TULEVA HALLINTOSÄÄNTÖ TURVAA BREŽNEVILÄISEN VALMISTELUN!?!

Hallintosäännön valmistelun tuli alkaa jo puolitoista vuotta sitten, mutta, helposti johdateltavissa olevia luottamusmiehiä hyväksikäyttäen ja väärää tietoa jakamalla, sen valmistelu siirtyi kuluvaan kuukauteen. Ja haluan huomauttaa, että jopa vanha hallintosääntö pyrittiin säilyttämään hallituksen puheenjohtajaa höynäyttämällä. Näin virkakunta, joka on onnistunut onnettomasti kaupunkimme kehittämisessä ja talouden sekä asukkaiden palvelujen turvaamisessa, pyrki takaamaan itselleen työpaikat ja saavutetun tulotason. Itse läheltä seuranneena voin todeta, että kaikissa tapaamisissa sivuutettiin hallintosäännön vaikutukset 15 000 uusikaupunkilaiselle.

Mainitun pienen piirin valmistelu ja virkakunnan ehdoilla eteneminen, on aiheuttanut sen, että kokoomuksen sisältä nousseen tyytymättömyyden johdosta ainakin persuille ja todennäköisesti myös keskustalle on esitetty kysymys halukkuudesta vaihtaa hallituksenpuheenjohtajan. Toinen hallintosäännön ohessa tapahtunut ja keskustelua herättänyt tapaus liittyy uusikaupunkilaisten virkahenkilöiden halu jättää heidän nykyinen työyhteisö. Hallintosääntöä valmisteltaessa tulee huomioida, että kaupunki organisaation johto on luonut työyhteisön, johon ulkopuoliset karsastavat hakea töihin ja josta organisaation toimivuuden ja vetovoiman valmistelusta ja toteuttamisesta vastaavat viranhaltijat haluavat itse pois.

Edellä mainittu on perusteltua ottaa huomioon, jotta hallintosäännöstä tulee ketterä apuväline kaupungin päättäjille ja valmistelijoille, kun Uusikaupunki luovii jäävuoret väistäen kohti menestyksen momentumia välttämällä epäonnistumisten toistumista ja satsaamalla onnistumisiin. Meidän on siis syytä katsoa taakse, kuinka on sujunut, jotta löydämme kaupunkimme käytännön kipupisteet ja kasvupotentiaalin. Vuonna 1988 Uudenkaupungin asukasmääräksi kirjattiin lähes 18 500. Nyt väkilukumme on romahtanut reiluun 15 000 asukkaaseen. Romahdus on jatkunut vaikka samaan aikaan työpaikkamme ovat lisääntyneet tuhansilla eli Uudellakaupungin kehitysedellytykset ovat kuuluneet Suomen eittämättömään kärkeen. 

Sote-uudistus keventää kaupungin korkeimman hallinnon alaista toimintaa jopa kuudellakymmenellä prosentilla. Mielestäni tämän täytyy näkyä niin hallintohenkilöstön määrässä kuin palkoissa. Muutokseen tulee päästä virkoja yhdistämällä, lopettamalla sekä yhteistyöllä naapurikuntien kanssa. Koska kaupungin korkeimmat valmistelijat eivät ole nähneet hallintosäännön osalta muutostarvetta tältäkään osin, ihmettelen heidän panostaan uuden hallintosäännön muokkauksessa. Onko virkajohdolla tässä casessa muuta motiivia kuin oman asemansa ja tulotasonsa säilyttäminen?

Loppuun totean, että kuinka virkahenkilöstömme kerma voi nyt hallintosääntöä valmisteltaessa tuoda esiin jotain uutta plus positiivista lisää, joka parantavat kaupunkimme tilaa, jos he eivät ole aiemminkaan pystyneet valmistelemaan ja toteuttamaan asioita 15 000 uusikaupunkilaisen parhaaksi. En myöskään vähääkään luota kaikkiin puheenjohtajiin. Voi perustellusti kysyä ostettiinko em. joukkio edellisellä äärettömän tökerösti valmistellulla ja julkaistulla hallintosääntöesityksellä tukemaan kökösti kaupunkiorganisaatiota johtaneiden virkahenkilöiden tulevaisuuden turvaa? Masentunein mielin seuraan po. valmistelua, jossa ei juurikaan kuulla kaupunkilaista tai pyritä hänen parhaaseensa.