PERSUJEN PERUSONGELMAT

Jokaisella suomalaiselle kuuluu oikeus asettua vaaleihin mihin tahansa puolueeseen. Jos nykyisessä puolueessa ilmenee jotain kelvotonta, pidän jokseenkin luonnollisena, että silloin alkaa katselu aidan toiselle puolelle, jossa niitty rehottaa mahdollisesti punaisemmalta tai vihreämmältä. Uudelleen harkinta ei tee ketään huonoksi, sillä eihän puolueista löydy lähtökohtaisesti mitään vikaa, kaikkien puolueiden periaatteet tähtäävät hyvään. Vika ei siis löydy puolueista, vaan ihmisistä, ketkä käyttävät puolueiden yleviä tavoitteita henkilökohtaisen vallan maksimointiin. Katsokaapa persujen turkulaisten kansanedustajien kantoja esim. tunninjuna hankkeessa, löytyisiköhän tuolle rahalle muutakin käyttöä esim. terveydenhoidon ja sosiaalipuolen asioiden saattamiseksi paremmalle tolalle. Meille on syntynyt politiikkojen ammattikunta, joka kansalle antamilla lupauksilla, niistä vähät välittäen tukevat toinen toisiaan turvallisen ja mukavan tulevaisuuden takaamisessa.

Yleensä ottaen voisin todeta, että jo aluevaaleissa äänestä mieluimmin asioihin tarttuvaa paikallista kuin oman puolueen turkulaista ehdokasta. Nyt Uudenkaupungin tapauksessa asia on toinen, sillä meidän Varhan asioista päättäneet, eivät havaintojeni mukaan, ole esittäneet mitään uutta tai Uudenkaupungin kannalta merkittävää - istuvat siellä kuin takarivin Taavit taivasjonossa. Siksi näen asialliseksi korvata nykyiset aluevaltuutetut uusilla. Varmasti muutkin puolueet tarjoavat kelvollisia uusia ehdokkaita aluevaaleihin taistelemaan turkulaisten kammottavaa osaamattomuutta, itsekkyyttä ja häikäilemätöntä kaikki Turkuun -linjaa vastaan. Itse voin taata tuntevani ehdokkaan, joka ei alistu turkulaisen, ylipuolueiden yhdistävän, mafian mielivaltaiseen päätösten läpimoukarointiin - äänestän Mikko Saarta.

Meillä Persuissa väkeä lähti muualle ja muutama tuli muualta heidän tilalle. Kaikkia heitä yhdistää yksi piirre: he äänestivät lähes poikkeuksetta valtuustoon äänestyksissä samaa esitystä kannattaen. Tämä tapahtui ilman vähäisintäkään ohjausta. Tämän käytännön todistaa se, että en valtuusryhmänpuheenjohtajana osallistunut kertaakaan ns. po. puheenjohtajien valtuuston esikokoukseen. Jos joku näkee Uudenkaupungin persujen valtuustoryhmän toiminnassa ns. työntövoimaa ja hän lähtee toisaalle, toivotan hänelle menestystä ja hyvää jatkoa sekä yhteistyötä, mikäli vaalitulos sen mahdollistaa. Itse en ole mikään järjestöihminen, enkä puolueaktiivi, myös siksi luovuin aikoinani puheenjohtajan tehtävästä itse itseni ulostaen. Olen niitä torilla notkujia ja aktiiviseen paikallispolitiikkaan satsaavia tyyppejä, joten muuta toivottavaa en persujen touhussa näe kuin sen, että harvassa ovat olleet persujen kokoukset ja telttailut. En usko tämän voineen olla vaikuttamatta jäsen hankintaan, kun puolueen suunnalta kansaan kohdistuva aktiivinen keskusteluyhteys on uupunut. Kuten huomaatte, nyt tilanne muuttui, kun paikallisosaston ruoriin tarttui Petri Marttila. Menestystä Petrille puhjohtehtävässä ja vaaleissa!