PRINTTIMEDIA: sanananvapaus vai keskustelun kapeus?

Printtimediassa saa nykyään kirjoittaa ihan mitä hanssa ja se syö näiden julkaisujen uskottavuutta. Sama henkilö, joka on nyt tarkka taloudessa eikä antaisi rahaa lapsille kohdistettuihin hankkeisiin, oli valmis ostamaan menneellä vaalikaudella Novidan neljällä miljoonalla eurolla ja pisti rapiasti veroeuroja niin alkoholin valmistukseen kuin teatteriin.

Päättäjät haluavat hillittömästi perinteistä mediajulkisuutta ja he pyrkivät rohmuamaan kaiken mahdollisen palstatilan itselleen. Näin toimitaan etenkin printtimedia suhteen. Päättäjien halukkuus ängetä julkisuuteen häviää miltei totaalisesti, kun siirrytään sellaisen median pariin, jossa syntyy, ilman sensuuria, vapaata keskustelua. Vapaassa keskustelussa ei päättäjä ei enää pärjää puoluetoimistojen ostamilla tai rustaamilla julkilausumilla saati ympäripyöreillä yleistyksillä, sillä hyvin pian vapaanmedian keskustelijat vaativat perusteluja, käyttävät muistiaan palauttaen päättäjät eiliseen eli käytännössä vapaan median lukijat estävät päättäjien valehtelemisen.

Aikoinaan printtimedian julkaisut huolehtivat tarkasti tehtävistään, ne joko ilmoittivat kannattavansa jotain ajatussuuntaa tai julistautuivat puolueettomiksi. Julkaisut pitivät huolta mm. siitä, etteivät päättäjät esittäneet selkeitä valheita kirjoituksissaan. Nyt tilanne on kääntynyt täysin päälaelleen: printtimedia julkaisee kontrolloimatta päättäjien kirjoituksia ja näillä ratkaistaan jopa vaaleja. Moderni media kääntää päälaelleen käsityksen painetusta totuudesta, kolmannesta valtakunnanmahdista jne.. Varsin pian kansa hoksaa, ettei totuus löydy perinteisestä mediasta, vaan valemediaksi haukutuista somekuvioista.

SEUTUSANOMAT 19.10.2017 sivu 2. Kuntapäättäjän kulma osoittaa kaikessa karmeudessa äärimmilleen löpsähtäneen toimituksellisen velttouden tai osaamattomuuden toimivan kuin seula, joka ei kykene siivilöimään virheellisiä väittämiä kirjoituksesta. Julkaisu, joka haluaa mainosmarkkoja, pyrkii lisäämään lukuarvoaan ja kiinnostustaan julkaisemalla suuren puolueen suuren päättäjän kirjoituksen. Ehkäpä julkaisun tavoitteena ovat kunnalliset ilmoitukset ellei niistä sovittu jo palstatilaa jaettaessa. Tätä ei tiedä kuin sopijat ja media, jotka taas, sattuneesta syystä, vaikenevat mahdollisesta ilmoitussopimuksesta.

Ihan pokkana päättäjä rustaa seuraavaa:"Minä olen tottunut tekemään investointeja talous edellä. Ensin katsotaan,mihin on varaa ja sitten laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen, ....". Muistelkaamme tapahtuneita: Aikoinaan paikkakunnallamme tehtiin panimoa, johon kyseinen päättäjä oli valmis syytämään kuntalaisten rahaa 150 000€ ja vastuita muutaman miljoonan euron edestä. Samainen päättäjä oli valmis suuntaamaan reilut satatuhatta euroa teatteriin usean vuoden periodilla. Entäpä po. päättäjän oppilaitoksen ostoon suunnattuun neljämiljoonaa euron hyväksyminen vain siksi, että puoluetoveri saisi kivan työpaikan? Nämä esimerkkipäätökset tehtiin aikana, jolloin kaupungin talous oli miljoonia euroja miinuksella ja väkipako uhkasi kaupunkimme tulevaisuutta. Siinä esimerkkejä päättäjän talous edellä ajattelussa ja seuraavaksi osviitta tärkeysjärjestyksestä: Samainen alkohoolinvalmistukselle myönteinen päättäjä oli potkimassa pois nuoriso- ja liikuntatoimenjohtajaa, joten ajaako hänen priorisoinnissaan kunnan tukema alkoholinvalmistus ohi nuoriso- raittius ja liikuntatyön?

Perinteisen median ryhdittömyys ja uudet tiedotustuulet muuttavat tulevaisuudessa tiedonjaonhallintaa. Tulevaisuudessa perinteinen media ei halutessaan kykene omimaan tai tyrehdyttämään jukista keskustelua eikä hallitsemaan tiedonvälitysmonopolia. Vapaa media on tulevaisuutta ja niistä kumpuavat totuus ja tieto, sillä aktiiviset lukijat tuovat niihin tietonsa, faktansa ja mielipiteensä. Kuvitelkaapa, mihin nyt niin ylevältä tuntunut Seutusanomien po. kirjoitus olisi kääntynyt anonyymien ryöpytyksessä. Tässä yksinkertainen syy miksi osa päättäjistä pitäytyy kirjoittelemaan perinteisessä mediassa ja suojassa vapaalta keskustelulta. 

Kiitokset: J AALTONEN, H FORSS, T JÄRVINEN ja S LAAKSONEN

Otsikon listaan pitäisi lisätä vielä ja erityisesti J NIKKARI, sillä toisena virkamiehenä hän viestii ja keskustelee avoimesti työnantajiensa eli uusikaupunkilaisten kanssa. Kiitokset myös UKINYT.fi:lle ja HARTO:n blogille, jotka ovat mahdollistaneet uuden ajan tulemisen Uuteenkaupunkiin. Odotan kaupunkilaisia aktiivisesti tukemaan syntynyttä keskustelua omilla kysymyksillä ja mielipiteillä. Luonnollisesti kehään täytyisi saada loputkin 43:sta valtuutetustamme. Keskustelussa erotellaan todelliset kaupunkilaisista välittävät, itsensä peliin laittavat, päättäjät niistä poliittisista ufoista, jotka vain vaalitapahtumissa laskeutuvat tavallisten kaupunkilaisten keskuuteen noustakseen tämän jälkeen, puolueiden rahoilla, omiin itsekkäisiin korkeuksiinsa.

Ilkkujat nauttivat ja kauhistelijat pöyristelevät, kun keskustelun tiimellyksessä miehet mukiloivat toisiaan sanan säilällä niin, että rungot tutisevat. Minusta tämä on juuri sitä, mitä kaupungissamme on kaivattu: AVOINTA KESKUSTELUA! Keskustelu, jossa tunteet nousevat esiin, saa aikaan korkeita aaltoja, jotka lyövat joskus omienkin kasvoille. Eikö se ole hyvä, että jotkut perustelevat kantansa kaupunkilaisille, silloinhan he osoittavat olevansa kiinnostuneita kaupunkilaisista. Samalla keskustelijat osoittavat olevansa KAUPUNKILAISTEN EIKÄ PUOLUEEN ASIALLA! Ja jos keskustelijoiden tunteet pulpahtavat pintaan, se puolestaan osoittaa, etteivät päättäjät pelleile, yritä miellyttää vaan he ovat tosissaan asiansa takana.

Aikoinaan moista keskustelua olisi kaupungissamme seurannut media-ajojahti, sadat mollauskirjoitukset ynnä lukuisat tutkintapyynnöt. Avoimen keskustelun voima piilee siinä, että kaikki saavat näkemyksensä julki. Nyt onkin syytä kysyä: MISSÄ LUURAA PRO, MISSÄ LYMYILEVÄT DEMARIT, ENTÄ OVATKO KESKUSTALAISET VIELÄ LYPSYLLÄ? Somen voima alkaa lopultakin purra meillä ja erottaa jyviä akanoista. Odotan lisää osallistujia toimiville keskusteluareenoille. Jokainen päättäjä voi hävitä ja häviääkin yhden väittelyn ja hän voi olla ja onkin väärässä silloin tällöin, kaupunkilaiset antavat nämä inhimillisyydet anteeksi, mutta kuolemanhiljaiset nynnyt jäävät ikuisesti unholaan ellei heitä muisteta lopulta törkeistä vaalivalheista!

Anonyymeista löytyy keskustelujen suola, mutta tuota suolaa ei pidä heittää haavoihin, ei ainakaan kilotolkulla. Kärkevyys ei saa kasvaa ilkeydeksi, vainoksi tai mauttomiksi vihjailuiksi. Anonyymin tulisi keskittyä asioihin eikä hänen pitäisi koskaan nimettömänä mollata ketään nimellä esiintyvää. Sen verran pitäisi jokaisen anonyymin takaa löytyä tietämystä, että faktoja esittämällä tai asiallisesti kysymällä hän paljastaa kynänsä terävyyden. Vuosien saatossa blogit siistiytyivät, mutta eilen palattiin lähes niiden alkujuurien tasoon, kun, ensimmäisen kerran useaan kuukauteen, jouduin poistamaan törkeän, nimilistan sisältäneen, kommentin. Älkää tuomitko ja tarttuko mielipiteen tai faktojen esittäjään, vaan tarttukaa siihen mitä hän esittää! Jokainen jatkakoon tyylillään, mutta muiden tyyliä, persoonaa ja näkemyksiä kunnioittaen.

Nyt syöksykää kaikki vapaille palstoille rustailemaan askarruttavia kysymyksiä ja esittämään vaihtoehtoja plus niillä painostamaan päättäjiltä perusteluja heidän  tekemistä päätöksistä. Vaikka elämme kaupungissamme somen amatööriaikaa, muutaman kanavan myötä harpomme muuta maailmaa kiinni. Mitä useammat osallistuvat keskusteluihin, sitä paremmin demokratia toimii ja tulevaisuudessa jälkiviisauden tarve vähenee. Seuraaviin kuntavaaleihin on pitkä matka ja vapaiden keskusteluiden avulla kaupunkilaiset erottavat kaupunkilaisia kuuntelevat todelliset vastuunkantajapäättäjät maan hiljaisista, itsekkäistä pyöreistä nollista, jotka eivät puhu eikä pukahda. Aktiiviset keskustelut pitävät jatkossa huolen siitä, ettei jatkossa ehdokasta tarvitse valita kuin bulldoggia pussissa pelkkien vaalivalheiden perusteella!

LINKIT:

UKINYT.fi

Harto Forssin blogi

Surkeat Politiikantekijät

Uudessakaupungissa olisi nyt otollinen aika tehdä suunnanmuutos ajattelussa sen jälkeen
teoissa. Tehdään pieni mielikuvitusmatka Uuteenkaupunkiin ja vuoteen 2025:

TE-palvelut lakkautetaan, koska ei ole työttömiä. Sosiaalipalvelut lakkautetaan koska ei ole
asiakkaita. Urheilussa saavutetaan useissa lajeissa Suomen, Euroopan ja maailman ennätyksiä,
niin yksilö kuin joukkue lajeissa. Tämä ei tietenkään tullut ilman panostamista uusiin lajeihin ja
kulttuurin muuttamiseen.

Nobel palkinto myönnetään niin henkilölle kuin yhteisölle, kiitos
uudelle opetusmenetelmälle, missä peruskoulu ja päiväkoti yhdistettiin, saatiin otettua
käyttöön lasten kehityksen otolliset hetket, joka puolestaan tuki visualista ja motorista
kehitystä. He oppivat mm. Puhumaan sujuvasti kolmea kieltä ennen seitsemää ikävuotta.

Kaupunki on kasvanut lähemmäksi 80 000 henkilön taajamaksi, osaksi maahanmuuttajien
avulla, mikä puolestaan kulttuurisien eroavuuksien vuoksi auttoi yhteiskuntaa kehittymään
henkisesti ja sosiaalisesti että yhteiskunnan dynaamisuus kasvoi rajusti, kiitos siitä voidaan
kohdistaa viisi vuotta kestävälle kotouttamisohjelmalle, minkä hyväksyttävästi suorittanut sai
automaattisesti kansalaisuuden.

Kaupungin kasvaessa kehitimme kiertotaloutta niin
onnistuneesti että jouduimme lopettamaan kaatopaikan. Liikkuminen on nopeaa ja
energiatehokasta sekä edullista, koska kehitimme itse uuden tavan liikkua. Siitä iso kiitos
uudenlaiselle kehitysyksikölle, jossa toimii pysyvästi yliopisto ja ammattikorkea sekä paikalliset
yritykset.


Tämän kaltainen visio ei voi toteutua, niin kauan kuin meillä ongelmia politiikassa. Mitkä ovat
ne ongelmat ja tiedänkö ratkaisut vallassa olevia paremmin?

Ongelma 1: Poliitikot eivät tiedä mikä heidän tehtävänsä on.
1. Jotkut sanovat, että tehtävänä on hoitaa "yhteisiä" asioita.
2. Toiset taas, että tärkein asia on tasapainoinen talous.
3. Kolmansille taas, "kattavat" palvelut on "hyvinvointi" yhteiskunnan tärkein tae.
Kaikki ovat väärässä.
1. Yhteisiä tehtäviä varten on luotu hallintokoneisto. (täydellinen byrokratia hoitaa homman).
2. Talouden osalta poliitikko tulisi kysyä itseltään. Luoko talouden kasvu mahdollisuuksia, vai
mahdollisuudet talouden kasvua. (Poliitikon tulisi luoda mahdollisuuksia).
3. Palveluiden osalta poliitikko tulisi kysyä itseltään. Mitä varten julkiset palvelut ovat olemassa
ja mitä meidän tulisi tehdä, että palvelua ei tarvitsisi olla olemassa? (jos ei ole sairaita, ei
tarvitse olla sairaaloita. jos pystymme luomaan sellaisen tiedon ja taidon tason jota tarvittaisiin
kullakin hetkellä, ei oppimiskoneisto olisi kovin suuri jne….).
Mitä jää poliitikon tehtäväksi?
Ratkaisu1: Poliitikon tärkein tehtävä on olla suunnannäyttäjänä, eli luoda lakeja, säädöksiä ja
päätöksiä jotka antavat yhteiskunnalle suunnan. Vasta sen jälkeen voimme luoda yhdessä
byrokratian kanssa strategioita, eli mahdollisia polkuja jotka ovat kohti visiota. Visiota ei voi
jättää konsulttiyhtiöille!

Ongelma2: Puolueet eivät tiedä minne pitäisi yhteiskuntaa ohjata.
1. Koska puolueet koostuvat poliitikoista ja aktiivisista rivijäsenistä.
Koska kenelläkään ei ole visiota, niin ei puolueellakaan tai kunnallisella osastollakaan ei voi olla
suuntaa minne pitäisi ohjata. Johtaa tämä reaalipolitiikan joka on reagoimista ulkoa tuleviin
ärsykkeisiin. Esimerkiksi laskukausi ja nousukausi ohjaavat yksittäisiin asioihin keskittymistä,
joka johtaa poukkoiluun asioiden välillä.
2. Puolueiden rakenteista johtuen puolueiden sisäinen uudistuminen on mahdotonta
(Perussuomaiset on poikkeus). Kun puolueiden rakenne on pyramidin mallinen, on alhaalta
tuleva muutospaine olematon, koska alenpanna oleva "nuolee" aina ylempänä hierarkiassa
olevaa.
3. Koska muutospainetta ei tule alhaalta käsin on puolueet omaksuneet ”erillispolitiikan”
kunnalliselle ja valtakunnan tasolle. Kun valtakunnan tasolla leikataan, voidaan kunnallistasolla
vastustaa leikkauksia. Tämä johtaa yhteiskunnan skitsofreeniseen tilaan ja estää
mahdollisuudet kehittyä niin yhteiskunnallisesti kuin puolueena.
Ratkaisu2: Paremmat poliitikot
1. Pitkäaikainen kehitysohjelma, jossa vallassa olevat ja oppositio yhdessä suunnittelee
kehityksen suunnan”raamit”. (eduskuntaohjelma, kunnallinen aluekehitysohjelma).
2. Puoluetuki sidoksissa sosiaalisiin indikaattorien tuloksiin painoarvolla X.
3. Puolueorganisaation rakenteellinen muutos. Rajapinnat alhaalta päin ohjautuisi.

Ongelma3: Poliitikoilla ei ole oppimiseen tähtäävää kommunikointikykyä.
Puolueet ja paikallisosaston jäsenten keskustelut rajoittuvat yhä useammin vain oman kuplan
sisälle, joka vahvistaa sanomaa, mutta ei sen sisältöä. On unohdettu että kenelläkään ei ole
totuuteen "avainta" vaan voimme oppia vain niiltä joilla on "rehellisesti" erilainen
maailmankuva.
Ratkaisu3: Kommunikaation lisääminen puolueiden välille.

Ongelma4: Poliitikko on laumaeläin.
Tämä ominaisuus meissä on vaarallinen.
1. Kun poliitikolla ei ole omaa näkemystä, mutta haluaa olla arvostettu jäsen, ajautuu hän
helposti auktoriteettien viemäksi, antaen heille vastuun omista teoista, ilman analyyttistä
tulkintaa, jossa puhe ja hiljaisuus on teko, tämä on ”asiamiestila” missä totellaan auktoriteettia
(eliittiä) ilman ajattelua.
2. Vanhojen poliitikkojen sidospiiri on voimakas, joissa yksilöiden urakehitys sekä
mahdollistavat etuudet jarruttavat uudistumista, siksi eturistiriitaa on vaikea ohittaa (piiri
pyörii).
Ratkaisu4: Päätökset ja prosessi läpinäkyviksi.

Ongelma5: Demokratian kunnioituksen puute.
Politiikan pitäisi toteuttaa kansan tahtoa.
1. Vaikeus tulee siitä että ei ole yhteistä tahtoa, koska suurin osa tahtotilan vaikutuksesta tulee
mielikuvan kautta. Esimerkiksi puolueiden sympatian kohteet ohjaavat mielikuvaa ilman
todisteita.
Kokoomus =yrittäjät,Keskusta=maanviljelijät,SDP=työntekijät, ja loput tahdosta tulee
kulttuurisesta perimästä ja elämänkokemuksista.
2. Kun poliitikolla on vielä jokin ryhmän agenda esim. eläkeläiset, nuoret jne.. Kaventaa hän
samalla oman ryhmän ja samalla koko yhteiskunnan toimintakykyä hakemalla etuuksia Ko.
Ryhmälle, koska ryhmien epätasa-arvoinen kohtelu heikentää yhteiskunnallista
yhteneväisyyttä.
3. Demokratian parhaaseen ominaisuuteen kuuluu virheiden esille tuominen, koska tämä on
keino yhteiskunnan kehittymiselle, siksi on tärkeää että olisi useampia tahoja jotka vahtisivat
mitä vallassa olijat tekevät.
4. Asioiden vaikeus ja henkilöiden persoonallisuuksien vaikeus, menevät helposti sekaisin,
mikä johtaa että asiat menevät sekaisin.
Ratkaisu5: Avoimuus ja vision selkeys

Ongelma6: Ahneus.
Ihmisen heikkouksista yleinen on tottuminen tarjottuun "hyvään" jossa hämärtyy alkuperäinen
tahto "Olen palvelija enkä palveltava". Lopulta etuudet kuuluu minulle koska olen "erikoinen".
"Moraalisesti hyvää ei ole se, ettei tehdä väärin, vaan se, ettei edes tahdota tehdä väärin".
Ratkaisu6: Avoin tieto ja seuranta (”vahtikoirien” kunnioittaminen)

Ongelma7: Näköalattomuus.
Uusien poliitikkojen näkemyserojen sitominen yksipuolisesti puoluekuriin, joka johtaa poliitikon
innostuksen puutteeseen. Eräs poliitikko sanoi että ”eduskunnasta on noin 100 zsombie
edustajaa”. Kuntapolitiikka? Miten he näkevät ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuudet? Onko
aikaa tai kiinnostusta paneutua asioihin työnsä ohessa ? Kuinka suuri osa ehdokkaista
on”muiden perässä hiihtäjiä”? Onko toisten kunnioitus tärkeämpi kuin yhteiskuntaa kehittävä
toimina?
Korjaus7: Puolueiden ryhtiliike, ei edustajien määrä ole tärkeä, vaan heidän laatu (5%)

Ongelma8: Asioiden hoitopuolueet.
Koska visiota ei ole, politikojen sisäpiiri määrittää sen hetken suunnan, joten puolueiden tai
osastojen erottaminen toisistaan on mahdoton tehtävä (ei ideologiaa, kuin vain tarvittaessa).
Tämä on pystytty toteutumaan, koska suurin osa äänestää:
1. Uskon ja ideologian kannattamana jota vastaan on turha faktojen avulla todistaa vääriksi.
Esim. Kilpailun avulla valikoituu parhaat yksilöt, joiden avulla heikommat voivat elää.
2. Uskoa ja ideologiaa vahvistavat uskomukset.
Esim. täysin vapaa markkinatalous loppujen lopuksi korjaa itse itsensä.
3. Lähikulttuurisen perimän seurauksena. ”Olen aina äänestänyt sitä ehdokasta tai tätä
puoluetta ja tulen aina äänestämään”!
Korjaus8: Kansalaisten tiedon kasvattaminen (kansalaisopisto)

Ongelma9: Tiedon pimittäminen on valtaa.
Yksi keino haalia kunnioitusta ryhmien sisällä on tieto ja sen ”oikea-aikainen” käyttö. Samalla
se on keino tehdä hallaa koko yhteiskunnalle. Vaatii paljon että tunnustamme että tieto yhden
hallussa tuottaa paljon vähemmän arvonlisää kuin 15 000 henkilön hallussa.
Korjaus9: Kunnallinen avoin data, tulevaisuuslautakunta.

Ongelma10: Yhteisöllisyyden puute.
Vaikka tämä yhteisö on meidän kaikkien ei meidän yhteisien asioiden vaikuttamiseen pääse
kuin kivettyneiden puoluekoneistojen kautta.
Korjaus10: Liberatiivisen demokratian lisääminen, esimerkiksi kansalaisraati.

Uusikaupunki kasvaa ja kasvu on vahvaa, jos..!

Uusikaupunki kasvaa nyt sittemminkin sikses rajulla vauhdilla, että uusien mereltä tulijoiden tieltä joudutaan nostamaan, aiemmin saapuneiden, veneitä maihin.

Uudessakaupungissa on käynnissä muutama yksityisen alan investointia, joilla tähdätään kaupunkilaisille tarjottujen palveluidenparanemiseen. Pisimmällä on S-marketin laajennus/ehostus. Hanke on jo riittävän pitkällä, jotta voi todeta sen jääneen kaupungin kasvuun nähden liian pieneksi - armottomat aamusta iltaan ärsyttävät ruuhkat puhuvat puolestaan. Esittämääni näkemystä alimitoituksesta vahvistaa kaupungin toinen laajennus/ehostuskohde K-market, jossa niin ikään väkeä käy julmiksi jonoiksi asti.

Ajansaatossa kaupunkikuvamme on kasvanut ennustamattomasti ja siten muodostunut melkoisen erikoiseksi. Kun kolmen lähes keskustassa sijaitsevan ostoskeskuksen välissä on varastoineen melkoinen rakentajankauppa, lisää se liikenteellisiä ongelmia, joiden seurauksena väki alkaa karttaa kyseisiä palveluja. Pahimmillaan tästä seuraa tulevaisuuden ostosmatkojen suuntautuminen muualle. Uudessakaupungissa olisi viimeinkin syytä paneutua kaavoitukseen sekä tosissaan että ammattitaidolla. Jos emme pian puutu virkahenkilövalmistelun tasoon, luomme toimimattoman kaupungin, joka koetaan lähinnä mahdollisuutensa käyttämättä jättäneenä vitsinä.

Keskustasta kuuluu positiivisia kiinteistöuutisia, sillä niin K kuin S avaavat siellä elintarvikeliikkeensä piakkoin. Näiden perässä syöksyvät asiakkaat keskustaamme ja niin nyt tyhjillään olevat liiketilat alkavat täyttyä.  Ainoat synkät varjot keskustan virkoamisen ylle väijyvät päättäjien ja valmistelijoiden suunnalta. Keskustaa elävänä pitänyt kaikkien kaupunkilaisten kirjastoa ollaan määrättyjen tyyppien ponnistuksin siirtämässä rauta-aitoilla ympäröityyn ja valvontakameroita vilisevään keskitysleirimäiseen kompleksiin. Tämä kaikki tapahtuisi vastoin kirjaston käyttäjien ja henkilökunnan toiveita. Tässä vaiheessa keskustamme henkiin herättäminen tarvitsee kaikenkaltaisen toiminnan joka ohjaa sinne lisää väkeä.

Meidän Alicenkatua siunaa laajuus, joka mahdollistaa isompienkin massojen yhtäaikaisen jalankulun, pyöräilyn, autoilun ja pysäköinnin keskustassamme. Kaikilla kulkumuodoilla niin kengillä kuin zeppeliineillä saapuvat tulijat täytyy vastaanottaa keskustaan, sillä yrittäjillämme on tarvetta, tilaa ja tarjontaa heille. Päättäjiemme päätöksellä ja valmistelijoiden valmistelulla vahvistetaan  keskustamme tulevaisuus. He antavat vastauksen kysymyseen: Tuleeko keskustastamme kaikkien kaupunkilaisten ja iloisten vierailijoiden vilkas viihtymispaikka vai kuolleen kaupungin autio keskus, jossa vain apaattinen torivahti vaeltaa orpona todellista ystävää etsien ja jossa kaukaa massakyydillä saapunut kolkko ikivalittajan haamu huutaa yöhön: MIST SAIS VIILI?

Tulevaisuudensuunnitelumme on menneisyytemme vanki, niin pahasti olemme laiminlyöneet palveluiden ja puitteiden päivittämisen. Uudessakaupungissa piisaa rutkasti entrattavaa. Kaupungissa on tehtävä pikaisesti suuria ja laaja-alaisia päätöksiä, jotka sisältävät runsaasti yksityiskohtia. Jotta erottaisimme silakan parvesta, täytyy valmisteluamme ja päätäntäämme hajottaa sekä jakaa usealle taholle. Valmistelumme on saanut viime vuosina uutta tuulta ja tuloksia on alkanut niiden myötä syntyä. Ehkä tarvitsemme hiukan lisää uusia näkemyksiä niin täältä kuin toisaalta? Loppujen lopuksi kaiken onnistumisen takaa monipuolinen keskustelu, johon valmistelijat osallistuvat kaupunkilaisten toiveita kuullen ja noteeraten. Jos onnistumme tässä, meille tarjotaan juuri niin hyvät puitteet ja palvelut kuin haluamme ja samalla takaamme onnistuneet Uudenkaupungin 500-vuotisjuhlat! 



  

Järki käteen kouluvouhotuksessa!

Uudessakaupungissa intoillaan uudentyylisen koulun perään, jossa oppilaat pulpettien sijasta rennosti istuskelevat säkkituoleilla ja itse itselleen tietoa hakien opiskelevat. Uusi opetuskuvio saattaa olla loistava ja mahtava vaihtoehto, joka kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön. Kokonaan toinen asia on taas se, kannattaako uuden opetussysteemin antaa totaalisesti syrjäyttää vanha koulumuotomme, joka PISA-tutkimuksissa on useat kerrat osoittautunut maailman parhaaksi. Syvää harkintaa, jottemme innossamme tuhoa mitään lopullisesti.

Voisimmeko satsata keskustan loistavasti toimivaan yhtenäiskouluun siten, että sinne luotaisiin tuntimääriä voimakkaasti kasvattaen vaihtoehtolinjoja esim. musiikin, liikunnan, näyttämötaiteen, kuvaamataidon jne. pohjalta. Entä voisimmeko hyödyntää kaupungille käsiin jääneitä pien/kyläkouluja vaikkapa siten, että niiden avulla lapset saisivat paremmin kosketuksen luontoon ja maaseutuun. Tämän voisi aloittaa vaikkapa kokeiluluontoisesti mainiosti toimivan Pyhämaan koulun puitteissa.

Olisiko meidän otettava aivan uudet opetuskuviot vaihtoehdoksi vanhan, hyväksi koetun , rinnalle tai pitäisikö meidän jopa aktiivisesti hakea kaupunkimme lapsille enemmän erityylisiä opetusvaihtoehtoja. Saisimmeko tuotettua kaupunkiimme Steiner-, Freinet- tai Feeniks-opiskelumahdollisuuksia. Tuskinpa kukaan näiden tänne tulon takia muuttaisi Uudestakaupungista pois. Ehkäpä päinvastoin joku saattaisi juuri mainittujen koulujen vuoksi valita Uudenkaupungin kotikaupungikseen. Kun otamme huomioon kaupungin omistaman laajan kiinteistömassan, sitä hyödyntämällä voisimme tarjota keskustasta edullista koulutilaa uusille opetusvaihtoehdoille. Tämän myötä säästäisimme melkoisesti kaavaillun uuden koulun rakennuskuluissa.

Suhtaudun varauksella myös siihen, että keskustaan tehdään jättikoulu, johon sijoitetaan päiväkoti-ikäisiä lapsia. Käsittääkseni jo nyt koulussa on tylyt "panssariaidat" ja kameravalvonta - tämä ei voi olla alta peruskouluikäiselle paras tai edes turvallisuudentunnetta kasvattava kasvuympäristö.  Toivon päättäjiltä harkintaa ja yritystä samaistua pienen ujon lapsen asemaan, kun hän kulkee satojen itseään isompien joukossa päivät pitkät.


Sen sijaan kiirehtisin uimahalli/monitoimihallin rakentamissa, siten, että ne palvelisivat kaikkia kaupunkilaisia ja kaavailemiani koulumuotoja. Monitoimi/uimahalli tulisi toteuttaa siten, että se ei turmele UJK:n tekonurmea, vaan pikemminkin antaa sille laajentumismahdollisuuden. Valmistelijalle voidaan esittää vaatimus, jotta hän toteuttaa hankkeen tältä pohjalta. Nyt tarvitsemme vain avointa valmistelua ja rehtiä keskustelua ja olemme pian ratkaisseet syntyneet ongelmat ja muuttaneet sen menestystarinaksi, joka palvelee monipuolisuudellaan uusia uusikaupunkilaislapsia vielä vuonna 2100!

Steiner vaihtoehto

Freinet vaihtoehto

Feeniks koulu

Oppimaisema

Lukion menestys kertoo perusopetuksen tason

Tässä ajatelmiani lukiotilastoista, jotka ovat kaikkien luettavissa. Yritin nostaa aikoinaan ongelmia esiin, vaan eipä ketään kiinnostanut! PÄÄTTÄJIÄ EIVÄT KIINNOSTA FAKTAT!

Uusikaupunkilaiset päättäjät viis veisaavat lapsista. Se riittää, kun saavat tehdä itselleen mellevän monumentin!

 

lauantai 20. toukokuuta 2017

Kun opetustoimi ei toimi: UKIN LUKIO 218:!!!

                Lukio yo-tulosvertailussa naapurikuntien ykköseksi nousee perinteisesti Mynämäki sijalla 49. Positiivisena voidaan pitää Laitilan lukijoin sijoitus top-50:ssä. Rauman jättilukio keikkuu sijalla 165 ja sen iltalinja löytyy lukiolistan häntäpäästä 406/417. Uudenkaupungin lukion löydät rankingin paikalta 218.

Lukioiden rankingin kärkisijoja pitävät perinteisesti pääkaupunkiseudun koulut, joiden korkealla sisäänpääsykynnyksellä on vaikutusta sijoitukseen. Muuten lukion rangin osoittaa pitkälti, kuinka tasokasta opetus on ollut niin määrällisesti kuin laadullisesti. Tämä ei koske ainoastaan lukio-opetusta, vaan myös oppilaiden sitä edeltävää koulunkäyntivaihetta. Onhan selvä, jos toisella paikkakunnalla lapsi yo-kirjoituksiin mennessään saa kuukausia enemmän opetusta, vaikuttaa tämä kirjoituksissa menestymiseen.

Laitilan lukion sijoitus  kertoo siellä, vuosia sitten, tehdystä satsauksesta opetukseen. Uudenkaupungin lukion sijoitus puolestaan valaisee koruttomasti sen, mihin Walan ajan koulutussäästöt johtivat. Kun tähän liitetään Ankelon kaoottisesti johtama koulutuslautakunta ja sen junttapäätökset, ei lukiomme sijoitus liene mikään ihme. Sen sijaan, että nämä vanhat opetuksen alas-ajajat päästetään valtaan, täytyisi vastuullisia  opetuspäättäjiä uusia luovempaan ja koululaisen lähtökohdat ja menestys huomioivaan suuntaan. Luonnollisesti sama koskee myös esittelyä.

Opetus ja sen laatu on yksi tärkeimpiä paikkakunnan vaihdokseen vaikuttuvia tekijöitä.  Etenkin tämä vaikuttaa lapsiperheiden paikkakuntavalintaa. Kumpaan muuttaisit lapsinesi, jos saisit töitä autotehtaalta: Laitilaan, jossa on uusi monitoimitalo, uusittu uimahalli, uusi koulu, uusi kirjasto ja toimiva opetus vai Uuteenkaupunkiin, jossa Walan klikin aikana kaiken Laitilassa kuntoon saatetun  annettiin Uudessakaupungissa rappeutua, jotta  rahat kyettiin kanavoimaan huuhaaelinkeinopolitiikkaan ja hallihullutteluun?

Vallitsevasta tilanteesta saamme pitkälti kiittää onnetonta mediaamme, joka ei missään vaiheessa nostanut opetustoimeamme keskustelun kohteeksi eikä avannut ehdokkaiden opetusvisioita äänestäjille. Toisaalta, meidän ei pidä kokonaan heittää toivoamme sen suhteen etteikö opetustoimemme olisi jossain asiassa nostanut koulujamme valtakunnan kärkikastiin. THL:n tutkimuksen mukaan Uudenkaupungin kouluissa lapset oppivat muita enemmän ja verrokkikuntia nuorempana tupakoimaan. Kokonaan toinen juttu on se, onko kyseessä positiivinen asian muun kuin tupakkateollisuuden kannalta katsottuna - SE LIENEE SELVÄÄ, ETTEI SE AINAKAAN PAIKKAKUNNALLE MUUTOA EDISTÄ!


Linkki Lukiorankingiin

                                                       ⧭⧬⧭⧬⧭⧬⧭⧬⧬⧬⧭

maanantai 30. toukokuuta 2016

Lukiovertailu: Laitila nousi kohisten ohi Rauman jättilukion

Viime vuonna Uusikaupunki oli lukiovertailussa sijalla 257, nyt tapahtui nousu sijalle 161. Laitilan viimevuotinen sijoitus 214 nousi 2016 vertailun 70 tilalle. Vakka-Suomen perinteinen ykkönen Mynämäki paransi lukiovertailussa viime vuoden 59 sijasta peräti tilalle 40. Raumalla sijaitse Rauman Lyseon lukio, joka on kooltaan maamme suurimpia(13, suurin vuonna 2011). Se sijoittui 2015 vertailussa sijalle 185 ja nyt sijoitus on 132..

Lukiovertailu on epäreilu lukioiden keskinäisessä vertailussa, mutta se antaa jonkinlaisen kuvan paikkakunnalla tarjottavan opetuksen laadusta. Aikoinaan esim. Mynämäen lukio keikkui maamme kärjessä. Tuolloin mynämäkeläiset koululaiset saivat viikossa muutaman tunnin enemmän opetusta kuin esim. uusikaupunkilaiset. Vuosien varrella muutaman viikkotunnin ero muutta satojen tuntien eroksi. Säästöt opetuksessa ja sen seurauksena oppituntien väheneminen näkyivät Mynämäen sijoituksen putoamisena lukiovertailussa - onneksi nyt tyyli ja suunta on ylöspäin.

Laadukas opetus on oiva tapa synnyttää lapsiperheiden muuttoliikettä kaupunkiin. Tämä pitäisi huomioida etenkin niissä kunnissa, joissa huoltosuhde on uhkaavan vinoutunut ja vinoutuu edelleen. Pelkästään opetukseen ja sen puitteisiin satsaaminen ei riitä tekemään kuntaa muuttovoittoiseksi. Kunnassa tarvitaan positiivinen ilme, tekemisen meininki ja kuoliaaksi säästämisen sijaan rohkeita, mutta järkeviä investointeja vapaa-aikaan. Tämän osoittaa käytännössä kaikille kasvu-uralle noussut Laitila. Olisiko Uudeltakaupungilta järkevää säästämistä ja sijoittamista ostaa opetustoimen suunnittelu- ja hallintopalvelut Laitilasta? Menettäisimmekö mitään, jos ajatusta kokeiltaisiin käytännössä?

Lukiovertailu 2016

Lukiovertailu 2015

Nyt on tuhtien palkankorotusten aika!

Palkkaneuvottelut alkoivat ja heti kättelyssä paperipuolella työnantaja tarjoaa nollakorotuslinjaa. Esitys tuntuu työntekijäpuolella pöyristyttävältä. Mutta näin sen kuuluu mennä, toinen tekee työtä yhtiöiden omistajille ja toinen puolestaan ajaa työntekijöiden etua, jos joku ei tätä hämmästyttävää kuviota hoksannut. Muistakaamme, että kovimmissa kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa jo valmiiksi korkeampaa palkkatasoa korotettiin reilut viisi prosenttia, joten pelivaraa pitäisi olla. Sipilä tietenkin vastustaa moisia palkankorotuksia ja puhuu palkkamaltista, sillä hän edustanee pitkälti sijoittajia.

Kuvitellaanpa, että Uudenkaupungin autotehtaan palkat nousisivat euron tunnilta. Jokainen työntekijä tienaisi bruttona päivässä kahdeksan euroa lisää rahaa, viikossa 40 euroa, ja kuukaudessa palkan lisäys olisi noin. Kaupunkimme alueelle euron tunnilta palkankorotus toisi jokaista autotehtaan työtuntia kohden työntekijämäärän verran lisää rahaa eli puhuttaneen 3 700 eurosta joka tunti ja päivässä 29 600 euroa, Viikossa mainittu palkankorotus toisi paikkakunnallemme 148 000 euroa lisää rahaa. Kuukaudessa mainittu rahamäärä olisi reilut 650 000 euroa ja vuodessa reilut seitsemänmiljoonaa euroa(pyöristellen päässä laskettuja lukuja, täydentäkää tai oikokaa, jos tarvetta).

Tietenkään kyseisestä palkankorotuksen loppusummasta ei jää kovinkaan isoaa osa työntekijälle, mutta kuvitellun korotuksen yhteisvaikutus on merkittävä kaupunkimme elinkeinoelämälle sekä elinympäristölle ja palveluille. Se mitä työntekijä ei saa euron korotuksesta käteen, menee suurelta osin kunnallisveroon eli sillä turvataan paikallisesti tuotetut hankkeet ja palkat esim. uima/monitoimihalli, koulut, terveys ja kauniit puistomme sekä torivahti. Jos korotusta ei tule, matkaavat rahat suoraan omistajien kautta pääkaupunkiseudulle metroihin, tunneleihin jne. tai ulkomaalaisille sijoittajille.  Toivokaamme runsaita palkankorotuksia, joihin meillä pitäisi oheisten linkkien mukaan olevan varaa - Autotehtaan muhkeat palkankorotukset ovat kaikkien uusikaupunkilaisten kannalta hyvä asia.

LINKIT:

Ruotsissa sovittiin 6,5 prosentin palkankorotuksista

Saksassa ja Ruotsissa metallin palkat ovat nousseet ripeästi

KUKA TUHOSI HYVÄN KOULUN?

Aikoinaan epäiltiin erään koulumme kuntoa jopa niin paljon, että valtuustomme päätti po. oppilaitoksen kunnon kartoituksen määräten siihen tarkoitukseen reilut 20 000€. Asiaa selvitettiin reilun 4 000 € pintatutkimuksella, joka päättyi suurin piirtein näihin sanoihin: TUTKIMUS EI PALJASTA KOULUN RAKENTEIDEN KUNTOA! Mielestäni em. kuntotarkastustoiminta vaikutti vähintäänkin hämärältä ja tuloshakuiselta. Otin asian esille niin lautakunnassa kuin valtuustossa vaatien kattavampaa tutkimusta, jotta oppilaiden ja koulun henkilökunnan terveys olisi turvattu. Mitään jatkotutkimuksia ei tehty, vaan minut retuutettiin vaatimusteni vuoksi poliisiasemalle. Samalla minulle vakuutettiin, että po. koulu on terve, turvallinen ja sitä voidaan käyttää opetustarkoituksissa kymmenet vuodet.

Kuinka voi olla niin, että nyt tuo sama koulu onkin yhtä äkkiä muuttunut täysin mädäksi ja kelvottomaksi?  Jos jostain pitäisi avoimesti keskustella, nyt täytyisi keskustella tutkintapyynnöstä, joka selvittäisi: KUKA PÄÄSTI POHITULLIN KOULUN PURKUKUNTOON VAI ONKO KOULU TUHOTTU TARKOITUKSELLA? Miten loistavassa kunnossa oleva koulu voi muuttua lyhyessä ajassa täysin kelvottomaksi : Siinä on päivän kysymys ja rakennuksen tiimoilta selvitettävien asioiden ykkönen! Muistakaapa sekin, että Kalannissa osa oppilaista on syönyt ja opiskellut käytävillä sisäilmaongelmien vuoksi, joten eikö siellä koulun uudistaminen olisi kiireellisempää ja perustellumpaa.

Muistakaapa vielä sekin, että Uudestakaupungista lopetettiin viisi hyväkuntoista koulua, joiden oppilaat piti keskittää Kalantiin ja sittemmin synnytettyyn Pohitullissa sijaitsevaan yhtenäiskouluun. Ongelmaksi muodostui se, että lakkautettujen koulujen oppilaat eivät sopineet kaavailtuihin opetustiloihin, vaan Kalannissa jouduttiin remontoimaan opetuskäyttöön kymmenet vuodet opetustoimesta poissa ollut rakennus. Kaikki edellä mainittu, jonka piti olla pientä pintaremonttia maksoi satojatuhansia euroja ja kaiken kukkuraksi mainitut operaatiot aiheuttivat lapsiperheiden joukkopaon Uudestakaupungista. Toisin kuin Wala tuolloin sanoi, kaupunkimme taloutta ei pistetty kuntoon vaan se romautettiin.

Mielestäni on vähintäänkin mystistä, kuinka suurimmalta osalta he, joiden mielestä keskustan yhtenäiskoulu oli muutama vuosi sitten elinkaarensa alussa oleva priimarakennus, on muuttunut kerralla onnettoman surkeaksi. Tämä on esimerkki siitä etteivät päättäjämme perehdy vähääkään asioihin - heillä on suosikki virkahenkilöitä ja esittelijöitä, joita he puolustavat faktoista vähät välittäen. Hyvä esimerkki tästä on eräs THL:n tutkimus, joka kertoi karua kieltä kouluviihtyvyydestämme. Meillä oli hälyttävässä määrin eniten koulukiusaamista ja oppilaamme viihtyivät kouluissamme verrokkikuntia huonommin. KUN PUUTUIN ASIAAN, SE EI KIINNOSTANUT, POLIISIA LUKUUNOTTAMATTA, KETÄÄN. Asia vaiettiin kuoliaaksi ja vallinnut meno sai jatkua.

Sen sijaan, että päättäjämme puhuisivat oppilaitosten kunnosta, opetuksen tulevaisuuden vaatimista muutoksista, meillä puhutaan ainoastaan rahoitusmallista ja tämäkin puhe keskittyy selkeään elinkaarimallin junttaukseen. Tiesittekö, että jossain keskuskeittiöiden aika on ohi, toisaalla suunnitellaan suljettavan epäonnistuneita yhtenäiskouluja tai suojellaan pieniä lapsia turvaamalla heille rauhallinen päiväkotiympäristö luonnon läheltä. Meillä ei puututa moisiin asioihin lainkaan, kuin höyryjuna puuskutetaan kohti rotkoa. Monitoimi/uimahallihankkeet täytyy toteuttaa pikaisesti, mutta valmistelijoilla tai päättäjillämme ei ole vähäisimpiäkään eväitä koulujemme kohtalon menestyksekkääseen ratkaisemiseen. Siksipä ennen koulupäätösten tekoa olisi turvallisinta odottaa muutamien valmistelijoiden muutaman vuoden päästä odottavan eläköitymisen ja tulevien kuntavaalien yli.

Ukin SDP: SIIVOJAT JA KIINTEISTÖNHOITAJAT, KEITTÄJÄT jne. KORTISTOON

Timo Soinia pidetään vuosisadan ja Suomen historian suurimpana takinkääntäjänä ja vaalilupausten syöjänä. Tämä väittämä perustuu tietämättömyyteen, media salaisuuteen, sillä uusikaupunkilaisetkaan eivät tiedä, että paikallinen SDP on, mitä ilmeisemmin ryhmäkurin voimalla syönyt vaalilupauksensa jo ennen vaaleja. Kun oppositiossa istuvat eduskunnan demarit urputtavat soten myötä Suomessa tapahtuvan maamme historian suurimman yksityistämisen ja verovarojen siirtymisen pörssiyhtiöille, ovat meidän paikalliset demarit tehneet tämän paikallisesti jo vuosia sitten. Eikä siinä kaikki, sillä Uudenkaupungin demarit ovat tarjonneet pörssiyhtiölle ainutlaatuisen vaikutusmahdollisuuden paikallisen päätöksenteon huipulta: PÖRSSIYHTIÖN PAIKALLISJOHTAJA ISTUU DEMARIEN HALLITUSPAIKALLA!

Jos katsomme tämän päivän touhuja, lyövät Uudenkaupungin demarit taas äänestäjiään tunteettomasti kylmällä mustalla kädellä korville. Jo nyt demarimme ovat valmiita aloittamaan yt-neuvottelut koulu/uimahalli/monitoimihallihankkeen tiimoilta, vaikka vielä ei ole edes päätetty miten kaavailtu kombinaatti pitää sisällään, saati toteutetaan tahikka rahoitetaan. Päätöstä ovat hallituksessa siunaamassa demarien ökyt mutta myös kaupungin kiinteistönhoitajana toimiva demarihenkilö. Herää kysymys: Mitä ihmettä tämän demaritouhun takana piilee? Vaihtoehtoja lienee vain kaksi: Älyllistä valon vähyyttä tai syvääkin syvempää umpipimeyttä. Saas nähdä kuinka kauan kentällä katsellaan vallitsevaa demarimenoa rauhallisesti? Varmaankin pian Reijonsaari ja Kaitanen alkavat nyrkin sijaan puristamaan taskussa "nagania"!



 Mennäänpä astetta vasemmalle ja otetaan kaikesta käytännöntoiminasta pihalla olevaksi ja inkatieteen tohtoriksi haukuttu Sami Laaksonen. Hän esitti mielipiteensä Ukinyt viestimessä ja siitä seuraava lainaus: "Uusi keskus on rakennettava omalla rahoituksella ja porrastetusti. Missään tapauksessa elinkaarimalliin ei voida lähteä ennen kuin todellinen suunnittelu on riittävän pitkällä, muuten ei yksinkertaisesti tiedetä, mitä ollaan tilaamassa ja koko haastavan kilpailumenettelyn epäonnistumisen riski kasvaa kohtuuttomaksi. Tilaajan vastuuta ei voi paeta, ei edes elinkaarimallin taakse. Sikaa säkissä ei voida ostaa." Se Laaksosen asioihin paneutumattomuudesta, kirjoituksessa on enemmän järkeä kuin Uudenkaupungin demarien viime vuosikymmenen historiikissa! Sopii lukea ja ihmetellä, miksi Laaksonen julkaisu kirjoituksen vasta yt-neuvottelut "?"yksimielisesti"?" hyväksyneen  hallituksenkokouksen jälkeen. Joka tapauksessa kiitokset Laaksoselle selkeästä tekstistä. Rustaus kannattaa käydä lukemassa oheisesta linkistä:

Sami Laaksosen mielipide UKINYT.fi sivulla

UUSIKAUPUNKI TARVITSEE KASVU- JA KEHITYSOHJELMAN!

Kello käy Vannaksen kaupungille - PÄÄTTÄJÄ: Carpe diem!

Suomessa on kaksi selvästi ja vauhdikkaasti kasvavaa pienehköä kaupunkia: Uusikaupunki ja Äänekoski. Molemmille paikkakunnalle syntyi lyhyessä ajassa tuhansia uusia perustyöpaikkoja.  Vaikka molempien kaupunkien tulevaisuudennäkyvät ovat äärimmäisen loisteliaat, on kaupunkien päättäjien ja valmistelijoiden suhtautuminen tulevaisuuteen kovin kaukana toisistaan. Äänekoskella valmistelijapuolella ollaan intoa täynnä ja halutaan ottaa nousukaudesta kaikki irti ja nostaa kaupunki pysyvästi paremmalle asumisen ja elämisen tasolle. Meillä toitotetaan työpaikkojen lisäyksen muuttuvan joskus romahdukseksi ja käännetään selkä mahdolliselle nousulle sekä kehitysedellytyksille.

Äänekoskelaiset suunnittelevat jäähallia, monitoimihallia ja omaa hallia jalkapalloilijoille sekä yleisurheilijoille. Meillä ei edes uskalleta esittää mitään vastaavaa saati pistää Äänekoskea paremmaksi - Päinvastoin meillä vastustetaan jopa vuosikymmeniä laiminlyötyjen liikuntapaikkojen saattamista ajan vaatimalle tasolle. Määrätyiltä valmistelijoiltamme ja päättäjiltämme puuttuvat vähäisetkin tiedot siitä, mitä paikkakuntalaiset ansaitsevat ja mikä saa aikaiseksi työnperässä muuton uudelle paikkakunnalle. Faktojen sijaan meillä ratsastetaan mutujutuilla ja sitä tehdään vieläpä median tuella.

Mielestäni meidän tulisi käydä avoin monipuolinen ja moniarvoinen keskustelu kaupunkimme tulevaisuuden suunnasta. Tämä keskustelu tulisi käydä avoimesti median kannustamana aina ennen vaaleja, jotta jokainen äänestäjä tietäisi mitä kukin ehdokas ajattelee esim. uinnin, nyrkkeilyn, paini tai moottoriurheilun tulevaisuudesta Uudessakaupungissa. Tältä pohjalta täytyisi, vaalien jälkeen, synnyttää valmistelijoita sekä päättäjiä sitova kehitysohjelma, jotta kaupunkilaiset tietäisivät, mitä voivat kohtuudella odottaa tulevaisuudelta. Sairaalavaalivalheiden ja halvan populismin sijaan kansa tarvitsee tietoa tapahtuneista päätöksistä ja sitovista tulevaisuuden suunnitelmista. Kun pääsemme näin pitkälle voimme puhua demokratian toteutumisesta!

Äänekoskelle kolme liikuntahallia!

UUDENKAUPUNGIN KESKUSTA HERÄÄ HENKIIN!

Tässä markkinailmoitus Hesariin: Osta oma leirintäalue Suomen positiivisimmasta ja nopeimmin kasvavasta kaupungista, jonka edessä aukeaa maailman kaunein saaristo. Osaava yrittäjä siirtäisi leirintäalueemme 1970-luvulta tulevaisuuteen ja siitä hyötyisivät kaikki uusikaupunkilaiset!

Uudenkaupungin taantumassa rypeminen jää kaupungin keskustan osalta unholaan. Toisin kuin muualla ja meilläkin vielä muutama kuukausi  sitten, kaupunkikeskuksemme alkaa nyt elävöitymään. Elintarvikeliikkeistä tyhjentynyt keskustamme polkaistaan uuteen kasvuun S: ja K:n voimin. Kaiken takana on autotehtaan osaaminen ja sen realisoituminen koko kaupungin hyvinvoinnin ja valinnanrikkauden kasvattajaksi. Suuret kauppaketjut avasivat oven keskustamme kasvamiselle. Toivottavasti päättäjistämme vahvasti esiin kumpuava perusnegatiivisuus ja kehityksen jarruttaminen eivät sulje S:n ja K: raottamaa ovea kaupunkimme positiiviselle tulevaisuudelle.

Syntyneessä tilanteessa kaupunkimme täytyy osaltaan turvata keskustan kunnalliset palvelut ja kehittää niitä. Lisäksi voisimme ottaa oppia Äänekoskesta, joka elää samanlaisen työpaikkojen kasvun kanssa kuin me. Äänekoskella pyritään kasvattamaan kaupungin yksityistä palvelusektoria siten, ettei sieltä tarvitse lähteä Jyväskylään ostoksille. Meillä vastaavan tavoitteen hoito on jopa Äänekoskea helpompaa, sillä meidän ulko-ostospaikka Mylly sijaitsee tuplaten niin kaukana kuin Äänekoskea lähinnä olevat Jyväskyläläiset ostoskeskukset. Toinen merkittävä etumme Äänekoskeen verrattuna löytyy uusien työpaikkojen määrästä: Äänekoskella reilut 2 000 ja Uudessakaupungissa miltei 3 000.

Elinkeinopolitiikkamme viimeinkin muutettava kaupunkilaisia hyödyttäväksi eikä se saa jatkua muutamia yrityksiä ja mediaa hyysäävinä hämäräpäätöksinä. Kaupunkilaiset maksavat elinkeinopolitiikkamme, joten sen täytyy myös hyödyttää maksajia eli kaupunkilaisia. Elinkeinopuolemme on heitettävä verkot vesille ja markkinoitava Uuttakaupunkia Suomen positiivisimpana ja nopeimmin kasvavana paikkakuntana. Siinä on täky, joka vetää kaupunkiimme kauppaketjuja ja elävöittää keskustamme yli entisen. Peruskysymys onkin meillä se: ONKO MEIDÄN PÄÄTTÄJILLÄMME TARPEEKSI POSITIIVISUUTTA JA ROHKEUTTA POSITIIVISIIN PÄÄTÖKSIIN? Tätä soisi löytyvän, sillä nyt puhutaan koko kaupunkimme tulevaisuudesta!