Professoriliiton mukaan Suomessa puuhasteli vuonna 2013 2 654 professoria. Näistä vakinaisia oli 2 267 ja osa-aikaisia 387. Pelkästään Helsingin yliopistossa nautti mainittuna vuotena palkkaa 555 professoria ja Aalto-yliopistossa 307 professoria. Professorin keskipalkan ollessa 7 000€/kk, joudumme pulittamaan kuukausittain professoreillemme 18 578 000€ ja vuodessa 222 936 000€. Tähän summaan pitää räknätä lisäksi professoreiden hanslankarien ja reissujen kulut, niin päästään lähelle tieteenteon suomalaisia kustannuksia.
Professorien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa(2003-2013) 186:lla. Samana ajanjaksona professorien keskipalkan muutos oli + 45,1%. Tieteen tekeminen ei ole suomalaiselle yhteiskunnalla kovinkaan halpaa, joskin suurelta osin välttämätöntä. Ilman tiedettä ja tutkimusta Suomi ei keiku kovinkaan kauan sivistysvaltioiden ja teknisen kehityksen kärkikymmenikössä. Sopii kuitenkin pohtia, ovatko kaikki maamme 2 654 professoria sekä liuta dosentteja yhteiskunnallemme hyödyllisiä saati välttämättömiä eli ovatko he osittain enemmän kulu kuin sijoitus Suomelle.
Tuskinpa kukaan kiistää Sixten Korkmanin talousosaamista. Saamme pitkälti kiittää elintasoamme tieteen ja tutkimuksen saavutuksista, joilla elintasoamme on kohotettu ja turvattu. Toisaalta saman hengen vetoon täytyy ihmetellä, miksei Korkmanin sanomisia ole otettu vakavasti ja hänen oivalluksiaan noteerattu käytäntöön jo kymmen tai viisitoista vuotta sitten - ainakin lamaan laskeutumisemme olisi ollut loivempi ja varmaankin olisimme jo selättäneet talousongelmat plus siirtyneet tukevalle nousu-uralle.
Tieteeseen ja tutkimiseen uppoutuvat professorit ja dosentit eivät isommin julkisuudessa näy ja näkyessään he kertovat jostain tekemisistään plus saavutuksistaan. Tavalliselle median ja somen seuraajalle tulevat tutuiksi kokonaan toiset professorit. Joskus jopa ihmetyttää, onko joidenkin professoreiden päätehtävä päivittää blogiaan ja esiintyä mediassa? Samalla sivustaseuraajaa huvittaa määrättyjen professoreiden ja dosenttien linssiludemaisuus. He yrittävät päästä julkisuuteen vaikka öö-kanavien kautta. Tällaisten julkitulojen seuraukset maksavat kanavat itse - ne ovat ja pysyvät öö-kanavina.
Ihmetystä herättävät myös jotkut ns. historian professorit sekä dosentit, jotka tarjoavat omia, keskenään ristiriitaisia, tulevaisuuden tulkintojaan. Vielä enemmän ihmetystä lisää se, että vastoin tapoja tulkinnat esitetään, vastoin tieteen tapaa, ilman lähdetietoja lähinnä mutu pohjalta. Kun tällaiseen professoritoimintaan sisältyy voimakkaita maanisia vivahteita ja se käsittelee ulkopolitiikkaa, ollaan vaarallisilla vesillä- Maksammeko, sinä ja minä, jollekin professorille ja dosentille siitä, että hän on asemassaan Suomelle turvallisuusuhka?
Professoriliiton julkaisu vuodelta 2014
Meillä on liikaa selvästi proffia yhteiskunnan elätettevänä, miten nyt hyödynnetään Proffa Himasen tulevaisuusraporttia, että suomi selviää lamasta.
VastaaPoistaHintaluokkaan nähden sen pitäisi olla nykyisen hallituksen ykkösprioditettina lamaselvitys oppina.