Aina kaikki ei etene järkevimmällä tyylillä ja yleensä silloin lopputulos ei kestä järjellistä tarkastelua. Tällainen touhu on Uudessakaupungissa varsin tyypillistä ja nyt samoin eväin ollaan tekemässä organisaatiomuutosta. Organisaatiouudistuksesta on tullut melkoinen sanaharkka rajallisella rajatiedolla rajan toiselta puolelta toisiaan haukkuvien valtuutettujen kesken. Organisaatiouudistusesitysten tulisi lähteä kaupunkilaisen parhaasta eikä siitä, että periaatteessa erimieliset valtuutetut esittävät periaatteessa erilaisia organisaatiomalleja.
Aivan ensiksi meidän tulisi tarkastella nykyisen organisaatiomme aikaansaannoksia: Mitä hyvää se on kaupunkilaisille tuottanut viime vuosina ja missä olemme jääneet naapurikuntia ja yleistä valtakunnallista kehitystrendiä jälkeen. Tältä ajatuspohjalta voimme ponnistaa entraamaan kaupunkiorganisaatiota kaupunkilaiselle paremmin toimivammaksi. Voimme ottaa tarkastelunkohteeksi vaikkapa vapaa-ajan sekä koulut ja verrata niitä vaikkapa Laitilaan. Samoin voimme ottaa tutkinnan kohteeksi työhyvinvoinnin ja virkahenkilöiden sitoutuneisuuden kaupunkiorganisaatioon. Siinä mutupohjaa parempia lähtökohtia organisaatiomuutosprosessille!
Koskapa organisaatiouudistuksesta on tullut itsekkäiden ja kaupunkilaisten parasta ymmärtämättömien/haluamattomien iki-inttäjien uusin lenkki nykyisten päättäjien loputtomaan riitojen ketjuun, lienee hyvä jättää näin suuri asia vaaliteemaksi. Tuolloin kaupunkilaiset voivat tehdä äänestämällä lopullisen päätöksen toimivan kaupunkiorganisaatiomme tulevaisuudesta sekä siihen olennaisesti vaikuttavasta hallintosäännöstä. Nykyinen valtuustokauden alku on valahtanut pitkälti harakoille, joten rohkenen odottaa jatkossa riitelyn sijaan päättäjiltä yhteistyökykyä ja kaupunkilaisten arkeen konkreettisesti vaikuttavien asioiden eteenpäin viemistä.
Hyvä Java, näin se vaan on. Minusta organisaatio uudistuksessa ei myöskään sote-uudistus ole saanut mitään sijaa. Mikäli sen ei uskota toteutuvan, organisaatio uudistus pitää siirtää syksyyn. Soten mukana 2/3 taloudesta ja henkilöstöstä siirtyy maakunnalle. Käytännössä kaupungin organisaatio kutistuu tasolle jolla on tällä hetkellä 5000:n asukkaan kunta. Miksi ihmeessä meidän pitää kasvattaa päällystöä. Kaiken lisäksi kaupunki muuttuu palvelujen tuottajasta teknisten asioiden ja perusopetuksen puitteista huolehtijaksi.
VastaaPoistaKiitos lukijoille ja Hartolle kommentista! Harto tartuu erittäin tärkeään pointtiin. Muutenkin tuntuu, että asian valmistelu etenee vajain eväin ja ontuvin perusteluin. Jos päättäjällä on vajaan vuoden kokemus luottamustyössä eikä hän ole koskaan istunut lautakunnassa äänestemässä, voiko hänellä olla edes välttäviä eväitä lähteä rukkaamaan kaupunkimme operatiivista toimintaa?
VastaaPoistaValkonen käänsi lopullisesti selkänsä Laaksoselle. Kyllä se kesti.
VastaaPoista