DEMONIKATU SUOSII VAMPYYREJÄ

Uudessakaupungissa kaupunkilaiset kutsuttiin pohtimaan ja esittämään omia vaihtoehtoja kaupunkimme keskustan näivettyvän synkkyyden poistamiseksi ideoiden valolla. Tilaisuudessa läsnäolijat havaitsivat pian, että järjestäjät olivat tunkeutuneet heidän ajatuksiinsa ja löytäneet sieltä jotain, mistä ajattelijat itse eivät tienneet mitään: Alicenkatu katetaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei paikalle saapuneiden omia ideoita juuri kuultu, vaan ne oli ennalta päätetty viranhaltijapäätöksellä. Emmekä pääkadun kattamisen suhteen voi puhua mistään valoisasta ideasta, vaan synkästä puolivillaisen ajatustoiminnan murheellisesta lopputuloksesta.

Kattaminen maksanee kaupunkilaisille vajaat puoli miljoonaa euroa(oikaiskaa, jos muistan väärin). Kuvitelkaapa katettua katua helteellä: Kuumuus ja autojen pakokaasut yhdistyvät niin tukalasti, että harva viitsii saapua saapastelemaan tai edes autolla asioimaan Alicellekadulle. Lumisateella katu on pimeä ja entäpä minne valuvat lumen sulaessa katoksen vedet? Lopputulemana katos on ajan kuluessa nuhruinen ja tuskin auringon läpipäästävä irvokas viritys, jota jokainen uusikaupunkilainen pääsi viranhaltijapäätöksen seurauksena rahoittamaan. Käsittääkseni ainoat keitä moinen viritelmä palvelee, ovat auringon valolle allergiset vampyyrit.

Hän joka on ongelman aikaansaanut, ei pysty sitä ratkaisemaan, tokaisi joku joskus. Nyt meillä juuri ne tahot, joiden aikana keskustan kehittäminen on laiminlyöty, yrittävät suunnitella tulevaisuuden keskustaa ja ennusmerkeistä kaikki voivat todeta: RAHAA MENEE VAILLA VASTIKETTA! Luuleeko joku todella, että he ketkä ovat pitäneet keskustamme 1980-luvulla, kykenevät nostamaan sen 2030-luvulle? Jos meillä olisi kaupungin laitamilla edes kunnon ostoskeskuksia, prismoja tai citymarketteja, jonne väki tulisi ostoksille kaikkialta Vakka-Suomesta, voisimme jollain tempauksilla saada ostoskeskusten asiakkaat kaupunkimme keskustaan. Mutta, kun meillä on vain alemman kokoluokan marketteja, niin ihan tavalliset konstit eivät elvytä keskustaamme.

Keskustamme kehittämisen yhteydessä ilmenee selvää henkilöautovastaisuutta. Sitä tosiasiaa ei hyväksytä, että jopa tässä autokaupungissa on totuttu henkilöautojen tarjoamaan liikkumisen vapauteen. Jotta kaupunkimme toimisi edes osittain ilman henkilöautoja, täytyisi tuo osa korvata julkisella liikenteellä. Se taas ei toimi tällä väkimäärällä, vaan kaupungissa tarvittaisiin vähintään 20 000 asukasta. Julkisia kulkuneuvoja voisi yrittää ottaa käyttöön esim. nonstop linjoilla ja yhteistyössä Laitilan, Vehmaan ja Pyhärannan kanssa. Henkilöautoilun hankaloittamisen seuraukset saattavat olla arvaamattomia ja tyhjentää keskustamme lopullisesti, joten vaihtoehtoja henkilöautoilulle esim. pysäköintirajoitusten sijaan.

Ajattelimmepa kaupunkimme keskustan kehittämistä kuinka tahansa, törmäämme aina kaupunkimme asukasmäärään. Sen sijaan, että tungemme, eräiden väittämien mukaan, jopa kolmatta miljoonaa euroa keskustakokeiluihin, tuolla rahalla voisimme saada jotain pysyvää ja muuttoliikettä vauhdittavaa aikaiseksi. Voisimme kunnostaa vaikkapa uimarannan leirintäalueen ja veneidensäilytyspaikan väliin. Toinen vaihtoehto uimarannalle löytyy Salmerin lähellä olevasta vanhasta uimarannasta. Rantamme ovat pääsääntöisesti hoitamatonta ryteikköä; muualla niitä kaavoitetaan asumiseen ja viihtymiseen. Samoin satsaaminen liikuntapuitteisiin ja vapaa-aikaan toisi kaupunkiimme uusia asukkaita. Tuntuu ihmeelliseltä, että puolet monitoimihallin hinnasta ollaan valmiita laittamaan johonkin ufoon katukokeiluun, joiden puuhaajat ovat tuskin onnistuneet missään.

On käsittämätöntä, jos samaan aikaan hakataan kaupunkilaisten rahaa kaupungin keskustan kehittämiseen ja toisaalta kaupunki yrittää näivettää keskustan palveluita siirtämällä osan omista palveluista Viikaisten mäelle kaavailtuun mammuttirakennelmaan. Keskustan tilanne on nyt toinen kuin joku aika sitten, jolloin sieltä et löytänyt ensimmäistäkään elintarvikeliikettä. Tuntuu kummalliselta, että samalla kun yksityinen sijoittaa keskustaan, kaupunki on sijoittavinaan keskustaan, mutta käytännössä on valmis käyttämään kymmeniämiljoonia euroja keskustan näivettämiseen. Tarvitsisimme niin keskustan kuin koko kaupungin osalta kokonaisvaltaisia suunnitelmia erilaisine vaihtoehtoineen. Avoimesti toteutettu vaihtoehtorikas valmistelu saa kaupunkilaisten keskuudessa aikaan positiivista vuorovaikutusta. Yhden mallin vaihtoehto herättää puolesta ja vastaan -ilmapiirin sekä tyytymättömyyttä.

Kaupunkimme keskusta on tasainen eli sillä liikkuminen käy helposti myös liikuntarajoitteisilta. Toisin on Viikaisten mäen suhteen, jonne harva rollaattorin käyttäjä pääsee könyämään. Lisäksi ihmetyttävät ne toiminnot, mitä päivällä kouluna toimiva rakennus tarjoaa illalla ja yöllä ikäihmisille, joista osa ei edes pääse omin voimin po. paikalle. Aikoinaan hyppyrimäen tietämille suunniteltiin senioritaloa eikö vastaavan paikka olisi keskustassa lähellä parantuneita kaupallisia palveluja. Ja miksi tehdä pelkkää senioritaloa, voihan samassa rakennuksessa asua muitakin kaupunkilaisia merimaisemasta nauttien. Kun keskustassa on tilaa ja terveydenhoitotilamme haiskahtavat homeelta, eikö niillekin palveluille voida rakentaa uudet modernit tilat kaupunkimme keskustaan?

Kokonaisvaltaisella pitkäntähtäimen suunnittelulla ja avoimesti vaihtoehtoja punniten me saamme kaupunkimme sekä sen keskustan eläväksi. Itse olen viehättynyt Juha Aaltosen tornitalosta, joskin täydentäisin sitä talon huipulla olevalla näköalaravintolalla ja miksei tornin yhteydessä voisi olla rutkasti paikoitustilaa ja terveyspalveluita. Tavoitteena voisi olla kaupungin, maakunnan ja yksityisen tahon megahanke HAIN HAMMAS!