Hyppäisitkö luodin eteen, jos Soinia tai Sipilää ammuttaisiin?

Tutkimusten perustella kerrotaan suomalaisten maanpuolustustahdon hiipuneen. Moinen suuntaus tuntuu ihmeelliseltä ja hälyttävältä, mutta pienen pohdinnan jälkeen ihmetykset katoavat. Ensin pitäisi pohtia sitä, mitä maanpuolustamisella tarkoitetaan ja mitä tarkemmin ottaen on tarkoitus puolustaa. Reilu parikymmentä vuotta sisällissodan jälkeen maa hitsautui yhteen talvisodan kynnyksellä. Koko kansaa uhkasi yhteinen vihollinen, joka uhkasi kansan yhteisiä etuja. Entäpä kuinka ovat asiat tänään?

Vaikka Lahtinen kelkkaa vetäessään noituu sodan älyttömyyttä ja kiroaa kapitalistin, niin hän vetää kelkkaa ja siinä lojuvaa konekivääriä hangessa. Lahtiselle suomalainen kapitalisti, kansa ja kehittyvä demokratia ovat puolustamisen arvoisia vaikka vastassa on hänen kannattamansa aate. Koko homma perustuu siihen, että tuota aatetta tuovat Suomeen väkisin vieraan valtion ihmiset. Lahtinen siis puolustaa suomalaisia, Suomea ja näiden, vapautta, demokraattista päätöksentekoa sekä itsenäisyyttä.

Lahtisen kelkanvedon jälkeen käytiin toinenkin kahakka ja vasta tämän jälkeen Suomen nopea kehitys alkoi. Vaikka maassa duunarit ja pääomapiirit ottivat yhteen kovastikin, jopa poliisia tarvittiin väliin, niin Suomi kehittyi: Ketään ei jätetty kadulle kuolemaan, eläkejärjestelmä alkoi toimia, tasa-arvoisesti kansalaiset saivat terveydenhoitoa ja opetusta; perustettiin jopa valtionyhtiötä hyödyntämään luonnonvarojamme plus tarjoamaan pysyviä työpaikkoja. Suomi kasvoi hyvinvointivaltioksi. Tuolloin maanpuolustustahto nousi huippuunsa vaikka välillä puolustus sai osaksi voimakastakin urputusta.

Vaan kuinka ovat asiat Suomessa 2019? Kansallinen omaisuus on hävitetty, suomalainen kapitalisti muuttui ulkolaisiksi kasvottomiksi ja epäinhimillisiksi keinottelijaketkuiksi, meillä lapset ja opetus muuttuivat säästökohteiksi, vanhukset eivät saa vastinetta maksamilleen eläkevaroille, oikeuslaitos kohtelee silkkihanskoin lastenraiskaajia, kukaan ei puutu siihen, kun ökyt tekevät säälimättä ja vailla inhimillisyyttä businesta heikoimpien hädällä, maahan lappaa kymmeniätuhansia ulkomaalaisia hyvinvointivaltio Ruotsista, amerikkalaiset kalistelevat, kansan enemmistön tahdon vastaisesti, aseita itärajalla jne..

Sopiikin kysyä: Mitä on jäljellä siitä, mitä Tuntemattoman Lahtinen puolusti aateveljien hyökkäykseltä? -Eipä juuri mitään, on tyly vastaus. Käytännössä kysymys maanpuolustushalusta kuuluukin: Oletko valmis antamaan henkesi ja hyppäämään luodin eteen, jos se on ammuttu kohti Soinia, Sipilää, Wahlroosia... . Puolustaisitko hengelläsi heitä, ketkä hävittivät kaiken sen, mitä tämä kansakunta on lähes sadan vuoden aikana rakentanut? -Minä en ainakaan puolustaisi, päin vastoin toteaisin kuten Tuntemattoman Lahtinen: Helvetin keskonen se siinä kukkoilee. Senkin riukusääri. Mies on niin kuin kusiainen ongenkoukussa ja vääntelee naamaansa niin kuin paremmatkin. ... Jos luoti ei satu edestä, niin takaa se ... .