VENÄLÄISTÄ RULETTIA KANSAN RAHOILLA!

Suomi on pieni maa ison maailman globaalien ongelmien myllerryksessä. Nyt tulisi keskittyä siihen, mitä varten meidän yhteiskuntamme on synnytetty ja nykyiselleen kehitetty eli pitämään huolta sen haavoittuvimmista jäsenistä. Tämä sama pätee myös kuntatasolle. Katsellessani, miljoonalla eurolla syntynyttä, kivi ufojen laskeutumispaikaksi muuttunutta pääkatuamme, toivon olevani väärässä, mutta pelkään, että nykyisellä yhteisten varojen käytöllä pelaamme venäläistä rulettia vähintään kahdella, jos ei kolmella ja pahimmillaan seitsemällä aamuksella. Nyt pitäisi priorisoida tulevaisuuden hankkeita, jotta meillä olisi puskuri ikävien yllätysten varalta.

On käsittämätöntä kuulla, kuinka joku, tässä maailman tilanteessa, toteaa, aina me olemme selvinneet, joten kyllä me selvitään nytkin. Minulle tuli mieliikuva teloitustelineelle talutetusta, sidotusta, huppupäisestä miehestä toteamassa köysi kaulassa: Ei minua ole ennenkään hirtetty, joten ei nytkään. Mutta entäs, kun luukku miehen jalkojen alla aukeaa ja hän putoa tyhjyyden kautta iäisyyteen; olisiko kannattanut varautua vaaroihin ja toimia toisin, jotta viimeiseltä episodilta olisi säästytty? Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten tekojen seurauksia ja niitä varjostavia uhkia sietäisi pohtia ennakolta ja usealta kantilta.

Elämme uniikissa tilanteessa, naapurimaamme on sodassa, onneksi se ei tällä kertaa sodi kanssamme. Sota on kuitenkin vaikuttanut armottomsti energian hintaan ja ruuanhintaan sekä niiden saatavuuteen. EU on pakotteillaan pelannut itsensä sellaiseen kurjuuden rakoon, josta se ei selvitä ihan muutamassa vuodessa, tuskin kymmenessäkään. Vaikuttaa vahvasti siltä, että tuo ankeuden rako kasvaa ja syvenee. Suomi sai maksaa EU:n elvytysrahastoon reilut kuusi miljardia euroa ja siitä takaisin luvattiin reilut kaksi miljardia, nyt tuo jälkimmäinen summa pienenee. Ennusmerkkimme ovat murheelliset, pelaammeko venäläistä viidellä luodilla?

Valmet Automotiven liikevaihto oli 570 miljoonaa euroa ja liikevoitto 62 miljoonaa euroa. Sopiikin kysyä, miksei yritys itse investoi tarvitsemiinsa tiloihin, vaan odottaa kaupungin ottavan 10 miljoonaa euroa velkaa ja tekevän vajaan 1,5 miljoonan euron tasearvoiseen halliin 8 miljoonan euron remontin tai miksei Valmet Automotive osta hallia ja tee siitä mieleistä itselleen? Kuvio tuntuu oudolta ja kun vielä huomioimme autoteollisuuden yllä roikkuvat epävarmuuden veitset, voi perustellusti kysyä: Olemmeko ladanneet revolverin rullaan kuusi ammusta?

Korkealla vuokralla voimme jossain määrin pienentää hallitakauksesta kaupunkilaisille lankeavaa riskiä, mutta mitkä ovat realistiset odotukset sen suhteen, kun otetaan kaupungin aiemmin tekemät vuokrasopimukset? Entä, jos viemärit paukahtavat, kadut tarvitsevat yllättävää kunnostusta, entä jos vuokrataloissa alkaa miljoonien eurojen korjauskierre, entä muut kaupungin kiinteistöissä piilevät ongelmat, loppuuko meillä luotto ja onko edessä mammuttimaiset veronkorotuksen? Kun vielä muistetaan Winteristä lankeavat, todennäköisesti rajusti kasvavat, kustannukset - olemmeko nostaneet Uudenkaupungin ohimolle hiljaisen Nagantin, jonka rulla on täyteen ladattu seitsemällä patruunalla?

Linki:

Valmet Automotiven liikevaihto kasvoi tuntuvasti viime vuonna