maanantai 16. toukokuuta 2016

Ruotsille pakolaisista 8 mrd € lasku

Meillä media ölisi melkoisesti, kun muutama kuukausi sitten muutamia satoja pakolaisia pyöräili ja henkilöautoili Suomeen Venäjältä. Tuolloin venäläiset haukuttiin pystyyn ja heidän tullimiehiensä epäiltiin tehneen pimeää businesta ja aiheuttaneen Suomelle julmat kulut po. pakolaistulvan muodossa.  Valtamedia haukkui Venäjän lyttyyn ja mikä koomisinta: kun pakolaisten tulo Venäjältä Suomeen  loppui, sekin meni väärin ja siinäkin valtamediamme näki moittimisen sijaa.

Valtamedia ei ottanut tuomarin roolia, kun vajaa vuosi sitten Ruotsista rajan yli lappasi 32 000 ulkomaalaista Suomeen. Huomattava osa näistä tulijoista saapui Ruotsin valtion kyydillä junalla Suomen rajalle, josta he suuntasivat maahamme. Miksei media puuttunut Ruotsin toimiin, sieltä tuli sentään kymmeniätuhansia ihmisiä ja he eivät tulleet tänne omilla polkupyörillä vaan Ruotsin valtion omistamilla junilla? Minkälaisen tilin ruotsalaiset rautateiden virkahenkilöt tekivät hädänalaisilla 32 000 pakolaisella eikä tässä olisi valtamediallekin tutkimista ja tiedottamista?

Vertailu tapahtumien suhteen osoittaa karusti valtamediamme härskin puolueellisuuden. Venäjältä ei pakolaisten tarvitse tulle edes tandempyörällä Suomeen, kun toimittajamme repivät asiasta valtavia  lööppejä ja tarjoavat kansalle uutisorgasmeja. Jos toimittajillamme olisi hiukankin tasapuolisuutta eli edes askeettista objektiivisuutta maahan saapuneiden pakolaisten suhteen, uutisoinnin silmässä olisi jo aikaa sitten ollut Ruotsin valtio.

Kun EU kaavailee yhden pakolaisen torjumisen hinnaksi hänet torjuneelle valtiolle 250 000 euroa ja maahamme saapui Ruotsista 32 000 pakolaista; kun po. ihmisten rahtaus Suomeen tapahtui vieläpä sikäläisen valtion omistamalla kalustolla, lienee paikallaan esittää Ruotsin valtiolle laskua, jonka pohjana on 250 000 euroa kertaa 32 000 pakolaista. Siinä olisi valtamediamme tutkiville toimittajille helposti tutkittava aihe vai onko olemattomien venäläisten trollitehtaiden toistouutisointi mediaseksikkäämpää ja toimittajille taloudellisesti tuottoisampaa?

Äkkiä päässä laskien saan em. kertolaskutoimituksen summaksi kahdeksanmiljardia euroa. Edes osan tuosta rahasta kilahtaessa Suomen valtion tilille, säästyisi SSS-hallitukselta tarve leikata köyhien suomalaisten jo nyt niistettyjä tuloja.... vaikka toisaalta saattaa SSS-miehiä enemmän kiinnostaa po. summan sinkoaminen suoraan muutaman ministerin firmojen luksusautoihin ja sukulaisten tileille... .

19 kommenttia:

  1. Keinokspi pitää nyt ottaa riskinotto elinkeinopolitiikassa. Näin kertoo turkkari tänään. Esimerkkinä Rauma. Mitä mieltä Java olet? Ubio ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse edes ottaa riskiä elinkeinopolitiikassa, kunhan elikeinopolitiikka on vain aktiivista. Aivan kuten TS:ssa kerrotiin Rauman osalta. Täällä Ugissa päättäjät vain nysväävät ja näpräilevät pikkuasioiden kanssa. Yrittäisivat nyt saada yritystoimintaa kaupunkiin, niin kyllä niitä uusia asukkaita ja työntekijöitä sitten myöskin tänne tulee. Ei ihmiset urheiluhallien ja -kenttien vuoksi tänne muuta, työpaikat väen saavat liikkeelle.

      Poista
  2. En tiä, mutta Veijo Nummi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Ukilaiset äänestää kuitenkin persu- petturit taas valtuustoon...

    VastaaPoista
  3. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Elinkeino on lähinnä huvittavaa rahan haaskausta, jos kaupunki käyttää kymmeniämiljoonia euroja, jotta saa yrityksen siirtymään talousalueen sisällä, muutaman kymmenenkilometrin päästä ja naapurikunnasta omalle maa-alueelleen. Tuskinpa yksikään veromaksava työntekijä vaihtaa asuinkuntaa työpaikan perässä. Tulee mieleen 1970-luvun teollisuushalliajat.

    Eikös Veijo ollut niitä harvoja täkäläisiä politiikkoja, ketkä ovat kyenneet myöntämään olleensa väärässä. Soini pitänee huolen Persujen alamäestä myös Uudessakaupungissa. Mutta nyt Kanadan kaatoon!

    VastaaPoista
  4. Javalla on hyvin pitkälti tuolaista on/off ajattelua.

    VastaaPoista
  5. Siirtoja talousalueen sisällä hyviä esimerkkejä löytyy Ukista. Samaa mieltä Javan kanssa.

    VastaaPoista
  6. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016051821584540_uu.shtml

    VastaaPoista
  7. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Ei enää eletä 1970-luvulla, jolloin muutettiin työpaikkojen perässä. Hyvä esimerkki edellä mainitusta löytyy Raumalta. Kaupungilla oli muutama vuosi sitten lähes viidenkymmenenmiljoonan euron varannot. Rauma käytti mainitut rahat elinkeinopolitiikkaan, nyt siellä on asukaslukuun nähden maassamme myytävänä lähes eniten uusia omakotitaloja ja samalla köyhyyteen ajautunut kaupunki lomauttaa työntekijöitään, nostaa veroja sekä taksoja eli kaupunkilaiset maksavat harrastetun tuottamattoman elinkeinohaahuilun.

    Myös Uudessakaupungissa hakattiin rahaa täysin tuottamattomaan elinkeinopolitiikkaan eikä tänne muuttanut väkeä edes silloin, kun työpaikkoja tuli lähes tuhat - kiitos Vahteruksen ja autotehtaan. Asuinseudun palvelut ja viihtyvyys vetää ihmisiä puoleensa ei kukaan halua muuttaa teollisuusalueelle asumaan.

    Mediatutkimuksiin täytyy suhtautua skeptisesi, jos tutkimuksen toteutusta ei avata kunnolla. Jos Yle tai MV-lehti välittävät Ilmatieteenlaitoksen sääennusteen tai kertovat Suomi-Kanada ottelun lopputulokseksi 4-0 luotan niihin yhtä paljon. Terve mediakriittisyys on paikallaan molempien mainittujen tiedotusvälineiden suhteen ja etenkin tutkimusten, joiden tekotavasta tms. ei kerrota yhtään mitään.

    VastaaPoista
  8. Terve mediakriittisyys on paikallaan molempien mainittujen tiedotusvälineiden suhteen ja etenkin tutkimusten, joiden tekotavasta tms. ei kerrota yhtään mitään.
    Tästä olen Javan kanssa täysin samaa mieltä ja uskoisin monen muukin olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iltalehti: Miehet luottavat naisia enemmän MV-lehden kaltaisiin sivustoihin. Sanomalehtien liiton mukaan eniten sivustoihin luottavia on ihmisissä, joilla on alempi koulutus. Esimerkiksi sivustot tuntevista perus- tai ammattikoulun käyneistä 14 prosenttia luottaa MV-lehden kaltaisiin sivustoihin.

      Kyselytutkimukset perinteisten medioiden luotettavuudesta ja netin erikoissivustojen luotettavuudesta toteutti IRO Research ja TNS Gallup maaliskuussa.

      Poista
  9. Niin. Uutispoimintoja tältä päivältä. Nyt Suomen hallitus esittää 230 milj. euroa maahanmuuton kustannusten kattamiseen. Halpaa vai kallista? Lisäksi aiotaan "kehittää" valtion osin omistamia yrityksiä. Lisäksi aiotaan nostaa kärkihankkeiksi pilvipalvelut. Voi per.. itse olen käyttänyt erilaisia pilvipalveluita kohta 20 vuotta niin en per.. ymmärrä tätä höpötystä. Ehkä nyt sitten kaikki vedetään kurkusta alas -lähikaupan aaoluella. Morjens.

    VastaaPoista
  10. Jaa että 20 vuotta sitten käytit pilvipalveluja? Kerropa esimerkki palvelusta jota käytit. Vai oliko niin että olit itse pilvessä ja käytit muita palveluita?

    VastaaPoista
  11. Www.uusikaupunki.fi. Jokainen nettiin liitetty palvelin on pilvessä. Joten ei tämä ole ihan uusi keksintö. Suomi Ei nouse pilvipalveluihin verorahaa syytämällä.

    VastaaPoista
  12. Jos tuo on käsityksesi pilvipalveluista, niin varmaan käytit niitä jo 20 vuotta sitten.
    Taloustaito-lehdessä kerrotaan mitä pilvipalveluilla oikeasti tarkoitetaan
    http://www.taloustaito.fi/Arki/Kodin-tekniikka/Pilvipalvelu-auttaa-arjessa/

    VastaaPoista
  13. "Nimitys ”pilvi” on peräisin tietotekniikan ammattilaisten kaavioista, joissa tietoverkko on tapana esittää kumpupilven näköisellä symbolilla.

    Pilven perusidea on yksinkertainen. Tiedot ja sovellus eli ”aivot” ovat internetiin kytketyssä palvelintietokoneessa. Päätelaitteeseen tarvitaan nettiyhteys ja käyttöliittymä. Päätteeksi kelpaavat kännykkä, tablettilaite, sylimikro ja pöytätietokone. Käyttöliittymä rekisteröi hiiren näpsäytykset, näppäinten painallukset ja kosketusnäytön hipaisut. Komennot singahtavat internetin kautta palvelimeen, ja vastaukset tulevat netin kautta päätteeseen."
    Lähde: www.taloustaito.fi

    "
    Pilvi­palve­luiden perus­ajatus ei ole sen kummempi kuin internet itsessään tai perin­teinen asiakas-palvelin-arkki­tehtuuri: tieto ja ohjelmat tallen­netaan palveli­melle, josta niihin pääsee käsiksi mistä tahansa.
    "
    Lähde: www.tivi.fi

    Kysymys: mikä on tässä "pilvipalvelussa" on muuttunut 20 vuodessa? "Helpompikäyttöiset" kännykät (älykännykkät) ja tablettien tulo. Mutta nekin ovat päätelaitteita, joilla syötetään komentoja internetpilvessä olevalle palvelimelle.
    Mikä on muuttunut internetpilvessä olevilla palvelimilla? Niihin yhteydensaantia on yksinkertaistettu jopa liian helpoxi / sulautettu komentopainikkeita käyttöjärjestelmien sisään.

    Lisämausteena em. kysymykseen vielä, että tiedättekö "pilvipalveluiden" käyttäjät riittävällä tarkkuudella oikeasti, mitä tietoa jaatte kaikille kavereille kaikkea tai osalle kavereille kaikkea tempuillanne?
    Ette muuten varmaan tiedä.
    Vastaapa vaikka Sinä edellisen Taloustaitolinkin tänne kopioinut.


    Terveisin chmod 644

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin muutos on kyllä se että ohjelmien ja tallennustilan ei enää tarvitse olla käyttäjän laitteessa. Kuten muuten tuossa lainauksen lopussa todetaankin. Se on se muutos. Se on pilvipalvelun idea.

      Poista
    2. Vastaisin, mutta en ymmärrä kysymystä.

      Poista
  14. Demarit ovat olleet eniten mukana myymässä valtion yhtiöitä. Tässä on lukemista
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001180206.html

    VastaaPoista
  15. Otsikkoon liittyvä asia kaupunkinhallituksessa
    tässä nyt http://uki01.hosting.documenta.fi/kokous/20162906-6.HTM

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!