Etelävaltojen lippua ei saa vilauttaa, Eskimo jäätelö täytyy kieltää, vanhat patsaat täytyy kumota, jos niiden taustalta löytyy rasismia. Jos tuo viimeinen pitää kutinsa, täytyy myös USA:n demokraattinen puolue kieltää rasistisena, sillä se kannatti sisällissodassa orjuuden jatkamista! Tietenkin myös espanjan kieli tulisi kieltää, siellä käytetään mustasta sanaa negro.
Suomessa ei onneksi olla kovinkaan herkkähipiäisiä vähemmistöjen suhteen. Kansaedustajaksi valittu henkilö on voinut kannattaa vähemmistöjen eliminoimista esim. uskonnollisen suuntauksen tai seksuaalisten taipumusten perusteella. Valtamedia hyväksyy vahvatkin ulostulot, kun toteat muuttaneesi mielipiteesi ja edustat vihervasemmistoa.
Tuleekin mieleen yksinkertainen konsti välttyä kaikelta ennen, omasta mielestään, niin hauskalta, mutta tänään tuomittavalta: Liity demareihin ja kadu. Mitä taas tulee USA:n presidentti mittelöön, näyttää siltä, että vastakkain asettuu täysin hassahtanut höyrypää ja unohteleva dementikko. Näitä kahta kahelia yhdistää kaksi juttua: rikkaus ja korkea ikä, joten: PYSYTÄÄN KAUKANA NATO:sta!
perjantai 26. kesäkuuta 2020
sunnuntai 14. kesäkuuta 2020
SELÄTETÄÄN SIHYONGELMAT
Sihyn eteneminen sujui luottamuselimissä leppoisesti kuin kevyessä tuulessa purjehtimine. Viimeinenkin äänestys päättyi valtuustossa äänin 43-0. Tämän jälkeen tavallisten kaupunkilaisten kysymysten myrsky tarttui päättäjiin. Nyt harva uskoo syntyneessä myrskyssä Ukin pystyvän seilaamaan karahtamatta koronan ja kaupungin väkikadon nostattamiin taloudellisiin karikkoihin.
Ulkopuolisen silmin päätöksentekomme on ajautunut pattitilanteeseen. Kun päättäjät eivät kykene pattoon(rauhansopimukseen) tai edes halua neuvotella vastapuolen kanssa, lienee parasta unohtaa koko sihy. Pahimmillaan sihy etenee kuin vene karikossa pohja kiviin kolisten toisten yrittäessä pitää paattia pinnalla ja saada se rantaa ja toisten tehdessä kaikkensa, jotta vene uppoaisi eikä ainakaan pääsisi perille. Nykyiseen tilanteeseen sihyn ajaneet päättäjät ovat polttaneet viimeisetkin sillat keskustelulle ja kompromissin löytymiselle. Sihy on jämähtänyt paikoilleen.
Poliittisiin äänestyksiin osallistuvien täytyy varautua olemaan häviäjän puolella ja sen jälkeen siirtymään yhdessä tehdyn enemmistöpäätöksen taakse. Meillä päätös syntyi äänin 43-0 ja tämän jälkeen alkoi kerääntyä mustia pilviä varjostamaan yksimielistä päätöstä. Vaikka päätöksenteon ulkopuoliset po. alan asiantuntijat varoittivat mahdollisista valituksista, heitä ei kutsuttu neuvotteluihin tai noteerattu muuten kuin ylimielisellä syyllistämisellä ja jopa ikärasisteiksi tuomitsemisella. Tulevaisuudessa historian- ja politiikantutkijat ihmettelevät meidän sihymme etenemistä ja tulevat mitä todennäköisemmin lopputulokseen: HULLUJA NUO UUSIKAUPUNKILAISET!
Kaupunkimme viimeiset kunnalliset vapaa-ajan rakennusinvestoinnit tapahtuivat miltei 50 vuotta sitten. Ikävällä tavalla kaupunkimme väkikato osoittaa, ettei 1980-luvulle jämähtäneeseen kaupunkiin haluta muuttaa edes työn perässä. On täysin kiistaton ja selvä asia, että Uudenkaupungin täytyy kyetä investoimaan niin, että asukkaiden viihtyminen kaupungissa paranee. Vapaa-ajan tilojen päivittämisen tekee haasteelliseksi se, että kaupungin lakisääteisten palveluiden puitteet on jätetty hoitamatta eli meillä on vuosien saatossa syntynyt kymmenien miljoonien eurojen korjausvelka tiestöön, kunnallistekniikkaan ja rakennuksiin.
Kornilta tuntuu lähinnä se, että samalla kun meillä ei ole ollut varaa vapaa-ajan puitteiden päivittämiseen tai lakisääteisten palveluita tarjoavien kiinteistöjen kunnossapitoon, rahaa on hassattu mitä mystisimpiin haihatteluihin ja utopioihin, jotka eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Pelkästään rannan lautalaituriin on isketty monitoimitalon hinta. Lautaranta on valaistuna hieno, mutta ei tarjoa mitään aktiviteetteja kaupunkilaisille. Kun tähän summaan lisätään Pakkahuoneen tienoilla tapahtunut vuosia jatkunut kivien siirtely ja ns. keskustan kehittäminen demokatuineen, riippusänkyineen, Esko-Holvin kiinteistön ostoineen jne., saamme helposti kokoon toisen monitoimitalon hinnan. Lisää monitoimitalon hintoja saamme kasaan, kun muistelemme Tontonmäen, Betorantien, pankkileikin, etanolitehtaan jne. miljoonien eurojen menot.
Tarkastelu menneeseen osoittaa, että toisin toimien olisimme voineet pistää kaupungin peruspalveluiden puitteet kuntoon, päästä irti korjausvelasta ja vieläpä modernisoida kaupunkilaisten vapaa-ajanmahdollisuudet. Me toimimme väärin, koska kukaan ei tarkastellut asioita riittävän laajasti eikä ymmärtänyt asioiden ristikkäisiä vaikutuksia eikä edes sitä, että viime kädessä kaikki huuhaapahan ja turhuuteen upotettu raha on pois yhteisestä kassasta, jolla rahoitetaan niin lakisääteiset peruspalvelut kuin kaupungin pitäminen asumisviihtyisyyden osalta kilpailukykyisenä. Kaupunkilaisia ei voi syyttää mistään, sillä heille ei koskaan kerrottu suurten menestyshankkeiden olleen tyhjiä kuplia, kuten esim. etanolitehdas.
Edellä esitetty osoittaa mihin käytimme rahat ja miksi ajauduimme nykyiseen tilaan. Edellä esitetty todistaa senkin, miksi tuolloin vallassa olleet päättäjät eivät avaa kaupunkimme menneisyyttä: JOS HE SEN TEKISIVÄT, HE OSOITTAISIVAT OLEVAN HELPOSTI HÖYNÄYTETTÄVIÄ JA HAIHATTELUIHIN TAIPUNEITA KAUPUNGIN TALOUDEN AIKAANSAAJIA! Edellä esitetty todistaa myös sen, että meillä on varaa pistää peruspalvelut puitteineen kuntoon ja meillä on jopa varaa sihyn välttämättömien osien toteuttamiseen. Jotta saisimme Uudenkaupungin kasvu-uralle, meidän tulee tehdä selkeä sekä avoin tarvekartoitus kiinteistöjen ja vastaavien kunnosta sekä tehdä avoimet suunnitelmat vapaa-ajanmahdollisuuksien päivittämisen suhteen. Kaikki mainitut tarpeet tulee nivota saman kehityssuunnitelman sisään realistiselle aikajanalle, muuten taloudellisesti realistinen toteutus tuskin toteutuu. Eikä mainittu kuviokaan onnistu ilman päättäjien/valmistelijoiden/kaupunkilaisten välistä aktiivista ja avointa yhteistyötä!
Ulkopuolisen silmin päätöksentekomme on ajautunut pattitilanteeseen. Kun päättäjät eivät kykene pattoon(rauhansopimukseen) tai edes halua neuvotella vastapuolen kanssa, lienee parasta unohtaa koko sihy. Pahimmillaan sihy etenee kuin vene karikossa pohja kiviin kolisten toisten yrittäessä pitää paattia pinnalla ja saada se rantaa ja toisten tehdessä kaikkensa, jotta vene uppoaisi eikä ainakaan pääsisi perille. Nykyiseen tilanteeseen sihyn ajaneet päättäjät ovat polttaneet viimeisetkin sillat keskustelulle ja kompromissin löytymiselle. Sihy on jämähtänyt paikoilleen.
Poliittisiin äänestyksiin osallistuvien täytyy varautua olemaan häviäjän puolella ja sen jälkeen siirtymään yhdessä tehdyn enemmistöpäätöksen taakse. Meillä päätös syntyi äänin 43-0 ja tämän jälkeen alkoi kerääntyä mustia pilviä varjostamaan yksimielistä päätöstä. Vaikka päätöksenteon ulkopuoliset po. alan asiantuntijat varoittivat mahdollisista valituksista, heitä ei kutsuttu neuvotteluihin tai noteerattu muuten kuin ylimielisellä syyllistämisellä ja jopa ikärasisteiksi tuomitsemisella. Tulevaisuudessa historian- ja politiikantutkijat ihmettelevät meidän sihymme etenemistä ja tulevat mitä todennäköisemmin lopputulokseen: HULLUJA NUO UUSIKAUPUNKILAISET!
Kaupunkimme viimeiset kunnalliset vapaa-ajan rakennusinvestoinnit tapahtuivat miltei 50 vuotta sitten. Ikävällä tavalla kaupunkimme väkikato osoittaa, ettei 1980-luvulle jämähtäneeseen kaupunkiin haluta muuttaa edes työn perässä. On täysin kiistaton ja selvä asia, että Uudenkaupungin täytyy kyetä investoimaan niin, että asukkaiden viihtyminen kaupungissa paranee. Vapaa-ajan tilojen päivittämisen tekee haasteelliseksi se, että kaupungin lakisääteisten palveluiden puitteet on jätetty hoitamatta eli meillä on vuosien saatossa syntynyt kymmenien miljoonien eurojen korjausvelka tiestöön, kunnallistekniikkaan ja rakennuksiin.
Kornilta tuntuu lähinnä se, että samalla kun meillä ei ole ollut varaa vapaa-ajan puitteiden päivittämiseen tai lakisääteisten palveluita tarjoavien kiinteistöjen kunnossapitoon, rahaa on hassattu mitä mystisimpiin haihatteluihin ja utopioihin, jotka eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Pelkästään rannan lautalaituriin on isketty monitoimitalon hinta. Lautaranta on valaistuna hieno, mutta ei tarjoa mitään aktiviteetteja kaupunkilaisille. Kun tähän summaan lisätään Pakkahuoneen tienoilla tapahtunut vuosia jatkunut kivien siirtely ja ns. keskustan kehittäminen demokatuineen, riippusänkyineen, Esko-Holvin kiinteistön ostoineen jne., saamme helposti kokoon toisen monitoimitalon hinnan. Lisää monitoimitalon hintoja saamme kasaan, kun muistelemme Tontonmäen, Betorantien, pankkileikin, etanolitehtaan jne. miljoonien eurojen menot.
Tarkastelu menneeseen osoittaa, että toisin toimien olisimme voineet pistää kaupungin peruspalveluiden puitteet kuntoon, päästä irti korjausvelasta ja vieläpä modernisoida kaupunkilaisten vapaa-ajanmahdollisuudet. Me toimimme väärin, koska kukaan ei tarkastellut asioita riittävän laajasti eikä ymmärtänyt asioiden ristikkäisiä vaikutuksia eikä edes sitä, että viime kädessä kaikki huuhaapahan ja turhuuteen upotettu raha on pois yhteisestä kassasta, jolla rahoitetaan niin lakisääteiset peruspalvelut kuin kaupungin pitäminen asumisviihtyisyyden osalta kilpailukykyisenä. Kaupunkilaisia ei voi syyttää mistään, sillä heille ei koskaan kerrottu suurten menestyshankkeiden olleen tyhjiä kuplia, kuten esim. etanolitehdas.
Edellä esitetty osoittaa mihin käytimme rahat ja miksi ajauduimme nykyiseen tilaan. Edellä esitetty todistaa senkin, miksi tuolloin vallassa olleet päättäjät eivät avaa kaupunkimme menneisyyttä: JOS HE SEN TEKISIVÄT, HE OSOITTAISIVAT OLEVAN HELPOSTI HÖYNÄYTETTÄVIÄ JA HAIHATTELUIHIN TAIPUNEITA KAUPUNGIN TALOUDEN AIKAANSAAJIA! Edellä esitetty todistaa myös sen, että meillä on varaa pistää peruspalvelut puitteineen kuntoon ja meillä on jopa varaa sihyn välttämättömien osien toteuttamiseen. Jotta saisimme Uudenkaupungin kasvu-uralle, meidän tulee tehdä selkeä sekä avoin tarvekartoitus kiinteistöjen ja vastaavien kunnosta sekä tehdä avoimet suunnitelmat vapaa-ajanmahdollisuuksien päivittämisen suhteen. Kaikki mainitut tarpeet tulee nivota saman kehityssuunnitelman sisään realistiselle aikajanalle, muuten taloudellisesti realistinen toteutus tuskin toteutuu. Eikä mainittu kuviokaan onnistu ilman päättäjien/valmistelijoiden/kaupunkilaisten välistä aktiivista ja avointa yhteistyötä!
perjantai 5. kesäkuuta 2020
Lukiomme sijoitus surkea 201.
Suomen lukiovertailussa Uudenkaupungin lukio majailee sijalla 201.
Laitilan lukio jää kirkkaasti taakse aina sijalle 280. Perinteisesti
Vakka-Suomen lukijoista kärkeen murtautuu Mynämäen lukio sijoittuen 22.
parhaaksi lukioksi. Nousiaisten lukion ranking 55. Rauman lyseon lukio
järjestysluku 167. Mynämäen lukion sijoitusta voidaan pitää melkoisena
saavutuksena, sillä ns. pienistä lukioista ainoastaan Paltamon lukio,
sija 16., jättää mynämäkeläiset taakseen.
Sijoituksen perusteella eli laadukkaalla Uudenkaupungin lukio ei vedä tänne opiskelijoita muualta. Tuskin edes Laitilasta, sillä Uudenkaupungin lukio jää rankingissa selvästi niin Raumalle kuin Mynämäelle. Meiltä on puuttunut halu synnyttää esim. musiikki- tai lilluntapainotteista lukiota, joten senkään suhteen Uudenkaupungin opetustoimi ei houkuttelu lapsiperheitä muuttamaan tänne.
Uudenkaupungin lukion sijoitus on aina pyörinyt varsin alhaalla ja esim. Mynämäen korkealla. Kahden vakkasuomalaisen lukion vertailu herättää kysymyksiä varsinkin, jos lisäämme ajatusvyyhtiin suurinvestointimme. Kertooko vertailu tylysti, että meillä ei osata kehittää opetusta tai se on Uudellekaupungille pelkkä säästökohde - Kykeneekö koulutuslautakunta hoitamaan tehtävänsä vai keskittyykö se vääriin asioihin - Jos nyt teemme voimakkaan sijoituksen sihyyn, joudummeko investoinnin kalleuden vuoksi nipistämään lisää rahaa opetuksesta ja laskemme sen tasoa edelleen vai onko sihy piristysruiske, joka uusinen tiloineen mahdollistaa opetuksen laadun parantamisen?
Linkki:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006511803.html
Sijoituksen perusteella eli laadukkaalla Uudenkaupungin lukio ei vedä tänne opiskelijoita muualta. Tuskin edes Laitilasta, sillä Uudenkaupungin lukio jää rankingissa selvästi niin Raumalle kuin Mynämäelle. Meiltä on puuttunut halu synnyttää esim. musiikki- tai lilluntapainotteista lukiota, joten senkään suhteen Uudenkaupungin opetustoimi ei houkuttelu lapsiperheitä muuttamaan tänne.
Uudenkaupungin lukion sijoitus on aina pyörinyt varsin alhaalla ja esim. Mynämäen korkealla. Kahden vakkasuomalaisen lukion vertailu herättää kysymyksiä varsinkin, jos lisäämme ajatusvyyhtiin suurinvestointimme. Kertooko vertailu tylysti, että meillä ei osata kehittää opetusta tai se on Uudellekaupungille pelkkä säästökohde - Kykeneekö koulutuslautakunta hoitamaan tehtävänsä vai keskittyykö se vääriin asioihin - Jos nyt teemme voimakkaan sijoituksen sihyyn, joudummeko investoinnin kalleuden vuoksi nipistämään lisää rahaa opetuksesta ja laskemme sen tasoa edelleen vai onko sihy piristysruiske, joka uusinen tiloineen mahdollistaa opetuksen laadun parantamisen?
Linkki:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006511803.html
tiistai 19. toukokuuta 2020
SUOMEN PIKKU-DRESDEN RAKENTUU ALBERT SPEERIN TAPAAN?
Kaupunki tekee historiansa suurimman investoinnin tuttuun mystiseen tyyliin. Ihanuutta markkinoidaan juhlavin kuvin. Ikävä vain, että kaiken hintaa ei kerrota kaiken rahoittajalle tavalliselle uusikaupunkilaiselle. Koko homman kustannukset paljastuvat vasta kesäkuussa, kun nimet allekirjoitetaan sopimustekstiin kuittaukseksi. Kuvat eivät jätä ketään kylmäksi, toteutuksesta saa valoisan ja toimivan ennakkokuvan. Nyt ei osteta sikaa säkissä, vaan pikemminkin liisataan/ostetaan/kaavoitetaan sikaa hinnalla, jota ei kerrota.
Väkisinkin mieleen heijastuu 1900-luvun alkupuolen valta-aate, joka lupaili kaikille mennyttä parempaa, utopistisen ihanaa tulevaisuutta. No, toisin kävi: koettiin kuolemaa ja hävitystä. Iloinen utopia muuttui perkeleelliseksi painajaiseksi - Kansa uskoi johonkin, minkä hintaa ei kerrottu. Tästä sopisi oppia jotain, sillä elämme markkinataloudessa, jossa kaiken ratkaisee hintaa: Sinä et saa Ferraria Ladan hinnalla, et saa, vaikka Ferraria markkinoitaisiin kuinka prameasti. Toisaalta olemme jo osittain pitemmällä kuin tuo 1900-luvulla utopiamarkkinoinnilla Euroopan pommikuoppiin ja kurjuuteen ajanut aate oli kuolemansa jälkeen.
Uusikaupunki on miltei kuin Dresden pommitusten jälkeen: uudesta rakennuksesta, jota ympäröivät murskattujen kivien kasat, on jäänyt jäljelle vain orpona tönöttävä sokkeli - Rantakadulla uuden rakennuksen paikalta löytyy kuoppa, joka tuo mieleen keskustaan pudonneen pommin. Jotenkin maagisesti meillä kulkevat 1900-luvun alun aatteen utopia ja hävitys käsi kädessä. Sihy täydentänee mainiosti tätä kokonaisuutta.
Arkkitehtuuriltaan sihy tuo pylväillä, massiivisilla auloilla ja kattoratkaisuillaan mieleen eräät Albert Speerin kaavailut. Joku voi todeta esittämäni yhtäläisyydestä sihyn ja Speerin suunnitelman välillä löytyvän vain minun kierossa katseessani, mutta se on ainakin yhtäläistä, että aivan kuten Speerin aikoina eri ikäryhmät yhdistettiin perheleireillä, samoin sihyllä pyritään yhdistämään kaikki kaupunkilaiset - ensin hankkeen taakse, sitten hankkeen maksajiksi.
Itse en missään tapauksessa vastusta sihyn rakentamista, joskin olisin toteuttanut sen jokseenkin toisin ja vasta tiedettyäni homman hinnan ja vaikutuksen esim. opetuksen laatuun, terveyspalveluihin ja muutamien oppilaitosten tulevaisuuteen. Rohkenen kuitenkin esitykselläni tarjota rahoitusmahdollisuutta kaupunkia kaunistavan säätiön suuntaan. Mielestäni se sopisi rahoittamaan sihyarkkitehtuuria ja keventämään kaupunkilaisten rahoitusosuutta. Loppuun totean erään kuulemani lausahduksen: Maailma muuttuu paremmaksi, kun siitä hävitetään kommunismi, fasismi ja funktionalismi! Toivottavasti kaupunkilaisillemme koittaa mainio huomen, kohtuuhintaisissa ja mainioissa puitteissa!
Väkisinkin mieleen heijastuu 1900-luvun alkupuolen valta-aate, joka lupaili kaikille mennyttä parempaa, utopistisen ihanaa tulevaisuutta. No, toisin kävi: koettiin kuolemaa ja hävitystä. Iloinen utopia muuttui perkeleelliseksi painajaiseksi - Kansa uskoi johonkin, minkä hintaa ei kerrottu. Tästä sopisi oppia jotain, sillä elämme markkinataloudessa, jossa kaiken ratkaisee hintaa: Sinä et saa Ferraria Ladan hinnalla, et saa, vaikka Ferraria markkinoitaisiin kuinka prameasti. Toisaalta olemme jo osittain pitemmällä kuin tuo 1900-luvulla utopiamarkkinoinnilla Euroopan pommikuoppiin ja kurjuuteen ajanut aate oli kuolemansa jälkeen.
Uusikaupunki on miltei kuin Dresden pommitusten jälkeen: uudesta rakennuksesta, jota ympäröivät murskattujen kivien kasat, on jäänyt jäljelle vain orpona tönöttävä sokkeli - Rantakadulla uuden rakennuksen paikalta löytyy kuoppa, joka tuo mieleen keskustaan pudonneen pommin. Jotenkin maagisesti meillä kulkevat 1900-luvun alun aatteen utopia ja hävitys käsi kädessä. Sihy täydentänee mainiosti tätä kokonaisuutta.
Arkkitehtuuriltaan sihy tuo pylväillä, massiivisilla auloilla ja kattoratkaisuillaan mieleen eräät Albert Speerin kaavailut. Joku voi todeta esittämäni yhtäläisyydestä sihyn ja Speerin suunnitelman välillä löytyvän vain minun kierossa katseessani, mutta se on ainakin yhtäläistä, että aivan kuten Speerin aikoina eri ikäryhmät yhdistettiin perheleireillä, samoin sihyllä pyritään yhdistämään kaikki kaupunkilaiset - ensin hankkeen taakse, sitten hankkeen maksajiksi.
Itse en missään tapauksessa vastusta sihyn rakentamista, joskin olisin toteuttanut sen jokseenkin toisin ja vasta tiedettyäni homman hinnan ja vaikutuksen esim. opetuksen laatuun, terveyspalveluihin ja muutamien oppilaitosten tulevaisuuteen. Rohkenen kuitenkin esitykselläni tarjota rahoitusmahdollisuutta kaupunkia kaunistavan säätiön suuntaan. Mielestäni se sopisi rahoittamaan sihyarkkitehtuuria ja keventämään kaupunkilaisten rahoitusosuutta. Loppuun totean erään kuulemani lausahduksen: Maailma muuttuu paremmaksi, kun siitä hävitetään kommunismi, fasismi ja funktionalismi! Toivottavasti kaupunkilaisillemme koittaa mainio huomen, kohtuuhintaisissa ja mainioissa puitteissa!
| A. Speerin verstasaulassa aktiiviset puurtajat viihtyvät! |
sunnuntai 10. toukokuuta 2020
KIITOS JA KORVAUS HOITAJILLE!
Sain kymmenien vuosien jälkeen nauttia julkisesta terveydenhuollosta. Onnistuin telomaan käteni yhdenkäden moottorisahalla. Pala sormesta lensi pitkin pihaa, tätä seurasi kilpajuoksu vaimo, kissa ja minä. Kilpajuoksun voitti vaimo. Sen seurauksena TYKS:n Uuudenkaupungin Akuutti-toimipisteessä lääkäri kursi sormen kuntoon alta tunnin tapahtuneesta. Kaikki eteni loistavasti aina apteekkia myöten.
Sormen tulehtumisen vuoksi jouduin piipahtamaan Uudenkaupungin terveyskeskuksessa useamman kerran. Minun täytyy kiittää hoitajia mukavista tapaamisista onnistuneesta hoidosta. Käynnit terveyskeskuksissa saivat minut jopa hyvälle mielelle, niin positiivisia, myötäeläviä ja loistavia asiakaspalvelijoita olivat kaikki tapaamani sairaanhoitajat. Myös kolme kohtaamaani lääkäriä ansaitsevat kiitoksen. He hoitivat työnsä eli sormen hoidon tyylikkäästi ammattitaidolla. Kaksi heistä suhtautui minuun, kuten asiakaspalvelijan tulee suhtautua asiakkaaseen ja heiltä juttu luisti. Yksi lääkäreistä puolestaan hoiti homman tyylikkäästi, mutta käytöksellään osoitti olevansa mielestään Jumalan tasolla ja hän antoi sen kuvan, että Suomessa potilas on lääkäriä varten eikä toisinpäin.
Lääkärin saapuessa paikalle vastaanoton ilmapiiri muuttuu ankeammaksi, niin räikeä hierarkia vallitsee suomalaisessa terveydenhoidossa. Minua ihmetyttää kuinka hoitajat kestävät tilanteita, joita hallitsee kukkoilu, vähättely ja pelko. Toinen minua ihmetyttävä asia putkahtaa esiin terveydenhoidon työnjaossa: Sairaanhoitajat voisivat jo kokemuspohjaisella osaamisellaan, ilman lisäkoulutusta suorittaa useita lääkärien nyt suorittamia tehtäviä: tikkaukset, lääkemääräykset jne.. Jos näin tehtäisiin, säästettäisiin melkoisesti, parannettaisiin hoitajien jaksamista ja saataisiin säästöjä, jotka tulisi lyhentämättöminä siirtää hoitajien palkkoihin! KIITOS HOITAJILLE ja LÄÄKÄREILLE HYVÄSTÄ HOIDOSTA!
Sormen tulehtumisen vuoksi jouduin piipahtamaan Uudenkaupungin terveyskeskuksessa useamman kerran. Minun täytyy kiittää hoitajia mukavista tapaamisista onnistuneesta hoidosta. Käynnit terveyskeskuksissa saivat minut jopa hyvälle mielelle, niin positiivisia, myötäeläviä ja loistavia asiakaspalvelijoita olivat kaikki tapaamani sairaanhoitajat. Myös kolme kohtaamaani lääkäriä ansaitsevat kiitoksen. He hoitivat työnsä eli sormen hoidon tyylikkäästi ammattitaidolla. Kaksi heistä suhtautui minuun, kuten asiakaspalvelijan tulee suhtautua asiakkaaseen ja heiltä juttu luisti. Yksi lääkäreistä puolestaan hoiti homman tyylikkäästi, mutta käytöksellään osoitti olevansa mielestään Jumalan tasolla ja hän antoi sen kuvan, että Suomessa potilas on lääkäriä varten eikä toisinpäin.
Lääkärin saapuessa paikalle vastaanoton ilmapiiri muuttuu ankeammaksi, niin räikeä hierarkia vallitsee suomalaisessa terveydenhoidossa. Minua ihmetyttää kuinka hoitajat kestävät tilanteita, joita hallitsee kukkoilu, vähättely ja pelko. Toinen minua ihmetyttävä asia putkahtaa esiin terveydenhoidon työnjaossa: Sairaanhoitajat voisivat jo kokemuspohjaisella osaamisellaan, ilman lisäkoulutusta suorittaa useita lääkärien nyt suorittamia tehtäviä: tikkaukset, lääkemääräykset jne.. Jos näin tehtäisiin, säästettäisiin melkoisesti, parannettaisiin hoitajien jaksamista ja saataisiin säästöjä, jotka tulisi lyhentämättöminä siirtää hoitajien palkkoihin! KIITOS HOITAJILLE ja LÄÄKÄREILLE HYVÄSTÄ HOIDOSTA!
lauantai 9. toukokuuta 2020
PANIMOHALLI KUKKO-OLUELLE!
Käsittääkseni Laitilan Virvoitusjuomatehtaalla menee todella hyvin ehkäpä liian hyvin eli se kasvun vuoksi saattaa piankin menettää pienpanimostatuksen tuomat edut. Laitilan tuotteet kestävät laadullisen vertailun ja lisäksi yritys osaa markkinoinnin ja hallitsee näkyvyyden esim. Suomen mestari KuPSin rinnassa komeilee Laitilan Kukko. Laitilan Virvoitustehdas aloitti 1994 ja siitä alkaen sen maltillinen ja hallittu kasvu ovat siivittäneet yrityksen menestystä. Ja mikä mainiointa yrityksen menestys näyttää jatkuvan.
Vakka-Suomen Panimon tuotteet saavuttivat nopeasti oman ystävänsä, mutta ongelmaksi muodostui markkinointi - ilmeisesti yrityksen eväät erikoisoluiden markkinointiin jäivät riittämättömiksi. Mikäli Laitilan Virvoitusjuomatehdas perustasi erillisen yhtiön, joka ryhtyisi panemaan olutta Uudessakaupungissa ja antaisi riittävät resurssit markkinointiin, hyötyisivät kaikki osapuolet Uuteenkaupunkiin rakennetusta panimosta: ihmiset saisivat töitä, Uusikaupunki saisi omansa pois kiinteistöstä ja Laitilan Virvoitusjuomatehdas säilyttäisi pienpanimostatuksensa.
Kannattaa vielähuomioida sekin, että laitilalaisten leivissä työskentelee juuri se henkilö, joka tuntee Uudessakaupungissa sijaitsevan panimon kuin omat taskunsa. Jos minä olisin Uudenkaupungin elinkeinojohtaja, ottaisin välittömästi yhteyttä naapurikaupungin suuntaan.
Vakka-Suomen Panimon tuotteet saavuttivat nopeasti oman ystävänsä, mutta ongelmaksi muodostui markkinointi - ilmeisesti yrityksen eväät erikoisoluiden markkinointiin jäivät riittämättömiksi. Mikäli Laitilan Virvoitusjuomatehdas perustasi erillisen yhtiön, joka ryhtyisi panemaan olutta Uudessakaupungissa ja antaisi riittävät resurssit markkinointiin, hyötyisivät kaikki osapuolet Uuteenkaupunkiin rakennetusta panimosta: ihmiset saisivat töitä, Uusikaupunki saisi omansa pois kiinteistöstä ja Laitilan Virvoitusjuomatehdas säilyttäisi pienpanimostatuksensa.
Kannattaa vielähuomioida sekin, että laitilalaisten leivissä työskentelee juuri se henkilö, joka tuntee Uudessakaupungissa sijaitsevan panimon kuin omat taskunsa. Jos minä olisin Uudenkaupungin elinkeinojohtaja, ottaisin välittömästi yhteyttä naapurikaupungin suuntaan.
perjantai 8. toukokuuta 2020
SUOMI SELVIÄÄ KORONALAMASTA HELPOSTI!
Koko maailma kiristää vyötä, luksusautot menevät aina kaupaksi, mutta ylemmälle keskikastille tarkoitetut autot jäävät myymättä, samoin taviksille tarkoitetut paremmat autot. Sama koskee muitakin hyödykkeitä ja palveluita. On selvä, että eliitti ei laske elintasoaan ja osallistui siten korona kuluihin. He viettävät ökyelämää ja istuvat saastuttavan luksusauton nahkapenkillä, kuten pääministerimme.
Kun laajat kansankerrokset kautta maailman tinkivät elintasostaan, tietää melkoista suoneniskua maailman talouteen. Viennin varassa elävät maat köyhtyvät, koska heidän tekemilleen tavaroille, palveluille ei ole kysyntää. Tulevaisuuden maailmassa keskitytään tavallisten ihmisten osalla perusjuttuihin, sellaisiin asioihin, jotka voidaan luokitella pakollisiksi. Näitä asioita ovat mm. paskalla käynti ja nuhaisen nenän niistäminen. WC-paperi ja nenäliinat, pitkäkuituisina tuotteina pitävät Suomen pinnalla ja auttaa maatamme selättämään koronalaman.
Kun laajat kansankerrokset kautta maailman tinkivät elintasostaan, tietää melkoista suoneniskua maailman talouteen. Viennin varassa elävät maat köyhtyvät, koska heidän tekemilleen tavaroille, palveluille ei ole kysyntää. Tulevaisuuden maailmassa keskitytään tavallisten ihmisten osalla perusjuttuihin, sellaisiin asioihin, jotka voidaan luokitella pakollisiksi. Näitä asioita ovat mm. paskalla käynti ja nuhaisen nenän niistäminen. WC-paperi ja nenäliinat, pitkäkuituisina tuotteina pitävät Suomen pinnalla ja auttaa maatamme selättämään koronalaman.
sunnuntai 3. toukokuuta 2020
DEMAREISTA NAZIOPEIN VALTAPUOLUE!
Täysin kansasta vieraantunut pääkaupungin media YLE:n johtamana muokkaa uutisia demarimyönteiseksi: Tyyli muistuttaa kaikessa härskiydessä nazi-Saksan tyyliä. Totuus jyrätään valheilla ja vaikenemisella sekä härskeillä toistoilla! Harvoina valopilkkuina YLE:n tarjonnassa loistaa muutama toimittaja ja heistä täytyy kirkkaimpina tähtinä mainita Katri Makkonen ja Linda Pelkonen.
YLE:n toiminnan häikäilemättömyys korostuu koronauutisoinnissa. Suomi on hoitanut viruksen torjunnan parhaiten maailmassa! Joka päivä YLE toitottaa sairastuneiden määrää. Todellisuus saattaa olla koko lailla toinen, sillä eihän täällä testata juuri ketään. Siis pahimmillaan korona riehuu valtavalla voimalla pudottaen suomalaisia hautaan. Jos Suomea verrataan vaikkapa muutamaan EU-maahan, haukkaa se reilusti hopeaa niiden rinnalla: Entä miksi Yle ei vertaile Suomen lukua 35 Slovakiaan koronaan kuolleita 3/miljoona asukasta, Latviaan 7, Bulgariaan 8, Maltaan 9, Kreikkaan 13, Kroatiaan 14, Liettuaan 15, Tsekkiin 21 tai Unkariin 30?
YLE uutisoi valjusti maskikömmähdykset, joilla suomalaista höynäytettiin miljoonia ja koko maa tehtiin maailman silmissä naurunalaiseksi. Yksillä johtajan potkuilla vastuu maskien hankinnasta siirrettiin ministereiltä virkahenkilöstölle ja tämä uutisoitiin suomalaisille ministerien vastuunkatona. Kerrassaan vastenmieliseksi voi luonnehtia YLE:n suhtautumista ikäihmisten kuolemiin. Ilman asioihin vähääkään perehtymättä uutisoidaan lakonisesti tilastoja, vaikka vanhuksia kuolee pahimmillaan hoitokodeissa kuin kärpäsiä.
Teki hallitus mitä tahansa, YLE ja jaa muu valtamedia, Iltalehteä lukuun ottamatta, tukee uutisoinnilla ministerien ratkaisuja. Ministerit vastasivat tähän tuhdilla valtamediaan kohdistuvalla koronatukipaketilla. Pienistä lehdistä hallitus ei välitä tuon taivaallista. Valtamedia voisi avata kansalle muutaman koronamysteerin: miksi testaamista pantataan, miksei varsin simppeleitä hengityssuojaimia valmistettu Suomessa, mikä on todellinen realistinen tautitapausten määrä ja mitä Uudenmaan eristämisen lopettaminen todellisuudessa vaikutti koronaviruksen leviämiseen?
Hallitus menee päätöksissään milloin STM:n, milloin THL:n lausuntojen taakse ja jos näistä ei löydy turvaa päätöksille, hallitus vetoaa lakiin. YLE tukee hallitusta samoin opein kuin Joseph Goebbels tuki aikoinaan tempauksillaan Hitleriä. Asioista vaietaan, väärää tietoa levitetään ja niitä toistetaan, toistetaan ja toistetaan kunnes ne muuttuvat totuudeksi. Kaikki käy aivan kuten Goebbels opetti: toistakaa valheita, niin ne muuttuvat todeksi. Mielenkiintoista on odottaa kuinka Suomen vapaa valtamedia hoitaa koronaepidemian jälkipyykin. Tuleeko sitä vai vapauttaako vapaa media hallituksen kaikesta vastuusta - SIITÄHÄN ON ENNALTA JO MAKSUKIN SOVITTU!
YLE:n toiminnan häikäilemättömyys korostuu koronauutisoinnissa. Suomi on hoitanut viruksen torjunnan parhaiten maailmassa! Joka päivä YLE toitottaa sairastuneiden määrää. Todellisuus saattaa olla koko lailla toinen, sillä eihän täällä testata juuri ketään. Siis pahimmillaan korona riehuu valtavalla voimalla pudottaen suomalaisia hautaan. Jos Suomea verrataan vaikkapa muutamaan EU-maahan, haukkaa se reilusti hopeaa niiden rinnalla: Entä miksi Yle ei vertaile Suomen lukua 35 Slovakiaan koronaan kuolleita 3/miljoona asukasta, Latviaan 7, Bulgariaan 8, Maltaan 9, Kreikkaan 13, Kroatiaan 14, Liettuaan 15, Tsekkiin 21 tai Unkariin 30?
YLE uutisoi valjusti maskikömmähdykset, joilla suomalaista höynäytettiin miljoonia ja koko maa tehtiin maailman silmissä naurunalaiseksi. Yksillä johtajan potkuilla vastuu maskien hankinnasta siirrettiin ministereiltä virkahenkilöstölle ja tämä uutisoitiin suomalaisille ministerien vastuunkatona. Kerrassaan vastenmieliseksi voi luonnehtia YLE:n suhtautumista ikäihmisten kuolemiin. Ilman asioihin vähääkään perehtymättä uutisoidaan lakonisesti tilastoja, vaikka vanhuksia kuolee pahimmillaan hoitokodeissa kuin kärpäsiä.
Teki hallitus mitä tahansa, YLE ja jaa muu valtamedia, Iltalehteä lukuun ottamatta, tukee uutisoinnilla ministerien ratkaisuja. Ministerit vastasivat tähän tuhdilla valtamediaan kohdistuvalla koronatukipaketilla. Pienistä lehdistä hallitus ei välitä tuon taivaallista. Valtamedia voisi avata kansalle muutaman koronamysteerin: miksi testaamista pantataan, miksei varsin simppeleitä hengityssuojaimia valmistettu Suomessa, mikä on todellinen realistinen tautitapausten määrä ja mitä Uudenmaan eristämisen lopettaminen todellisuudessa vaikutti koronaviruksen leviämiseen?
Hallitus menee päätöksissään milloin STM:n, milloin THL:n lausuntojen taakse ja jos näistä ei löydy turvaa päätöksille, hallitus vetoaa lakiin. YLE tukee hallitusta samoin opein kuin Joseph Goebbels tuki aikoinaan tempauksillaan Hitleriä. Asioista vaietaan, väärää tietoa levitetään ja niitä toistetaan, toistetaan ja toistetaan kunnes ne muuttuvat totuudeksi. Kaikki käy aivan kuten Goebbels opetti: toistakaa valheita, niin ne muuttuvat todeksi. Mielenkiintoista on odottaa kuinka Suomen vapaa valtamedia hoitaa koronaepidemian jälkipyykin. Tuleeko sitä vai vapauttaako vapaa media hallituksen kaikesta vastuusta - SIITÄHÄN ON ENNALTA JO MAKSUKIN SOVITTU!
sunnuntai 26. huhtikuuta 2020
HOIVAKODILLA OIKEUS TAPPAA
Tänä päivänä yhteiskunnan varoja jaetaan, mitä mystisemmin perustein heille keitä ei hätä, kurjuus, sairaus tai kuolema uhkaa. Luonnollisesti on hyvä, että turvaamme yritystoiminnan mahdollisimman kivuttoman jatkumisen koronaviruksen jälkeen. Yhteiskuntamme ei toimi ilma työtä ja sen tuotoksia, mutta olemmeko unohtaneet sen, miksi hyvinvointi yhteiskuntaa ryhdyttiin rakentamaan? -Yhteiskuntamme rakennettiin pitämään heikompien puolta, takaamaan jokaiselle suomalaiselle inhimillinen elämisen arvoinen elämä.
Suomi kulki pitkän tien saavuttaakseen kaikki kansalaiset kattavan turvallisen yhteiskunnan. Täällä päästiin eroon hyväksikäytetyistä huutolaislapsista, ketkä myytiin hänelle, kuka heidät halvemmalla piti hengissä. Luotiin eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva takaamaan tasa-arvoiset sote-palvelut kaikelle kansalle. Näin syntyivät terveyskeskukset, sairaalat, hoivakodit ja laitokset. Kaiken mainitun takaa löytyi lähimmäisenrakkaus ja vilpitön halu puolustaa heikommassa asemassa elävän suomalaisen oikeutta elämisen arvoiseen elämään.
Parhaillaan Suomi hyvästelee tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kansalaiset ketkä pitkän työuran aikana maksoivat veroja, joilla rakennettiin terveyskeskukset, sairaalat, koulut, maantiet, kunnallistekniikka, uimahallit, jäähallit ovat jäämässä kärsijän asemaan. He eivät saa ihmisarvoista kohtelua, vaikka siinä sivussa, kun he rakensivat nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan, he maksoivat edeltäkäsin omat vanhuudenpäivänsä.
Jo muutaman vuoden pöyristyttävät uutiset ikäihmisten ja mm. vammaisten huonosta kohtelusta ovat nousseet julkisuuteen. Ihmisiä jopa kuolee kaltoinkohtelun seurauksena. Samalla näiden huonosti kohdeltujen ihmisten laiminlyödystä hoidosta vastaavat kansalaiset elävät kuin kroisokset. He tekevät businesta hädänalaisia ihmisiä hyväksikäyttäen. Hän joka halvimmalla hoitaa, saa kerätä potin - OLEMME PALANNEET HUUTOLAISAIKAAN!
Koronaepidemian aikana ikäihmisiä kuolee kuin kärpäsiä eikä kukaan halua saattaa asioita kuntoon. Laiminlyöjiksi epäiltyjen selittelyt hyväksytään valtamediassa, mutta kukaan ei puhu mahdollisten syyllisten saattamisesta oikeudelliseen vastuuseen. Käytäntö osoittaa kammottavalla tavalla sen, että vaalipuheet hoitajamitoituksesta olivat vain itsekästä valtaan pyrkivien ehdokkaiden katteetonta sanahelinää. Tämän seurauksena hoivakodeissa voi kohdella asukkeja lähes miten tahansa. Kun hallitus tai muutkaan tahot eivät puutu po. kotien asukkien kohteluun, voinee tylysti todeta, että HOIVAKODEILLA ON OIKEUS TAPPAA!
Suomi kulki pitkän tien saavuttaakseen kaikki kansalaiset kattavan turvallisen yhteiskunnan. Täällä päästiin eroon hyväksikäytetyistä huutolaislapsista, ketkä myytiin hänelle, kuka heidät halvemmalla piti hengissä. Luotiin eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva takaamaan tasa-arvoiset sote-palvelut kaikelle kansalle. Näin syntyivät terveyskeskukset, sairaalat, hoivakodit ja laitokset. Kaiken mainitun takaa löytyi lähimmäisenrakkaus ja vilpitön halu puolustaa heikommassa asemassa elävän suomalaisen oikeutta elämisen arvoiseen elämään.
Parhaillaan Suomi hyvästelee tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kansalaiset ketkä pitkän työuran aikana maksoivat veroja, joilla rakennettiin terveyskeskukset, sairaalat, koulut, maantiet, kunnallistekniikka, uimahallit, jäähallit ovat jäämässä kärsijän asemaan. He eivät saa ihmisarvoista kohtelua, vaikka siinä sivussa, kun he rakensivat nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan, he maksoivat edeltäkäsin omat vanhuudenpäivänsä.
Jo muutaman vuoden pöyristyttävät uutiset ikäihmisten ja mm. vammaisten huonosta kohtelusta ovat nousseet julkisuuteen. Ihmisiä jopa kuolee kaltoinkohtelun seurauksena. Samalla näiden huonosti kohdeltujen ihmisten laiminlyödystä hoidosta vastaavat kansalaiset elävät kuin kroisokset. He tekevät businesta hädänalaisia ihmisiä hyväksikäyttäen. Hän joka halvimmalla hoitaa, saa kerätä potin - OLEMME PALANNEET HUUTOLAISAIKAAN!
Koronaepidemian aikana ikäihmisiä kuolee kuin kärpäsiä eikä kukaan halua saattaa asioita kuntoon. Laiminlyöjiksi epäiltyjen selittelyt hyväksytään valtamediassa, mutta kukaan ei puhu mahdollisten syyllisten saattamisesta oikeudelliseen vastuuseen. Käytäntö osoittaa kammottavalla tavalla sen, että vaalipuheet hoitajamitoituksesta olivat vain itsekästä valtaan pyrkivien ehdokkaiden katteetonta sanahelinää. Tämän seurauksena hoivakodeissa voi kohdella asukkeja lähes miten tahansa. Kun hallitus tai muutkaan tahot eivät puutu po. kotien asukkien kohteluun, voinee tylysti todeta, että HOIVAKODEILLA ON OIKEUS TAPPAA!
torstai 23. huhtikuuta 2020
UHKAILEVAT PÄÄTTÄJÄT JA PAINOSTAVAT VIRKAHENKILÖT
Kaupungissa tehtiin taas kerran yksimielinen päätös ihan puhtaasti 43-0 ja kuinkas ollakaan, ennen kuin asiasta on uutisoitu mediassa alkaa jumalaton ruikutus: MEITÄ UHKAILTIIN, VIRKAMIES PAINOSTI MEITÄ! Sen ymmärrän, jos tavalliset kaupunkilaiset, joilta valmistelu salattiin, ihmettelevät sekä esittävät niin kärkkäitä kysymyksiä kuin toimivia vaihtoehtoja, mutta kuinka paikalla istuneet valtuutetut voivat väittää, että heitä painostettiin?
Miten yksi valtuutettu voi painostaa muita, jos kaikilla on yksi ääni? Kyse on yksinkertaisesti siitä, että toiset saavat suunsa auki, ottavat sitä ennen asioista selvää ja esittävät asiansa uskottavasti. On aivan turha haukkua valtuutettua uhkailijaksi tms., koska hän on yksi neljästäkymmenestäkolmesta ja hänet voidaan äänestää nurin 42-1. Mutta jos ei edes yritä äänestää kammottavaa uhkailijaa nurin ja valittaa jälkeenpäin joutuneensa uhkailun kohteeksi, on täysi pelle, nynny, valtuustossa istuva tyhjän pantti, joka ei kykene ajamaan kaupunkilaisten etua.
Älkää siis haukkuko sitä, kuka otti vallan, vaan heitä, ketkä sen antoivat demokraattisessa valtuuston kokouksessa, jossa jokaisella valtuutetulla on tasan yksi ääni. Muistakaa nyt, sillä ei ole paskankaan merkitystä antaako ehdokas vaalitilaisuuksissa kuinka kauniita lupauksia, esittääkö hän valtavia kehitysvisioita, jos HÄN EI SAA VALTUUSTOSSA SUUTAAN AUKI ja KYKENE PUOLUSTAMAAN ÄÄNESTÄJIÄÄN! Jos olette äänestäneet tuppisuita paskahousuja ja myöhäisruikuttajia, haukkukaa heitä älkääkä Järvistä. Kuten nyt käytännössä näette, vaaleissa annoitte äänenne Järviselle!
Vielä naurettavampana pidän sitä, jos valtuutetut syyttelevät virkahenkilöitä painostamisesta. Millä helvetillä virkahenkilö voi painostaa valtuutettuja, kun tällä ei ole yhtään ääntä ja valtuusto voi jopa erottaa virkahenkilön, kenen toiminta ei tyydytä päättäjien enemmistöä. Pidän kerrassaan käsittämättömänä myös tätä: Kun ns. tavalliset kaupunkilaiset esittävät media palstoilla valmistelijoille kysymyksiä, joihin heiltä ei tipu vastuksia - MIKSEIVÄT VALTUUTETUT VIE NÄITÄ KYSYMYKSIÄ ETEENPÄIN, vaan ruikuttavat, kun ei saada vastauksia: tekemällä valtuustoaloitteen asia etenee saman tien hallituksen pöydän kautta valtuuston käsiteltäväksi - SIHY:n OSALTA AIKAA ON OLLUT MONTA VUOTTA!
Itse olin aikoinaan SIHY:n kannalla, mutta sen alkaessa paisumaan, muutin mieltäni etenkin muutamasta syystä: Varhaiskasvatus ei kuulu SIHY:n kaltaiseen paikkaan, Uudenkaupungin opetusta ei voi jäättä pelkän oppiympäristöopetuksen varaan eli emme voi ensimmäisenä maailmassa luopua maailman parhaasta opetusjärjestelmästä, kolmanneksi kirjaston siirto(tämä käytännössä tappaa nykyisen kirjaston ja kaupunkikeskustan lopullisesti) ja kaupungin nykyinen taloudellinen tilanne, syvenevä muuttotappio sekä vallitseva pandemia. Jos olisin kuitenkin ollut äänestyksessä mukana hävinneellä puolella ja vaikka olisin jättänyt eriävän mielipiteen, yrittäisin kampittamisen sijaan tehdä päättäjänä kaikkeni, jotta SIHY toteutuu mahdollisimman onnistuneesti kaupunkilaisten parhaaksi.
Koomiselta tuntuu määrättyjen tyyppien hehkutus SIHY-päätöksen jälkeen. Juuri nämä vanhat parrat, ketkä sanovat aina taistelleensa SIHY:kaltaisen systeemin puolesta, estivät kaupungin kehityksen kymmenen vuotta sitten. He hakkasivat rahaa huuhaaelinkeinopolitiikkaan, täysin älyttömiin hankkeisiin, myivät kaupunkilaisten omaisuutta, päästivät kaupungin omaisuuden huonoon kuntoon ja ajoivat kaupungin lähes kymmenenmiljoonan euron velkoihin. Toisin sanoen, nämä nyt SIHY:ä ylistävät tyypit pistivät SIHY:n verran rahaa taivaan tuuliin silloin, kun muutamat esittivät opetuksen laadun parantamista, vapaa-ajan puitteiden päivittämistä ja kaupungin omaisuuden ja kunnallistekniikan kuntoon saattamista. Otetaanpa vielä yksi ihan konkreettinen esimerkki: Vakka-Suomen Panimo - Kaupunki pisti sinne peruspääomaa ja takauksia lähes kolmemiljoonaa euroa. Nyt tuo posahti kaupungin kontolle, mutta muistakaa kuka vastusti peruspääoman antamista ja takausta: PALJON PARJATTU TIMO A. JÄRVINEN. Loppuun totean: ÄLKÄÄ ÄÄNESTÄKÖ TUPPISUITA PASKAHOUSUJA, JOITA LÖYTYY VAALIEN ALLA JOKA KOLKALTA!
Kävikö todella niin, että Harto Forssin poistuessa, poistui valtuustosta rakentava kritiikki ja ääni, joka vaikutti päätöksiin. Harto Forss toi asiansa julki hallituksessa/vaaltuustossa äänestämällä. Blogissa, turuilla ja toreilla Harto perusteli kantaansa, johon hän oli ammentanut tietoa kaupunkilaisilta. Harto Forss ei selitellyt jälkikäteen: Kyl mää, mutku isot pojat kiusaa! Kunnioitus Harton pitkälle työlle meidän kaikkien parhaaksi!
Miten yksi valtuutettu voi painostaa muita, jos kaikilla on yksi ääni? Kyse on yksinkertaisesti siitä, että toiset saavat suunsa auki, ottavat sitä ennen asioista selvää ja esittävät asiansa uskottavasti. On aivan turha haukkua valtuutettua uhkailijaksi tms., koska hän on yksi neljästäkymmenestäkolmesta ja hänet voidaan äänestää nurin 42-1. Mutta jos ei edes yritä äänestää kammottavaa uhkailijaa nurin ja valittaa jälkeenpäin joutuneensa uhkailun kohteeksi, on täysi pelle, nynny, valtuustossa istuva tyhjän pantti, joka ei kykene ajamaan kaupunkilaisten etua.
Älkää siis haukkuko sitä, kuka otti vallan, vaan heitä, ketkä sen antoivat demokraattisessa valtuuston kokouksessa, jossa jokaisella valtuutetulla on tasan yksi ääni. Muistakaa nyt, sillä ei ole paskankaan merkitystä antaako ehdokas vaalitilaisuuksissa kuinka kauniita lupauksia, esittääkö hän valtavia kehitysvisioita, jos HÄN EI SAA VALTUUSTOSSA SUUTAAN AUKI ja KYKENE PUOLUSTAMAAN ÄÄNESTÄJIÄÄN! Jos olette äänestäneet tuppisuita paskahousuja ja myöhäisruikuttajia, haukkukaa heitä älkääkä Järvistä. Kuten nyt käytännössä näette, vaaleissa annoitte äänenne Järviselle!
Vielä naurettavampana pidän sitä, jos valtuutetut syyttelevät virkahenkilöitä painostamisesta. Millä helvetillä virkahenkilö voi painostaa valtuutettuja, kun tällä ei ole yhtään ääntä ja valtuusto voi jopa erottaa virkahenkilön, kenen toiminta ei tyydytä päättäjien enemmistöä. Pidän kerrassaan käsittämättömänä myös tätä: Kun ns. tavalliset kaupunkilaiset esittävät media palstoilla valmistelijoille kysymyksiä, joihin heiltä ei tipu vastuksia - MIKSEIVÄT VALTUUTETUT VIE NÄITÄ KYSYMYKSIÄ ETEENPÄIN, vaan ruikuttavat, kun ei saada vastauksia: tekemällä valtuustoaloitteen asia etenee saman tien hallituksen pöydän kautta valtuuston käsiteltäväksi - SIHY:n OSALTA AIKAA ON OLLUT MONTA VUOTTA!
Itse olin aikoinaan SIHY:n kannalla, mutta sen alkaessa paisumaan, muutin mieltäni etenkin muutamasta syystä: Varhaiskasvatus ei kuulu SIHY:n kaltaiseen paikkaan, Uudenkaupungin opetusta ei voi jäättä pelkän oppiympäristöopetuksen varaan eli emme voi ensimmäisenä maailmassa luopua maailman parhaasta opetusjärjestelmästä, kolmanneksi kirjaston siirto(tämä käytännössä tappaa nykyisen kirjaston ja kaupunkikeskustan lopullisesti) ja kaupungin nykyinen taloudellinen tilanne, syvenevä muuttotappio sekä vallitseva pandemia. Jos olisin kuitenkin ollut äänestyksessä mukana hävinneellä puolella ja vaikka olisin jättänyt eriävän mielipiteen, yrittäisin kampittamisen sijaan tehdä päättäjänä kaikkeni, jotta SIHY toteutuu mahdollisimman onnistuneesti kaupunkilaisten parhaaksi.
Koomiselta tuntuu määrättyjen tyyppien hehkutus SIHY-päätöksen jälkeen. Juuri nämä vanhat parrat, ketkä sanovat aina taistelleensa SIHY:kaltaisen systeemin puolesta, estivät kaupungin kehityksen kymmenen vuotta sitten. He hakkasivat rahaa huuhaaelinkeinopolitiikkaan, täysin älyttömiin hankkeisiin, myivät kaupunkilaisten omaisuutta, päästivät kaupungin omaisuuden huonoon kuntoon ja ajoivat kaupungin lähes kymmenenmiljoonan euron velkoihin. Toisin sanoen, nämä nyt SIHY:ä ylistävät tyypit pistivät SIHY:n verran rahaa taivaan tuuliin silloin, kun muutamat esittivät opetuksen laadun parantamista, vapaa-ajan puitteiden päivittämistä ja kaupungin omaisuuden ja kunnallistekniikan kuntoon saattamista. Otetaanpa vielä yksi ihan konkreettinen esimerkki: Vakka-Suomen Panimo - Kaupunki pisti sinne peruspääomaa ja takauksia lähes kolmemiljoonaa euroa. Nyt tuo posahti kaupungin kontolle, mutta muistakaa kuka vastusti peruspääoman antamista ja takausta: PALJON PARJATTU TIMO A. JÄRVINEN. Loppuun totean: ÄLKÄÄ ÄÄNESTÄKÖ TUPPISUITA PASKAHOUSUJA, JOITA LÖYTYY VAALIEN ALLA JOKA KOLKALTA!
Kävikö todella niin, että Harto Forssin poistuessa, poistui valtuustosta rakentava kritiikki ja ääni, joka vaikutti päätöksiin. Harto Forss toi asiansa julki hallituksessa/vaaltuustossa äänestämällä. Blogissa, turuilla ja toreilla Harto perusteli kantaansa, johon hän oli ammentanut tietoa kaupunkilaisilta. Harto Forss ei selitellyt jälkikäteen: Kyl mää, mutku isot pojat kiusaa! Kunnioitus Harton pitkälle työlle meidän kaikkien parhaaksi!
keskiviikko 22. huhtikuuta 2020
LOPETTAVIEN LISTA: BUSINESS FINLAND - HVK - THL
Business Finland kirjoitti viimeiset murheelliset luvut suomalaiseen koronavirustarinaan. Jokainen vähänkin järkevä ihminen hoksaa, että meidän tulee päästä koronapandemian jälkeiseen aikaan turvaamalla ne yritykset, joihin koko Suomen hyvinvointi perustuu. Tällöin luulisi tukemisen keskiöön nousevan elintarviketuotannon, energiatuotannon, vientiteollisuuden ja logistiikan. Mutta mitä tekee Business Finland: JAKAA RAHAA KONSULTEILLE, BLOGISTEILLE ja HUUTOKAUPPAKEISARILLE ja PÄÄMINISTERIN MIEHEN TYÖNANTAJALLE. Tukiperusteet löytyvät kehittämisestä. Sopii kysyä, kumpi on hyödyllisempää kehittää mitään tuottamatonta rahan pyörittämistä niihin taskuihin, jotka ovat jo miltei täynnä muiden tekemästä työtä kupatulla rahalla, vai tukea mainittuja Suomen hyvinvoinnin takaavia sektoreita?
Jos Business Finland ei ymmärrä, että meidän tulee kehittää niitä talouselämän sektoreita, jotka luovat yhteiskuntaamme sitä pyörittävän varallisuuden eikä joitain joutavia konsultteja tms. jotka hyötyvät jo syntyneestä varallisuudesta, on Business Finland vieraantunut yhteiskunnan realiteeteista. Konsultit ja vastaavat ei luo mitään tyhjästä. Meillä täytyy olla se osa yrityksissä kunnossa, joka luo kaiken perustan ja tukee yhteiskunnan tukirakenteita. Jos mainituilla yrityksillä ei ole toimintaedellytyksiä, ei niillä ole kehitysedellytyksiäkään eikä silloin tarvita kehityskonsultteja.
Verottajalla on kaikki tiedot yrityksistä, niiden toimialoista, viennistä, tuonnista, kuinka ne ovat hoitaneet velvoitteensa ja verottajalla on jopa yritysten pankkiyhteydet tiedossa. Verottaja tietää myös ne yritykset, jotka ovat kitkuttaneet, maksaneet palkat työntekijöille ja hoitaneet muutkin velvoitteensa, joskus se on tapahtunut myöhässä, mutta aina asiat on hoidettu. Moni yrittäjä pistää tiukan tullen talonsa pantiksi, jotta voi maksaa palkat, kehittää yritystä ja turvata työntekijöiden tulevaisuuden, vaikka yrittäjä itse joutuisi välillä elämään köyhemmin kuin työntekijänsä. Verottaja tietää tämänkin.
Jos verottaja tietää kaiken edellä mainitun, voi perustellusti kysyä: MIHIN TARVITSEMME BUSINESS FINLANDIA, joka vetää välistä ja jakaa yhteisiä tukia mitä mystisimmillä KEHITYSPERUSTEILLA? Jos meidän tulisi jotain tehdä maamme tulevaisuuden takaamiseksi, meidän tulisi päästä eroon Business Finlandeista ja vastaavista. Tähän päästään virtaviivaismaistamalla yhteiskunnan toimintoja karsimalla pykäläviidakkoa ja sääntösekamelskaa. Muutoksen seurauksena byrokratian rattaat eivät nakerra Suomen elinkeinoelämän pohjaa, sille välttämättömiä julkisia/yksityisiä palveluja. Siis kehitetään yhteiskuntaa heittämällä ns. nolla kehittäjät helvettiin!
Jos tarkastelemme THL:ä tai HVK:a, niiden toimet osoittavat karusti, ettei niihin voi luottaa, ei normaalioloissa saati kriisin sattuessa. Molemmat mainitut tahot pettivät niin lupaukset kuin antamansa ennusteet. Tuollaisina kyseisiä lafkoja tarvitsevat vain niiden johdossa häärivät, kyseenalaisilla taidoilla varustetut johtajat, jotka lähes järjestään nostavat mammuttimaisia palkkoja. Ne tahot joiden tulisi turvata ihmisten turvallisuus kaikissa olissa tai kehittää tätä maata ovat osoittautuneet tehtävissään onnettomiksi rahareijiksi. Kun niiden toiminnan ja osaamattomuuden seurauksena suomalaisia jopa kuolee, lienee perusteellisen kehittämisen aika, jotta maamme selviää tästä kriisistä edes jotenkin ja seuraavasta koettelemuksesta kunnialla!
Jos Business Finland ei ymmärrä, että meidän tulee kehittää niitä talouselämän sektoreita, jotka luovat yhteiskuntaamme sitä pyörittävän varallisuuden eikä joitain joutavia konsultteja tms. jotka hyötyvät jo syntyneestä varallisuudesta, on Business Finland vieraantunut yhteiskunnan realiteeteista. Konsultit ja vastaavat ei luo mitään tyhjästä. Meillä täytyy olla se osa yrityksissä kunnossa, joka luo kaiken perustan ja tukee yhteiskunnan tukirakenteita. Jos mainituilla yrityksillä ei ole toimintaedellytyksiä, ei niillä ole kehitysedellytyksiäkään eikä silloin tarvita kehityskonsultteja.
Verottajalla on kaikki tiedot yrityksistä, niiden toimialoista, viennistä, tuonnista, kuinka ne ovat hoitaneet velvoitteensa ja verottajalla on jopa yritysten pankkiyhteydet tiedossa. Verottaja tietää myös ne yritykset, jotka ovat kitkuttaneet, maksaneet palkat työntekijöille ja hoitaneet muutkin velvoitteensa, joskus se on tapahtunut myöhässä, mutta aina asiat on hoidettu. Moni yrittäjä pistää tiukan tullen talonsa pantiksi, jotta voi maksaa palkat, kehittää yritystä ja turvata työntekijöiden tulevaisuuden, vaikka yrittäjä itse joutuisi välillä elämään köyhemmin kuin työntekijänsä. Verottaja tietää tämänkin.
Jos verottaja tietää kaiken edellä mainitun, voi perustellusti kysyä: MIHIN TARVITSEMME BUSINESS FINLANDIA, joka vetää välistä ja jakaa yhteisiä tukia mitä mystisimmillä KEHITYSPERUSTEILLA? Jos meidän tulisi jotain tehdä maamme tulevaisuuden takaamiseksi, meidän tulisi päästä eroon Business Finlandeista ja vastaavista. Tähän päästään virtaviivaismaistamalla yhteiskunnan toimintoja karsimalla pykäläviidakkoa ja sääntösekamelskaa. Muutoksen seurauksena byrokratian rattaat eivät nakerra Suomen elinkeinoelämän pohjaa, sille välttämättömiä julkisia/yksityisiä palveluja. Siis kehitetään yhteiskuntaa heittämällä ns. nolla kehittäjät helvettiin!
Jos tarkastelemme THL:ä tai HVK:a, niiden toimet osoittavat karusti, ettei niihin voi luottaa, ei normaalioloissa saati kriisin sattuessa. Molemmat mainitut tahot pettivät niin lupaukset kuin antamansa ennusteet. Tuollaisina kyseisiä lafkoja tarvitsevat vain niiden johdossa häärivät, kyseenalaisilla taidoilla varustetut johtajat, jotka lähes järjestään nostavat mammuttimaisia palkkoja. Ne tahot joiden tulisi turvata ihmisten turvallisuus kaikissa olissa tai kehittää tätä maata ovat osoittautuneet tehtävissään onnettomiksi rahareijiksi. Kun niiden toiminnan ja osaamattomuuden seurauksena suomalaisia jopa kuolee, lienee perusteellisen kehittämisen aika, jotta maamme selviää tästä kriisistä edes jotenkin ja seuraavasta koettelemuksesta kunnialla!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)