HAH Hah hallintosäännön pikaista valmistelua?

 Pari vuotta sitten valmistauduttiin vaaleihin, jonka selkeä tavoite oli hulluttelun ja kaiken jonnin joutavan, kaupunkilaisia palvelemattoman, kivan loputtoman räpeltämisen katkaiseminen eli selkeä muutos siirtymiseksi vastuulliseen ja kaupunkilaisia hyödyttävään politiikkaan. Niin hallintoon kuin sääntöihin luvattiin tuntuvia muutoksia. Kun vielä muistamme oikeiston saaman muhkean vaalituloksen, muutoksen tuulten puhuri parempaan vaikutti niin voimakkaalta kuin äärimmäisen varmalta. Vaan kuinka kävi, kun poliittinen työ alkoi? -Keskeisille paikoille nostetut päättäjät vesittivät vaalivoiton.

Paikanjakoväännön onnistuminen sinällään oli saavutus ja siitä suurin kunnia kuuluu Seppo Nikulalle. Sitkeästi hän väänsi loppuun kyseisen, ajoittain, kerrassaan niljakkaan, projektin, välittämättä siitä, että häneltä tuhraantui  touhun ohella puoli kesää pilalle. Kun paikat oli neuvoteltu ja jaettu, puolueet nimittivät niihin omat henkilönsä. Tässä vaiheessa mm. persut joutuivat tekemään järjestelyjä, jotta kokoomus saa tarvittavaa osaamista ja kokemusta takaamaan vaalilupausten eli selkeän muutoksen toteuttamisen Uudenkaupungin tulevaisuuden suhteen.

Uuteen valtuustoon valitut päättäjät aloittivat työskentelyn ja odotukset olivat suuret. Valtuustoon saatiin runsaasti nuoria kasvoja ja vahva enemmistö muutoksen taakse. Uudet nuoret valtuutetut ovat, Laura Kontua lukuun ottamatta, jääneet vaisuksi, lähes mitättömäksi. Heidän vaikutus päätöksen tekoon on ollut käytännössä yhtä surkean mitätöntä ja epätoivoista kuin orvon päästäisen, joka yrittää pieremällä täyttää zeppeliiniä. Uusista valtuutetuista ainoastaan Ari Saastamoinen ja Eero Hento ovat ponnahtaneet esiintuloillaan julkisuuteen, eivätkä hekään ole mitään junioreja. Em. nuorempi varavaltuutettu Mikko Saari on rakentavilla aloitteillaan ja vastuullisilla lausumillaan noussut paremmin esiin kuin ns. viralliset uudet/nuoret valtuutetut.

Siis jo alusta alkaen uuden valtuuston liikkeelle lähtö oli ontuvaa, kun viime kaudella itkettiin esim. hallituksessa, että kaupunki tuhotaan taantumuksellisin 6-5 päätöksin, niin nyt nämä entiset itkijät siirtyivät tukemaan taantumusta ja se jylläsi härskeimmin äänin 8-3. Jopa ensimmäisessä talousbudjetissa kaiken maailman hullutukset saivat miljoonia euroja. Vasta teknisen lautakunnan jämäkät karsinnat investoinneissa herättivät valtuuston ja nyt ääni valtuustossa olikin kokonaan toinen kuin vuotta aiemmin. Uudenkaupungin investoinneista karsittiin jo teknisen lautakunnan päätöksillä miljoonia euroja. Jokainen voi kuvitella, mikä olisi taloudellinen tilanteemme vuonna 2024 ja siitä eteenpäin, mikäli po. raakkauksia ei olisi tehty.

Itse hallituksen kokoukset ovat olleet armotonta hapuilua ja ilman S. Nikulan ja K. Kosken opastusta useat kokoukset olisi jouduttu uusimaan. Nämä kaksi henkilöä tulisi palkita kaupungille tekemistään säästöistään eikä ameban tavoin ajattelevia puheenjohtajia. Haluan korostaa, että Suomessa ihmiset äänestävät henkilön lisäksi listaa ja etenkin sen ajamia asioista. On siis demokratian nimissä väärin valita johonkin hommaan heikkotahtoinen noviisi ja täysi tumpelo, jos tarjolla myös vahva osaaja, joka on aidosti sitoutunut vaalilistan lupauksiin. Kuntalain mukaa kaupunginhallituksen tulee vastata kaupungin taloudesta ja johtaa kaupunkiorganisaatiota niin,että se toimii tehokkaasti kaupunkilaisten eikä virkajohtajakerman parhaaksi - siihen täytyy tähdätä myös uudella hallintosäännöllä.

Viimeinen merkittävä toteutettu plus onnistunut kaavoitushanke ajoittui kaupungissamme kolmenkymmenen vuoden taakse - muualla satsataan opetuksen sisältöön, monipuolistaen sitä, meillä virkakunta ei kykene esittämään mitään konkreettista po. sektoreiden osalla. Luullaan että joku sihy pelastaa kaupungin, mutta eivät seinät opeta, päin vastoin ne kaikuvat tyhjyyttään kuin Gogatan holvi kolmannen päivän iltana, mikäli oppilaita ei ole eikä tule. Kaupunkiorganisaation kerma ei ole mitenkään kyennyt visioimaan Uudenkaupungin tulevaisuuden menestystä. Kun luottamushenkilöt pyrkivät aloitteilla tms. tukemaan ideavajaata valmisteluamme, suuttuvat nämä käivärät vastuullisille luottamushenkilöille kuin pahaiset pilalle hemmotellut kakarat, jotka eivät saa kaikkea haluamaansa läpi.

Hallintosäännön valmistelua jarrutettiin tarkoituksellisesti. Kaiken huippuna voidaan pitää viime vuoden viimeisten viikkojen käänteitä. Tuolloin valtuustoryhmänpuheenjohtajien kokoukseen kutsuttiin hallituksen/valtuustonpuheenjohtaja ja kas yllätys, yllätys meni tovi ja juuri em. tilaisuuden kera samaan aikaan järjestettävään tilaisuuteen hallituksenpuheenjohtaja kutsui koolle hallituksen ja johtoryhmän. Syy siihen, ettei mikään muu aika sovi, oli kaupunginjohtajan loma ja ulkomaanreissu. Hallituksen puheenjohtaja, joka hyväksyy kaupunginjohtajan loman, käyttää myöntämäänsä lomaa perusteena sille, ettei hallintosäännön demokraattista valmistelua voida jatkaa. Kun kyseinen tilaisuus koittaa, on se todellinen viranhaltijoiden manipulointispektaakkeli: samaan aikaan, puheenvuoron haluavat johtoryhmän jäsenet saivat komasti ajatuksensa julki, minä jäin odotamaan lähes tunniksi omaa puheenvuoroa - Tässä vaiheessa nostin kytkintä koko sessiosta!

Tämän vuoden puolella kävi kutsu, että hallintosäännön valmistelua jatketaan ja ketkä sitä jatkavat? -Kutsun mukaan johtoryhmä ja hallitus eli sama poppoo, jossa en saanut edes puheenvuoroa, jatkaa nyhjäämistään demotilassa. Viimeistään tämä osoittaa, että virka kuntamme heiluttaa hallituksen puheenjohtajaa mielensä mukaan kuin lammas saparoa, jonka alta haisevat päätöspapanat sinkoavat kaupungin asukkaiden niskaan karkottaen heidät toisaalle. Tätä taustaa vasten eivät odotukseni hallintosääntöuudistuksen ja siitä sikiävän Uudenkaupungin kehittymisen suhteen ole kovinkaan suuret!

Korostan vielä, hallintosäännön valmistelun nopeuttamisen vuoksi asian otti useamman kerran esille hallituksessa Seppo Nikula ja valtuustossa siitä Rauno Aaltonen teki jopa aloitteen - nykyisen hallintosäännön työstämisen mahdollistaa Laura Kontu, löytyisikö heistä johtajaa kaupunginhallitukseen. Enkä missään tapauksessa ole sitä mieltä, että joku kaupunkilaisten valitsema luottamushenkilö olisi kelvoton tyyppi. Päin vastoin, kaikkia meitä tarvitaan, mutta jokaisen kohdalla täytyy harkita tarkasti, missä roolissa kunkin päättäjän kyvyt parhaiten palvelevat kaupunkilaisia. Pelkkiin äänimääriin tai sukupuolikiintiöön nojaava paikkajako harvemmin tuottaa parasta kaupunkilaisille.