sijaitsevat palvelujen ytimessä.
Koska kaupungin kasvu on vasta alussa ja se on ensimmäine kasvupaikkakunta Suomen taittaessa laman selkää, löytyy kaupungista runsaasti edullisia asuntovaihtoehtoja. Sama koskee liiketiloja, joita on runsaasti vapaana kaupungin ydinkeskustassa. Vielä tänään kasvukaupungin asunnot ja liiketilat ovat edullisia, mutta kiihtyvä kysyntä nostanee niiden hinnat muutamassa vuodessa pilviin eli jos olet tulossa, TULE ÄKKIÄ!
Kaupunki, josta kerron on Suomen vientiteollisuuden fenix lintu eli Uusikaupunki. Jo muutamat vuodet ovat siellä vientiteollisuuden työpaikat lisäntyneet. Nyt tämä kasvunkehto ja merellinen paratiisi tarjoaa valtavat mahdollisuudet yrittäjille ja maamme mainioimmat elämisen puitteet perheille. Siispä jos menestys tai elämisen laatu kiinnostaa, kannattaa kääntyä vaikkapa kaupunginjohtajan puoleen. Juttutuokio hänen kanssaan todistaa, että Uudessakaupungissa pärjää tyhmenpikin!
maanantai 9. marraskuuta 2015
Sote-uudistus pelastaa kunnat huonoilta päättäjiltä
 |
| Uudenkaupungin valtuusto teki ennen vaaleja yksimielisen päätöksen siitä, että kaupunkilaisia ei jätetä pörssiyhtiöiden keinottelun armoille vaan heidät hoidetaan kaupungin toimesta pieniä paikallisia palveluntarjoajia apuna käyttäen. Muutama kuukausi vaalien jälkeen sosiaalilautakunnan puheenjohtaja patsastelee paikallislehdessä ulkomaalaille voitot tilittävän "hoivatalon" avajaisissa. Kaupungissa toimittiin vastoin vastoin valtuuston yksimielistä päätöstä, joka on vieläkin voimassa. |
Kuntien rahoista menee noin 60% sote-menoihin. Sote-uudistuksen jälkeen tuo tehtäväkenttä ja siihen käytettävät varat eivät ole enää kuntien käsissä, vaan ne hoidetaan tulevaisuudessa kunnan ulkopuolelta. Jotkut kysyvät mihin kuntia enää tarvitaan, kun noin suuri osa rahoista ja toiminnoista siirtyy maakunnille tai valtiolle. Kuntien tehtäväksi jäävät kukkaistutukset, tiet, katulamput koulut jne., joten tehtäviä jää yllin kyllin.
Useat kunnat ovat olleet ongelmissa sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Niitä ei ole saatu pidettyä eikä varmankaan edes yritetty pitää laadukkaina ja tehokkaina. Huippuesimerkki tästä on Uusikaupunki, jossa, kuulemani mukaan, 66% kaupungin rahoista käytetään soten sektorille. Kyseessä lienee Suomen ennätys ja vieläpä ihmeellinen sellainen, sillä Uudessakaupungissa asuu valtakunnan keskiarvoa terveempää väkeä.
Sopiikin pohtia ja tarkastella, miten Uudessakaupungissa on toimittu. Ensinnäkin viime valtuustokaudella sote ei pysynyt kertaakaan budjetissa. Sattuipa kerran erään budjettikokouksen jälkeen, että po. lautakunnan puheejohtaja totesi naureskellen: Läpi meni, elokuussa pyydetään puolimiljoonaa euroa rahaa ylityksiin. Tämä kuvaa hyvin sitä hellurei tulosvastuuttomuutta, mikä kaupungissa vallitsi. Alamäen jatkon kruunasi se, että sama puheenjohtaja valittiin vaalien jälkeenkin jatkamaan sote-lautakunnan vetäjänä.
Samalla kun edellinen valtuusto antoi verovarojen valua sote-tehottomuuteen ja käytännössä hyväksyi sieltä tulevat tappiot, se yritti säästää muualta. Uusikaupunki säästi opetuksesta, vapaa-ajan puitteista, viihtyisyydestä eli juuri niiltä sektoreilta, joihin väestöltään ja tuloiltaan kasvavat kaupungit satsaavat. Lopullisesti kaupungin taloudellisen alamäen siunasi utopistiseen haihatteluun perustuva 1970-luvun elinkeinopolitiikka, jota on jatkettu vielä nykyisellä valtuustokaudella Kun muualla kunnat ja kaupungit satsaavat raittius- ja nuoristyöhön, Uudessakaupungissa ne ovat perinteisiä säästökohteita: nuoriso- ja liikuntalautakunta lopetetaan, nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja erotetaan ja KAUPUNKILAISTEN RAHALLA TUETAAN ALKOHOLIN VALMISTUSTA!
Typerästi toimineet päättäjät ovat tehneet Uudestakaupungista epäviihtyisän teollisuusalueen, johon juuri kukaan ei halua muuttaa. Parhaana vuotena kaupunkiin syntyi lähes 1 000 uutta työpaikka, mutta uusia asukkaita ei juurikaan kaupunkiin muuttanut. Ehkäpä sote-uudistus pelastaa tulevaisuudessa Uudenkaupungin ja vastaavasti toimineiden kuntien asukkaat töppölevien päättäjien käsistä ja lopulliselta romahdukselta.
sunnuntai 8. marraskuuta 2015
Vasemmisto loi markkinat yksityisille terveyspalveluille
Hallituksemme sai aikaan aluehallinto/soteuudistuksen, joita haukutaan kahdesta syystä. Ensin syytetään hallitusta terveyspalvelujen yksityistämisestä ja toiseksi vallan antamisesta maakuntien keskustalaisille isännille. Mielummin pitäisi katsoa miten nykytilanteeseen on jouduttu eikä jatkaa iänikuisten ismi-pohjaisten puolesta vai vastaan- mielipidefraasien hokemista.
Hoitoa tarvitsevalle potilaalle on ihan sama hoitaako hänet yksityinen vai yhteiskunnan palkkalistoilla oleva terveydenhuollon amattilainen. Tärkeintä potilaan kannalta on se, että hänet hoidetaan laadukkaasti, nopeasti ja lähellä kotia. Ongelma syntyy siitä, jos potilaan operointi käy niin kalliiksi, että joku toinen poltilas jää varojen puutteen vuoksi hoitamatta laadukkaasti, nopeasti ja lähellä kotia.
Kansalainen osallistuu yhteiskuntamme toimintoihin kolmella tavalla: äänestämällä, maksamalla ja käyttämällä yhteiskunnan tuotoksia tai palveluita. Luottamushenkilöt valvovat mainituissa asioissa kansalaisen etua. Jos tämä edunvalvonta epäonnistuu eli jos esim. yhteiskunnan tuottama palvelu käy liian kalliiksi, täyttää tuon markkinaraon yksityinen toimija. Eikö ole hyvä asia, jos joku toinen pystyy tuottamaan sen 50 €:lla mihin esim. kunnan tuottamana rahaa kuluisi 100 €?
Esim. Uudessakaupungissa tehtiin aikoinaan päätös maksaa lääkäreille 30% ylipalkkaa. Tämän seurauksena saatiin kaupunkiin lääkäreitä, mutta luotiin myös markkinarako yksityisille terveysfirmoille. Kun Uudenkaupungin lääkärit eivät olleet kovinkaan työteliäitä, markkinarako kasvoi kaupungin terveyskulujen kanssa rinta rinnan. Tuolosvastuun vaatimisen sijaan päättäjät korottivat veroja ja taksoja, joten viimeistään näin vahvistettiin markkinat yksityiselle terveysbusinekselle.
Jos todellakin halutaan säilyttää julkiset terveyspalvelut, on niitä kehitettävä eikä vain hyväksyttävä niiden olemassa oleva tehokkuusuusvaje ja ja jopa huono laatu. Koomisinta tilanteessa on se, että julkisen sektorin puolustajat ja suosijat ovat tulosvastuuttomina päättäjinä itse luoneet markkinaraon yksityiselle terveysbusinekselle eli nyt he haukkuvat sitä puuta, jonka ovat itse istuttaneet. Tässäkin kuviossa Uudestakaupungista löytyy härskiydessään huvittava, äänestäjiä halveksiva, esimerkki: Paikkakunnan terhakoin julkisten palveluiden puolustaja valittiin kaupunginhallitukseen, mutta nykyään hän kannattaa mm. yksityistä senioritalohanketta - tämä sen jälkeen, kun hänet on valittu kansainvälisessä omistuksessa olevan "hoivatalon" johtajaksi.
Jospa siis odotellaan maanataihin ja katsotaan minkälainen sote-esitys on. Jospa kerrankin suhtaudumme siihen rakentavaa kritiikkiä eli vaihtoehtoja tarjoten. Käytännössä vasemmistopäättäjät on ajanut vuosien saatossa julkiset terveyspalvelut kilpailukyvyttömiksi, joten nyt kauhukuvien maalailun sijaan siltä suunnalta odottaisi konkreettisia ehdotuksia tilanteen kääntämiseksi paremmaksi julkisille palveluille.
Hoitoa tarvitsevalle potilaalle on ihan sama hoitaako hänet yksityinen vai yhteiskunnan palkkalistoilla oleva terveydenhuollon amattilainen. Tärkeintä potilaan kannalta on se, että hänet hoidetaan laadukkaasti, nopeasti ja lähellä kotia. Ongelma syntyy siitä, jos potilaan operointi käy niin kalliiksi, että joku toinen poltilas jää varojen puutteen vuoksi hoitamatta laadukkaasti, nopeasti ja lähellä kotia.
Kansalainen osallistuu yhteiskuntamme toimintoihin kolmella tavalla: äänestämällä, maksamalla ja käyttämällä yhteiskunnan tuotoksia tai palveluita. Luottamushenkilöt valvovat mainituissa asioissa kansalaisen etua. Jos tämä edunvalvonta epäonnistuu eli jos esim. yhteiskunnan tuottama palvelu käy liian kalliiksi, täyttää tuon markkinaraon yksityinen toimija. Eikö ole hyvä asia, jos joku toinen pystyy tuottamaan sen 50 €:lla mihin esim. kunnan tuottamana rahaa kuluisi 100 €?
Esim. Uudessakaupungissa tehtiin aikoinaan päätös maksaa lääkäreille 30% ylipalkkaa. Tämän seurauksena saatiin kaupunkiin lääkäreitä, mutta luotiin myös markkinarako yksityisille terveysfirmoille. Kun Uudenkaupungin lääkärit eivät olleet kovinkaan työteliäitä, markkinarako kasvoi kaupungin terveyskulujen kanssa rinta rinnan. Tuolosvastuun vaatimisen sijaan päättäjät korottivat veroja ja taksoja, joten viimeistään näin vahvistettiin markkinat yksityiselle terveysbusinekselle.
Jos todellakin halutaan säilyttää julkiset terveyspalvelut, on niitä kehitettävä eikä vain hyväksyttävä niiden olemassa oleva tehokkuusuusvaje ja ja jopa huono laatu. Koomisinta tilanteessa on se, että julkisen sektorin puolustajat ja suosijat ovat tulosvastuuttomina päättäjinä itse luoneet markkinaraon yksityiselle terveysbusinekselle eli nyt he haukkuvat sitä puuta, jonka ovat itse istuttaneet. Tässäkin kuviossa Uudestakaupungista löytyy härskiydessään huvittava, äänestäjiä halveksiva, esimerkki: Paikkakunnan terhakoin julkisten palveluiden puolustaja valittiin kaupunginhallitukseen, mutta nykyään hän kannattaa mm. yksityistä senioritalohanketta - tämä sen jälkeen, kun hänet on valittu kansainvälisessä omistuksessa olevan "hoivatalon" johtajaksi.
Jospa siis odotellaan maanataihin ja katsotaan minkälainen sote-esitys on. Jospa kerrankin suhtaudumme siihen rakentavaa kritiikkiä eli vaihtoehtoja tarjoten. Käytännössä vasemmistopäättäjät on ajanut vuosien saatossa julkiset terveyspalvelut kilpailukyvyttömiksi, joten nyt kauhukuvien maalailun sijaan siltä suunnalta odottaisi konkreettisia ehdotuksia tilanteen kääntämiseksi paremmaksi julkisille palveluille.
lauantai 7. marraskuuta 2015
Kiitos SSS-miehet: ALUEELLINEN TASA-ARVO PALAA SUOMEEN!
Vuodesta 1997 asti Suomea on kehitetty härkäpäisesti yksipuolisella metropolihössötyksellä. Kaiken takana on em. vuonna toteutettu Jouni Backmannin vetämä lääniuudistus ja sitä seurannut lopullinen läänien hävittäminen. Aikanaan siiryttiin ihmelliseen hallintohässäkkään, joka ajoi alas demokratiaa, keskitti valtaa ja osaltaan teki Suomesta kilpailukyvyttömän. Vuonna 2014 julkaistu Maaseutubarometri osoittaa, etteivät edes sadattuhannet suomalaiset saa asua siellä, missä haluaisivat. Nyt tähän tulee selkeä muutos!
Sipilälle, Stubbille ja Soinille on nostettava hattua merkittävän alue/sote-uudistuksen sopimisesta. 18 itsenäistä maakuntaa on tulevaisuutta Suomesssa. Vallan ja varojen käyttömahdollisuus maakunnissa takaa Suomen tasapuolisen kehittymisen jatkossa. Suomessa on otettu iso askel parempaan suuntaan ja se palauttaa koko maahan kehittymisen mahdollisuudet. Toivottavasti syntyneen päätöksen valmistelu etenee vauhdilla ja konkreettisia esityksiä maakuntien toiminnasta saadaan jo vuoden sisälllä. Hyvän maakuntamallin löytää naapurimaasta, tuosta läntisestä, ja ehkäpä vielä parempi malli löytyy lähempää eli Ahvenanmaalta.
Sote-sovun yhteydessä syntyi malli, jonka perustana ovat julkiset sotepalvelut. Näitä täydennetään yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla. Yksityisen sektorin tarve on perusteltavissa, mutta tätä kolmatta sektoria ei voine perustella. Suomessa yksityistä sektoria tarvitaan siitä yksinkertaisesta syystä, että poliittisesti valvottu julkinen sektori antaa tehottomuutensa vuoksi yksityisille toimijoille markkinaraon, jota kansailaisten eli rahoittajien on oikeus hyödyntää. Käsittääkseni myös EU edellyttään esim. potilaalle mahdollisuuden valita palvelut mainittujen tuotatomallien joukosta.
Jos joku päättäjä, kuten minä päättäjänä ollessa tein, vastustaa yksityisiä terveyspalveluita, on hänen vaadittava laatua ja tehoa julkiselta puolelta. Mitään poliittisia periaatteita hokemalla ja fraaseja latelemalla ei julkisen sektorin kilpailukykyä tai vielä vähemmän hoitoa tarvitsevien potilaiden asemaa paranneta. Raha seuraa potilasta ja se menee kauas, jos hommaa ei saada toimimaan.
Soten ympärillä käynyt mediasirkus on ollut valtava. Yhtä asiaa ihmettelen etenkin Yle:n osalta: Miksei sanavalmista Vasemmistoliiton Arhinmäkeä päästetty ääneen missään vaiheessa? Esim. eilen hänen lähestymistapansa sote-hässäköintiin olisi ollut totaalisesti toinen kuin Räsäsellä, Niinistöllä tai Rinteellä. Arhinmäki olisi tuonut erilaisia vaihtoehtoja kaikelle kansalle, nyt nämä jäivät kuulematta. Sopiikin pohtia Vasemmistoliiton taantunutta menestystä viime gallupeissa - johtuuko se median selän kääntämisestä puolueelle?
Sipilälle, Stubbille ja Soinille on nostettava hattua merkittävän alue/sote-uudistuksen sopimisesta. 18 itsenäistä maakuntaa on tulevaisuutta Suomesssa. Vallan ja varojen käyttömahdollisuus maakunnissa takaa Suomen tasapuolisen kehittymisen jatkossa. Suomessa on otettu iso askel parempaan suuntaan ja se palauttaa koko maahan kehittymisen mahdollisuudet. Toivottavasti syntyneen päätöksen valmistelu etenee vauhdilla ja konkreettisia esityksiä maakuntien toiminnasta saadaan jo vuoden sisälllä. Hyvän maakuntamallin löytää naapurimaasta, tuosta läntisestä, ja ehkäpä vielä parempi malli löytyy lähempää eli Ahvenanmaalta.
Sote-sovun yhteydessä syntyi malli, jonka perustana ovat julkiset sotepalvelut. Näitä täydennetään yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla. Yksityisen sektorin tarve on perusteltavissa, mutta tätä kolmatta sektoria ei voine perustella. Suomessa yksityistä sektoria tarvitaan siitä yksinkertaisesta syystä, että poliittisesti valvottu julkinen sektori antaa tehottomuutensa vuoksi yksityisille toimijoille markkinaraon, jota kansailaisten eli rahoittajien on oikeus hyödyntää. Käsittääkseni myös EU edellyttään esim. potilaalle mahdollisuuden valita palvelut mainittujen tuotatomallien joukosta.
Jos joku päättäjä, kuten minä päättäjänä ollessa tein, vastustaa yksityisiä terveyspalveluita, on hänen vaadittava laatua ja tehoa julkiselta puolelta. Mitään poliittisia periaatteita hokemalla ja fraaseja latelemalla ei julkisen sektorin kilpailukykyä tai vielä vähemmän hoitoa tarvitsevien potilaiden asemaa paranneta. Raha seuraa potilasta ja se menee kauas, jos hommaa ei saada toimimaan.
Soten ympärillä käynyt mediasirkus on ollut valtava. Yhtä asiaa ihmettelen etenkin Yle:n osalta: Miksei sanavalmista Vasemmistoliiton Arhinmäkeä päästetty ääneen missään vaiheessa? Esim. eilen hänen lähestymistapansa sote-hässäköintiin olisi ollut totaalisesti toinen kuin Räsäsellä, Niinistöllä tai Rinteellä. Arhinmäki olisi tuonut erilaisia vaihtoehtoja kaikelle kansalle, nyt nämä jäivät kuulematta. Sopiikin pohtia Vasemmistoliiton taantunutta menestystä viime gallupeissa - johtuuko se median selän kääntämisestä puolueelle?
torstai 5. marraskuuta 2015
KULISSEISSA PEDATAAN MULTAPUNAMUSTAHALLITUSTA: Soini ja Persut ulos!
Suomi on palaamassa perinteiseen poliittiseen voimatasapainoon: Soini ja Persut tulivat ja menivät. Ministerikiimassaan Soini hyväksyi valilupausten kanssa ristiriidassa olevan hallitusohjelman, söi sanansa niin Kreikan, pakolaisten tulon kuin lähes kaiken mahdollisen sunteen. Tämä näkyy kannatuksessa, joka Persuilla romahti, mutta SDP:llä nousi kohisten. Meillä on jälleen kolme suurta perinteistä puoluetta ja tukku pieniä takiaispuolueita.
Nyt Sipilä nosti esille hallituksen hajottamisen. Galluppien mukaan tämä sopii kolmelle suurelle, mutta ei Persuille. Onko hallituksen alun alkaenkin tarkoitus olla lyhytaikainen ja osoittaa kansalle ettei Persut ole mikään työväenpuolue saati varteenotettava valtionhoitajapuolue? Onko Sipilä ja Stubb tarkoituksella pyörittänyt, höynäyttänyt ja marsittanut vallassa, hinnalla millä hyvänsä, roikkuvaa Soinia ja hänen nöyriä nuoleskelijoitaan lankulle ?
Paljon ei Sipilän ja Stubbin ole tarvinnut tehdä, sillä diktaattorimaisesti lakeijoidensa kritiikittä tukemana Soini on hoitanut töppäilyt aivan itse: Osoitti hallitusohjelman hyväksynnällä ettei Persut ole työväenpuolue tai vähimmässäkään määrin äänestäjiensä asialla, hoitanut ulkoministerin tehtäviä onnettomasti ja jopa niin, että presidentti on joutunut matkaamaan naapurimaahan selittelemään ulkoministerin tempauksia.
Aivan oma lukunsa on se kuvottava ylimielisyys, jolla Soini härskiti torpedoi puolueen sisäisen keskustelun. Jotta Soinin toiminta näyttäisi edes tyhmimmille uskottavalta, on siihen tarvittu puheenjohtajan vuosien varrella valtaan nostamia itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä sätkynukkeja, jotka seuraavat Soinia kuin kunnon katolinen pappi paavia.
Ovelasti Sipilä, ota tai jätä -sote-esityksellään, sysäsi vastuun hallituksen tulevaisuudesta Kokoomukselle. Lauantaina Kokoomus päättää, sääntöjensä mukaan, jatkaako hallitus. Varmaankin jo samalla kulisseissa käydään neuvotteluita akselilla Rinne-Stubb-Sipilä ja aiheena on uuden hallituksen HALLITUSOHJELMA. Myymällä 250 000 persuja äännestäneen perseet Soini teki Persuista takiaispuolueen, jota ei tulevassa hallituksessa kaivata.
Jos Timo Soini ajattelee vähänkin Suomea ja puoluettaan, hän kutsuu puoluhallituksen koolle, päästää kaikki näkökannat ääneen ja eroaa kiltisti puheenjohtan tehtävistään. Hänellä ei ole enää pienintäkään uskottavuttaa suomalaisten keskuudessa. Vai miltä tuntuisi vaaltentissä Soinin sanomana: PERSU EI PERSETTÄÄN MYY!? Siihen olisi Arhinmäen helppo vastata: Vastahan myit puolenmiljoonan äänestäjän perseet!
Itse asetuin aikoinaan Persujen ehdokkaaksi, noudatin sen ohjelmaa ja liityin puolueen jäseneksi, koska halusin suoruutta, avoimmuutta ja rehellisyyttä politiikkaan. Samasta syystä äänestin viime vaaleissa perussuomalaista ehdokasta. Nyt olen äärimmäisen pettynyt, mutta en epätoivoinen puolueen suhteen. Haluan rehelliset perussuomalaiset puolueessamme valtaan ja toteuttamaan puolueemme ohjelmaa. Minusta politiikassa ja ihmisten parhaaksi toiminnassa kaiken perusta on avoin keskustelu ja mitä kovemmin, suoremmin ja voimakkaammin sitä käymme, sitä enemmän se nostaa puolueen tasoa ja palvelee Suomea sekä kotikuntiamme.
Onpa muuten hauska nähdä kuinka jäsenhakemukseni käy puoluehallituksessa. Se ei ole odottanut käsittelyä kuin vaivaiset kolme vuotta. Aikoinaan minut pullautettiin puolueesta ulos ja lähetin Uudestakaupungista uuden jäsehakemuksen. Samalla postilaatikon avauksella lähetettiin kolme muutakin anomusta. Yksi näistä saapui perille ja hakija hyväksyttiin muutamassa viikossa puolueen jäseneksi. Sensijaan muiden kolmen, valtuustossa näkyvästi persupolitiikkaa ajaneen, hakemukset hävisivät jonnekin. Kuulemma nyt, kolmen vuoden jälkeen, ne saapuvat puoluehallituksen käsittelyyn.
Nyt Sipilä nosti esille hallituksen hajottamisen. Galluppien mukaan tämä sopii kolmelle suurelle, mutta ei Persuille. Onko hallituksen alun alkaenkin tarkoitus olla lyhytaikainen ja osoittaa kansalle ettei Persut ole mikään työväenpuolue saati varteenotettava valtionhoitajapuolue? Onko Sipilä ja Stubb tarkoituksella pyörittänyt, höynäyttänyt ja marsittanut vallassa, hinnalla millä hyvänsä, roikkuvaa Soinia ja hänen nöyriä nuoleskelijoitaan lankulle ?
Paljon ei Sipilän ja Stubbin ole tarvinnut tehdä, sillä diktaattorimaisesti lakeijoidensa kritiikittä tukemana Soini on hoitanut töppäilyt aivan itse: Osoitti hallitusohjelman hyväksynnällä ettei Persut ole työväenpuolue tai vähimmässäkään määrin äänestäjiensä asialla, hoitanut ulkoministerin tehtäviä onnettomasti ja jopa niin, että presidentti on joutunut matkaamaan naapurimaahan selittelemään ulkoministerin tempauksia.
Aivan oma lukunsa on se kuvottava ylimielisyys, jolla Soini härskiti torpedoi puolueen sisäisen keskustelun. Jotta Soinin toiminta näyttäisi edes tyhmimmille uskottavalta, on siihen tarvittu puheenjohtajan vuosien varrella valtaan nostamia itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä sätkynukkeja, jotka seuraavat Soinia kuin kunnon katolinen pappi paavia.
Ovelasti Sipilä, ota tai jätä -sote-esityksellään, sysäsi vastuun hallituksen tulevaisuudesta Kokoomukselle. Lauantaina Kokoomus päättää, sääntöjensä mukaan, jatkaako hallitus. Varmaankin jo samalla kulisseissa käydään neuvotteluita akselilla Rinne-Stubb-Sipilä ja aiheena on uuden hallituksen HALLITUSOHJELMA. Myymällä 250 000 persuja äännestäneen perseet Soini teki Persuista takiaispuolueen, jota ei tulevassa hallituksessa kaivata.
Jos Timo Soini ajattelee vähänkin Suomea ja puoluettaan, hän kutsuu puoluhallituksen koolle, päästää kaikki näkökannat ääneen ja eroaa kiltisti puheenjohtan tehtävistään. Hänellä ei ole enää pienintäkään uskottavuttaa suomalaisten keskuudessa. Vai miltä tuntuisi vaaltentissä Soinin sanomana: PERSU EI PERSETTÄÄN MYY!? Siihen olisi Arhinmäen helppo vastata: Vastahan myit puolenmiljoonan äänestäjän perseet!
Itse asetuin aikoinaan Persujen ehdokkaaksi, noudatin sen ohjelmaa ja liityin puolueen jäseneksi, koska halusin suoruutta, avoimmuutta ja rehellisyyttä politiikkaan. Samasta syystä äänestin viime vaaleissa perussuomalaista ehdokasta. Nyt olen äärimmäisen pettynyt, mutta en epätoivoinen puolueen suhteen. Haluan rehelliset perussuomalaiset puolueessamme valtaan ja toteuttamaan puolueemme ohjelmaa. Minusta politiikassa ja ihmisten parhaaksi toiminnassa kaiken perusta on avoin keskustelu ja mitä kovemmin, suoremmin ja voimakkaammin sitä käymme, sitä enemmän se nostaa puolueen tasoa ja palvelee Suomea sekä kotikuntiamme.
Onpa muuten hauska nähdä kuinka jäsenhakemukseni käy puoluehallituksessa. Se ei ole odottanut käsittelyä kuin vaivaiset kolme vuotta. Aikoinaan minut pullautettiin puolueesta ulos ja lähetin Uudestakaupungista uuden jäsehakemuksen. Samalla postilaatikon avauksella lähetettiin kolme muutakin anomusta. Yksi näistä saapui perille ja hakija hyväksyttiin muutamassa viikossa puolueen jäseneksi. Sensijaan muiden kolmen, valtuustossa näkyvästi persupolitiikkaa ajaneen, hakemukset hävisivät jonnekin. Kuulemma nyt, kolmen vuoden jälkeen, ne saapuvat puoluehallituksen käsittelyyn.
torstai 22. lokakuuta 2015
POLTTOAINEVERO ALAS - SUOMI YLÖS!
Bensiinin ja dieselin veroton hinta on noin 50 senttiä litra. Kun Suomen valtio räpsäisee päälle verot, nouse bensiinin hinta lähes kolminkertaiseksi ja dieselin hinta yli kaksinkertaiseksi. Tällä systeemillä Suomen valtio kerää autoilijoilta veroja vajaat kolmemiljardia euroa vuodessa. Kaikkein kovimmin tämä vero puree heihin, kenen on pakko käyttää omaa autoa.
Milkäli haluttaisiin, korjattaisiin vuoden polttoaineverolla Suomen maanteiden kynnossapitovelka, joka on noin 2,7 miljardia euroa. Polttoaineveroa ei kuitenkaan käytetä teiden kunnossapitoon vaan sen voidaan todeta osittain kiertävän julkisen liikenteen tukemiseen, johon käytetään 1,2 miljardia euroa vuodessa. Myös kunnat avustavat julkista liikennettä ja niiden osuus kuuluu em. tukisummaan. Julkisenliikenteen tuesta 70% menee Suomen suuriin kaupunkeihin ja niiden joukkoliikenteen tukemiseen.
Käytänössä työllään ja autoilullaan suurin osa suomalaisita kustantaa kjulkistaliikennettä, jota he eivät koskaan edes voi käytää esim. juna, metro raitiovaunut ja Suomenlinnan lautta. Jos verotusta muutettaisiin niin, että dieselin ja bensiinin hinta olisi vaikkapa 1e/1l, lisäisi tämä merkittävästi kansan ostovoimaa. Jos Uudestakaupungista Turkuu ajava käyttää 15€ päivä ja hinta putaisi kymppiin, jäisi jokaiselle päivässä vitonen enemmän käyttövaraa. Viikossa summa olisi noin 35€ kuukaudessa 150€ ja vuodessa reilut 1 500€. Kun työmatkailjoita on tuhansia voidaan polttoaineveron laskun tuovan melkoisen piristyksen esim. Uudenkaupungin liikeelämälle ja palveluille.
Luonnollisesti työmatkakulut on saanut vähentää verotuksessa, mutta jos niin on jatkossakin, se ei vaikuta verolaskun tuomaan ostovoimaan. Dieselin hinnanlaskun vaikutus olisi huomattavan merkittävä kansantalouteen. Liikenteen ja sitä tukevat toimialat työllistävät noin 10 % Suomen kaikista työllisistä, janiiden osuus on Suomen kansantaloudesta noin 10 %. Liikenteen tuoma työllisyyden nettolisäys on ollut 2000-luvulla 2 265 työpaikkaa vuodessa. Tällä on ollut koko maan työllisyyteen suuri vaikutus, koska kaikkien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut vain 190 työllisellä vuosittain.
Liikenteen ja etenkin televiestinnän osuus kansantalouden tuotoksesta on sen sijaan pienentynyt 2000-luvun alun huippuvuosista selvästi. Osa tästä selittyy tekniikan kehittymisellä, mutta myös kuljetusten siirtyminen vierasmaalaisten tekijöille ja kalustolle on merkittävästi lisännyt alan suomalaista työttömyyttä.
Tämä on kuumeessa kirjoitettu, joten isot anteeksipyynnöt hyppelystä ja epämääräisyyksistä. Palataan, kun palaan ulkomaailmasta! Katsekaa linkkejä, sieltä löytyy enemmän järkeä:
Näin polttoaineen hinta koostuu
Öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys
Öljyn tuotanto ja jalostus
Milkäli haluttaisiin, korjattaisiin vuoden polttoaineverolla Suomen maanteiden kynnossapitovelka, joka on noin 2,7 miljardia euroa. Polttoaineveroa ei kuitenkaan käytetä teiden kunnossapitoon vaan sen voidaan todeta osittain kiertävän julkisen liikenteen tukemiseen, johon käytetään 1,2 miljardia euroa vuodessa. Myös kunnat avustavat julkista liikennettä ja niiden osuus kuuluu em. tukisummaan. Julkisenliikenteen tuesta 70% menee Suomen suuriin kaupunkeihin ja niiden joukkoliikenteen tukemiseen.
Käytänössä työllään ja autoilullaan suurin osa suomalaisita kustantaa kjulkistaliikennettä, jota he eivät koskaan edes voi käytää esim. juna, metro raitiovaunut ja Suomenlinnan lautta. Jos verotusta muutettaisiin niin, että dieselin ja bensiinin hinta olisi vaikkapa 1e/1l, lisäisi tämä merkittävästi kansan ostovoimaa. Jos Uudestakaupungista Turkuu ajava käyttää 15€ päivä ja hinta putaisi kymppiin, jäisi jokaiselle päivässä vitonen enemmän käyttövaraa. Viikossa summa olisi noin 35€ kuukaudessa 150€ ja vuodessa reilut 1 500€. Kun työmatkailjoita on tuhansia voidaan polttoaineveron laskun tuovan melkoisen piristyksen esim. Uudenkaupungin liikeelämälle ja palveluille.
Luonnollisesti työmatkakulut on saanut vähentää verotuksessa, mutta jos niin on jatkossakin, se ei vaikuta verolaskun tuomaan ostovoimaan. Dieselin hinnanlaskun vaikutus olisi huomattavan merkittävä kansantalouteen. Liikenteen ja sitä tukevat toimialat työllistävät noin 10 % Suomen kaikista työllisistä, janiiden osuus on Suomen kansantaloudesta noin 10 %. Liikenteen tuoma työllisyyden nettolisäys on ollut 2000-luvulla 2 265 työpaikkaa vuodessa. Tällä on ollut koko maan työllisyyteen suuri vaikutus, koska kaikkien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut vain 190 työllisellä vuosittain.
Liikenteen ja etenkin televiestinnän osuus kansantalouden tuotoksesta on sen sijaan pienentynyt 2000-luvun alun huippuvuosista selvästi. Osa tästä selittyy tekniikan kehittymisellä, mutta myös kuljetusten siirtyminen vierasmaalaisten tekijöille ja kalustolle on merkittävästi lisännyt alan suomalaista työttömyyttä.
Tämä on kuumeessa kirjoitettu, joten isot anteeksipyynnöt hyppelystä ja epämääräisyyksistä. Palataan, kun palaan ulkomaailmasta! Katsekaa linkkejä, sieltä löytyy enemmän järkeä:
Näin polttoaineen hinta koostuu
Öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys
Öljyn tuotanto ja jalostus
keskiviikko 21. lokakuuta 2015
RAUMAN KH:n pöytäkirja: Epäluottamusta, harhauttamista, rahaa ja poliisia
Luottamushenkilö
Jyrki Santalan ansionmenetyskorvauksen takaisinperintä/otto-oikeuden
käyttäminen kaupunginlakimiehen päätökseen 9.3.2015 § 147
KH 508 § 19.10.2015 RAU/826/00.01.04.00/2015
KH 393 § 29.6.2015 RAUSAL/17/00.01.04.00/2015
EI
JULKINEN
Kaupunginjohtaja
Kari Koski 25.6.2015:
Rauman
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti on
kaupunginhallituksen kokouksessa 9.3.2015 päättänyt käyttää
otto-oikeutta kaupunginlakimies Elina Kauton tekemään päätökseen
ansionmenetyskorvauksen takaisinperinnästä (3.3.2015 § 2).
Kaupunginlakimiehen
päätöksen perusteluissa on katsottu kaupunginlakimiehellä olevan
toimivalta ratkaista päätöksessä tarkoitettu asia. Toimivalta on
katsottu perustuvan keskusviraston toimintasäännön 2 §:ään,
jonka mukaan kaupunginlakimiehen ratkaisuvaltaan kuuluu
pakkoperinnästä päättäminen kaupungin laskutus- ja
perintäohjeiden mukaisesti. Kysymys ei kuitenkaan ole
pakkoperinnästä vaan virheellisesti maksetun
ansionmenetyskorvausmaksun korjaamisesta.
Kaupunginlakimiehen
päätöksessä on katsottu, että ansionmenetyskorvausta on
tarkasteluajankohtana 1.3. – 31.10.2014 maksettu aiheettomasti
luottamushenkilö Jyrki Santalalle 1.123,92 euroa.
Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeenkin saatujen selvitysten
mukaan summa on oikea.
KJ: Kaupunginhallitus
päättää
- periä aiheettomasti maksetun
ansionmenetyskorvauksen 1.123,92 euroa takaisin, mikä hoidetaan
ensisijaisesti kuittaamalla em. summa Santalan tulevista
ansionmenetyskorvauksista
- valtuuttaa kaupunginjohtajan
sihteeri Sirpa Liukkosen sopimaan Santalan kanssa
ansiomenetyskorvauksen 1.123,92 euroa takaisinmaksujärjestelyistä.
Keskustelun
aikana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti ehdotti jäsen
Erja Starckin kannattamana, että ”Kaupunginhallitus päättää
tehdä poliisille tutkintapyynnön, joka koskee luottamushenkilö
Jyrki Santalalle vuosina 2013 ja 2014 maksettuja
ansionmenetyskorvauksia, koska asiassa on syytä epäillä rikosta.
Myös Santalan oma etu ja oikeusturva vaativat asian asianmukaista
selvittämistä ja riippumattoman tahon kannanottoa.
Ansionmenetyskorvauksena
maksettu summa voidaan periä takaisin rikosperusteisena
vahingonkorvaussaatavana, mikäli osoittautuu, että kyse on
rikoksesta.
Kaupunginhallitus
valtuuttaa kaupunginlakimiehen valmistelemaan yhdessä
kaupunginreviisorin kanssa tutkintapyynnön, jonka allekirjoittaa ja
hyväksyy Rauman kaupunginhallituksen puolesta kaupunginhallituksen
puheenjohtaja. Tutkintapyyntö saatetaan kaikille
kaupunginhallituksen jäsenille tiedoksi.
Lisäksi
kaupunginhallitus päättää Rauman kaupungin tarkastussäännön 1
§:n mukaisesti, että asiassa toimitetaan erillinen sisäinen
tarkastus, josta vastaa kaupunginreviisori. Sisäinen tarkastus
toimitetaan asian valmistelun ja virkamiesten toimien selvittämiseksi
sekä sen varmistamiseksi, että Rauman kaupungin
luottamushenkilöiden palkkiosääntöjä on sovellettu oikein ja
yhdenmukaisesti myös muiden luottamushenkilöiden osalta.
Tarkastuksen tarkemmasta sisällöstä ja laajuudesta päättää
kaupunginreviisori, jolla on oikeus käyttää myös ulkopuolista
asiantuntija-apua tarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi.
Kustannukset katetaan kaupunginhallituksen kustannuspaikalta 1060.
Tähän
päätökseen ei voi hakea muutosta (kuntalaki 91 §).”
Jäsen
Helena Ollila ehdotti jäsen Pasi Mäenrannan kannattamana, että
asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan kaupunginjohtajan
ehdotuksena uudelleen päätettäväksi, kun mm. kaikki info-osassa
esille tulleet seikat on otettu huomioon.
Jäsen
Starck pyysi neuvottelutaukoa. Tauko pidettiin klo 20.17-20.27.
Kokouksen
jatkuttua suoritettiin äänestykset. Ensin vastakkain olivat
kokouksessa tehdyt Lehden ja Ollilan muutosehdotukset. Puheenjohtaja
Rainer Lehden ehdotusta kannattivat hänen lisäkseen jäsenet Erja
Starck ja Sirpa Viitanen. Jäsen Helena Ollilan ehdotusta kannattivat
hänen lisäkseen jäsenet Pasi Mäenranta, Tapio Ailasmaa, Åke
Vastavirta, Jari Laihonen ja Johanna Vainila ja varajäsenet
Juha-Matti Tallila sekä Marja-Leena Alho. Näin ollen Ollilan
ehdotus voitti äänin 8-3.
Seuraavassa
äänestyksessä olivat vastakkain pohjaehdotus ja edellisessä
äänestyksessä voittanut Ollilan ehdotus. Kaupunginjohtajan
pohjaehdotusta kannattivat jäsen Jari Laihonen ja varajäsenet
Juha-Matti Tallila sekä Marja-Leena Alho. Edelleen Ollilan
ehdotuksen kannalla olivat hänen lisäkseen jäsenet Pasi Mäenranta,
Tapio Ailasmaa, Åke Vastavirta ja Johanna Vainila. Tyhjää
äänestivät puheenjohtaja Rainer Lehti ja jäsenet Sirpa Viitanen
sekä Erja Starck.
Päätös: Kaupunginhallitus
päätti äänestyksen jälkeen äänin 5-3 ja kolmen äänestäessä
tyhjää, hyväksyä jäsen Ollilan ehdotuksen.
_____________________
kh
508 § 19.10.2015
Esityslistan
liite:
1. Rauman
kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö
Kaupunginjohtaja
Kari Koski 14.10.2015:
Rauman
kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö on
tullut voimaan 1.1.2013. Ansionmenetyskorvausta käsitellään
säännön 8 §:ssä. Sen mukaan ansionmenetyksen enimmäismäärä
on 35,51 euroa tunnilta.
Ansionmenetyksen
määrän osalta pääsääntönä on, että luottamushenkilö
esittää siitä työnantajan todistuksen. Sellaisten
luottamushenkilöiden osalta, jotka eivät ole työ-, virka- tai
muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, on 8 §:n 3. momentissa
oma sääntönsä:
”Luottamushenkilön,
joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka
virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää
kirjallisesti riittävä selvitys ansion-menetyksestään ja
luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista.”
Palkkiosäännön
3. momentti tulee pääsääntöisesti sovellettavaksi silloin, kun
luottamushenkilö harjoittaa pääasiallisena toimeentulonsa lähteenä
yritystoimintaa.
Sekä
palkkatyötä että yrittäjän tekemää työtä koskee säännön
4. momenttiin kirjattu poikkeus:
”Edellä
2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita,
jos korvattava määrä on enintään 15,39 (1.1.2012) euroa
tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa
kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi
aiheutuneiden kustannusten määrästä.”
Ansionmenetyksen
määrää selvitettäessä on erityisesti yrittäjinä
toimeentulonsa hankkivien luottamushenkilöiden osalta havaittu
hankalaksi määrittää ansiotulon määrää. Yritysmuodosta
riippuen tuloja voidaan saada osinkoina, palkkatuloina tai
yksityisottojen kautta, jolloin tulojen määrän tarkka
selvittäminen on työlästä. Yrittäjien tulonmuodostus on myös
epätasaista ja saattaa vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen.
Tästä syystä Rauman kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston
jäsenten osalta on noudatettu käytäntöä, jossa yrittäjien
kanssa on sovittu siitä, että ansiotulon menetyksen osalta
sovelletaan palkkio- ja matkustussäännön 4. momentin poikkeusta ja
siten 15,39 euron minimikorvausta.
Korvauksen
saaminen on edellyttänyt, että yrittäjä täyttää ja
allekirjoittaa 4. momentissa tarkoitetun vakuutuksen ansionmenetyksen
ja kustannusten määrästä.
Jyrki
Santala on vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 loppuun saanut
ansionmenetyskorvauksia kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston
kustannuspaikalta yhteensä 15.397,05 euroa.
Jyrki
Santala on kaikkien ansiomenetyskorvausten osalta täyttänyt 4.
momentissa tarkoitetun vakuutuksen ja yksilöinyt kaikki ne
luottamustoimen hoitamiseen liittyvät tehtävät, joihin
ansionmenetyskorvaus perustuu. Hän on merkinnyt ansionmenetyksen
määrää koskeviin vakuutuksiin perusteeksi ”Työajan menetys
omassa yrityksessä” ja ansiomenetyksen määräksi
minimikorvauksen 15,39 euroa tunnilta. Niiltä osin kun Jyrki Santala
on ollut muun työnantajan palveluksessa, hän on liittänyt
työnantajan antaman palkkatodistuksen, josta ilmenee palkasta
kulloinkin työnantajan pidättämä summa, ja ilmoittanut
ansionmenetyksen määräksi työnantajan pidättämän summan.
Kaupunginhallitus
on 29.6.2015 § 393 päättänyt palauttaa asian uudelleen
valmisteluun ja, että se tuodaan kaupunginjohtajan ehdotuksena
uudelleen päätettäväksi.
Päätöksen
valmistelu on toteutettu selvittämällä Rauman kaupungin
luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön tulkintaa
erityisesti yrittäjien osalta, säännön 4. momentin tulkintaa
yrittäjien osalta sekä Jyrki Santalan ansiomenetyskorvaushakemuksia
ja siihen liittyviä vakuutuksia.
Valmistelussa
ei ole tullut ilmi, että Jyrki Santala olisi toiminut vastoin Rauman
kaupungissa noudatettua käytäntöä taikka luottamushenkilöiden
palkkio- ja matkustussäännön 8 §:ää. Santala ei myöskään ole
antanut Rauman kaupungille virheellisiä tietoja, vaan on ilmoittanut
ansionmenetyskorvaushakemuksen perustuvan joko työajan menetykseen
omassa yrityksessä taikka palkasta todellisesti pidätettyyn
määrään.
Aiheettomasti
on kuitenkin maksettu kaupunginjohtaja Kari Kosken 25.6.2015 päivätyn
esittelytekstin mukaisesti maaliskuun 2014 ajalta maksettu
ansionmenetyskorvaus yhteensä 1.123,92 euroa.
KJ: Kaupunginhallitus
päättää
- periä aiheettomasti maksetun
ansionmenetyskorvauksen 1.123,92 euroa takaisin, mikä hoidetaan
ensisijaisesti kuittaamalla em. summa Santalan tulevista
ansionmenetyskorvauksista
- valtuuttaa kaupunginjohtajan
sihteeri Sirpa Liukkosen sopimaan Santalan kanssa
ansiomenetyskorvauksen 1.123,92 euroa takaisinmaksujärjestelyistä.
Keskustelun
kuluessa puheenjohtaja Rainer Lehti ehdotti jäsen Sirpa Viitasen
kannattamana, että
”Ehdotan, että Rauman
kaupunginhallitus tekee poliisille tutkintapyynnön Santalalle
vuosina 2013-2014 maksetuista ansionmenetyskorvauksista, koska
asiassa on syytä epäillä rikosta. Kaupungin intressi asiassa on
15.397,05 euroa. Kaupunginhallituksen informaatiotilaisuudessa
29.6.2015 esitetyn kaupunginlakimiehen ja kaupunginreviisorin
selvityksen perusteella on aihetta epäillä, että Santala on
erehdyttänyt Rauman kaupunkia tavoitellakseen itselleen
taloudellista hyötyä.
Perustelut muutosehdotukselle:
Kaupunginjohtajan
päätösehdotuksen (§ 508) selostusosassa on esitetty virheellisiä
ja puutteellisia tietoja. Selostusosan mukaan Santalalle olisi
maksettu ansionmenetyskorvausta vain alimman taksan (15,39 euroa)
mukaisesti palkkiosäännön 8 § 4 momentin perusteella.
Edellä mainittu ei kaikilta
osin pidä paikkaansa, koska huhti-lokakuussa 2014 Santala on hakenut
korvausta muun kuin alimman taksan mukaisesti palkkiosäännön 8 §:n
2 momentin perusteella. Ajanjaksolla 1.4.–16.6.2014 maksettu
korvaus on ollut 18,75 euroa/tunti ja ajanjaksolla 12.8.–10.10.2014
maksettu korvaus on ollut 20 euroa/tunti. Rauman kaupungin
luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 8 §:n 2
momentin mukaan työnantajan tulee vahvistaa, että ko. aika olisi
ollut luottamushenkilön työaikaa ja että hänelle ei makseta siltä
ajalta palkkaa. Kaupunginjohtajan esittämät tiedot ovat tältä
osin virheellisiä, koska muun kuin alimman taksan perusteella
maksettavissa korvauksissa vaaditaan myös työnantajan todistus eikä
pelkkä luottamushenkilön oma vakuutus riitä. Työtulojen
menetyksen perusteella Santalalle on maksettu 5.353,12 euroa.
Kaupunginhallitukselle ei ole esitetty työnantajan selvitystä
asiasta, vaikka Rauman kaupunki on vastaanottanut sen jo 6.5.2015.
Edelleen kaupunginjohtajan
pohjaehdotus on siltä osin virheellinen, että Santala on
ilmoittanut korvaushakemuksissa: ”Työajan menetys
omassa yrityksessä”. Rauman kaupungin palkkiosäännön 8 § 4
momentin mukaan luottamushenkilön tulee antaa kirjallinen vakuutus
ansionmenetyksen määrästä. Santala on siten
esittänyt selvityksen vain työajan menetyksen määrästä, ei
ansionmenetyksen määrästä. Näin ollen Santalalle ei olisi saanut
maksaa korvausta yrittäjätulon menetyksen perusteella, koska hän
ei ole vakuuttanut ansionmenetyksen määrää. Santala on tältä
osin harhauttanut Rauman kaupunkia ja sen virkamiehiä. Yrittäjätulon
menetyksen perusteella Santalalle on maksettu 10.043,93 euroa.
Asiassa ei muutoinkaan ole
kysymys siitä, onko Santala täyttänyt korvaushakemuksen oikein.
Asiassa on kyse siitä, että Santala ei ole saanut lainkaan tuloja
yrityksestään vuosina 2013-2014 eikä hän ole ilmoittanut kyseistä
seikkaa kaupungille. Miten Santalalle olisi voinut aiheutua
korvattavaa ansionmenetystä, jos hänellä ei ole ollut edes
ansioita? Tämän vuoksi on aihetta epäillä, että Santala on
tahallisesti erehdyttänyt Rauman kaupunkia.
Edelleen kaupunginjohtajan
valmistelutekstissä viitataan virkamiesten tekemään selvitykseen.
Jokainen virkamies toimii itsenäisesti virkavastuulla omalla
nimellään, joten kaupunginhallituksella on oikeus tietää, ketkä
virkamiehet ovat valmistelleet asiaa ja mikä on ollut heidän
selvityksensä lopputulos. Kaupunginhallitus on saanut tutustua vain
kaupunginlakimiehen ja kaupunginreviisorin selvitykseen 29.6.2015
pidetyssä KH:n informaatiotilaisuudessa. Kyseinen selvitys ei tue
kaupunginjohtajan pohjaehdotusta § 508.
Edelleen kaupunginjohtaja on
asettanut 29.6.2015 palkkio- ja matkustussääntöä tutkivan
kolmijäsenisen työryhmän (kaupunginjohtajan viranhaltijapäätös
18/2015). Kaupunginhallitukselle ei ole esitetty myöskään kyseisen
työryhmän selvitystä.
Palkkiosäännön 8 § on ollut
voimassa samansisältöisenä myös vuosina 2009–2012. Säännöt
perustuvat Kuntaliiton malliohjeisiin ja niitä sovelletaan
sellaisenaan monissa Suomen kunnissa. Ennen Santalan tapausta
tulkintaongelmia ei ole havaittu. Myös tämä seikka on
ristiriidassa kaupunginjohtajan valmistelutekstissä ja julkisuudessa
esitetyn kanssa.
Kaupunginhallituksen
päätöksenteon pitää perustua asianmukaiseen, riittävään ja
puolueettomaan selvitykseen. Myös kaupunginjohtaja on julkisuudessa
esittänyt (esim. Yle Satakunta 9.9.2015), että tutkiva taho voisi
olla puolueeton lakiasiantuntija, jos asiaa ei saateta suoraan
poliisin tutkittavaksi.
Mielestäni yleinen luottamus
kaupunginjohtajan ja koko kaupunginhallituksen toimintaa kohtaan
saadaan palautettua ainoastaan siten, että asia saatetaan
riippumattoman tahon eli poliisin tutkittavaksi. Kyseessä ei voi
olla myöskään tilaustyönä tehtävä selvitys.
Koska luottamushenkilö toimii
asiassa virkavastuulla, ehdotan kaupunginhallituksen jäsenten
omankin oikeusturvan vuoksi, että asiasta tehdään tutkintapyyntö
poliisille.
Raumalla 19.10.2015 Kannattaa:
Rainer Lehti Sirpa Viitanen
kaupunginhallituksen
puheenjohtaja kaupunginhallituksen jäsen
Keskustelun
kuluessa jäsen Helena Ollila jäsen Tapio Ailasmaan kannattamana
ehdotti, että hyväksytään kaupunginjohtajan ehdotus lisäten
kolmas ranskalainen viiva.
Ollilan ehdotus oli, että
kaupunginhallitus päättää
- periä aiheettomasti maksetun
ansionmenetyskorvauksen 1.123,92 euroa takaisin, mikä hoidetaan
ensisijaisesti kuittaamalla em. summa Santalan tulevista
ansionmenetyskorvauksista
- valtuuttaa kaupunginjohtajan
sihteeri Sirpa Liukkosen sopimaan Santalan kanssa
ansiomenetyskorvauksen 1.123,92 euroa takaisinmaksujärjestelyistä.
- että Rauman kaupunki tilaa
erityistilintarkastuksen luottamushenkilöiden palkkio- ja
matkustussäännön soveltamisesta Rauman kaupungissa kuluvalla
valtuustokaudella.
Suoritettiin
kättennostoäänestys puheenjohtajan ja Ollilan ehdotusten välillä.
Puheenjohtajan ehdotuksen kannalla olivat hänen lisäkseen jäsen
Sirpa Viitanen ja varajäsenet Tuula Östman sekä Heikki Luukkonen.
Ollilan ehdotuksen kannalla olivat hänen lisäkseen jäsenet Tapio
Ailasmaa, Pasi Mäenranta, Elina Junnila, Åke Vastavirta ja Johanna
Vainila sekä varajäsen Juha-Matti Tallila. Ollilan ehdotus voitti
äänin 7 – 4.
Seuraavaksi
suoritettiin kättennostoäänestys kaupunginjohtajan
päätösehdotuksen ja Ollilan ehdotuksen välillä.
Kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla olivat jäsen Elina Junnila ja
varajäsen Juha-Matti Tallila. Ollilan ehdotuksen kannalla olivat
hänen lisäkseen jäsenet Tapio Ailasmaa, Pasi Mäenranta, Åke
Vastavirta ja Johanna Vainila.
Päätös: Puheenjohtaja totesi
äänestysten jälkeen jäsen Ollilan ehdotuksen tulleen äänin 5 –
2, neljän äänestäessä tyhjää, kaupunginhallituksen
päätökseksi.
Kokouksen
kulun mukaisesti kirjattakoon pöytäkirjaan, että
kaupunginhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kokouksen viimeisen
pykälän käsittelyn jälkeen jättävänsä tätä asiaa koskevan
eriävän mielipiteensä.
tiistai 20. lokakuuta 2015
Raumalla suoritetaan erityistilintarkastus ja korvauksia peritään takaisin!
Rauman kaupunginhallitus päätti eilisessä kokouksessa kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan ansionmenetyskorvauksien palauttamisesta. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen siten, että varapuheenjohtajalta peritään virheellisesti maksettu 1 123, 92 euron
ansionmenetyskorvaus takaisin.
Kysmykseen onko maksettu 1 123,92 euroa vain jäävuoren huippu, päätti Rauman kaupunginhallitus saaada vastauksen tulevaisuudessa suoritettavassa erityistilintarkastuksessa. Tilintarkastus kohdistuu kuluvan valtuustokauden aikana tapahtuneeseen luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön noudattamiseen.
Sen sijaan Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtajan esittämä tutkintapyyntö, vuosina 2013-2014 kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajalle maksetuista ansionmenetyskorvauksista, ei mennyt hallituksessa läpi. Hävinneessä esityksessä epäiltiin po. korvausten suhteen tapahtuneen rikoksen. Hallituksen päätös ei estä jotain muuta tahoa tekemästä poliisille tutkintapyyntöä ja näin tulee varmaankin myös tapahtumaan.
Täältä ennakko kokouksesta
Kysmykseen onko maksettu 1 123,92 euroa vain jäävuoren huippu, päätti Rauman kaupunginhallitus saaada vastauksen tulevaisuudessa suoritettavassa erityistilintarkastuksessa. Tilintarkastus kohdistuu kuluvan valtuustokauden aikana tapahtuneeseen luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön noudattamiseen.
Sen sijaan Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtajan esittämä tutkintapyyntö, vuosina 2013-2014 kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajalle maksetuista ansionmenetyskorvauksista, ei mennyt hallituksessa läpi. Hävinneessä esityksessä epäiltiin po. korvausten suhteen tapahtuneen rikoksen. Hallituksen päätös ei estä jotain muuta tahoa tekemästä poliisille tutkintapyyntöä ja näin tulee varmaankin myös tapahtumaan.
Täältä ennakko kokouksesta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)