VÄISTÖTILAT TURVAAVAT KAUPUNGIN TULEVAISUUDEN!

Herra Kirkkomäki tokaisi jotenkin näin: Mitä paremmin muistat ja kauemmas tunnet menneisyyden, sitä pitemmälle näet tulevaisuuteen. Uudessakaupungissa tokaistaan: Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa. Sopiikin kysyä: Siinäkö syy, miksei menneistä opita, virheitä toistetaan ja kaupunki polkee paikoillaan. Hyvä esimerkki mainitusta tyylistä tarjoavat pakkahuoneen munkit. Ne nostivat vierasvenesataman kahvion suosituksi, mutta mikään ei ole ikuista, niin myös hiipuu munkkien vetovoima.

Aikoinaan rannassa tapahtui ja se kehittyi, sinne syntyi jopa maamme ensimmäisiä voileipäbaareja ja Porin Jazzin kansainväliset huippumuusikot vierailivat Pakkahuoneen estradilla viihdyttämässä uusikaupunkilaisia. Merefestit kuihtuivat, Crushell näivähtää, jääkiekko katosi huipulta, teatterimme hyytyy ja koripallokin tekee kuolemaa. Kaikki edellä mainittu tarjosi kaupunkilaisille virikkeitä ja viihtyisyyttä. Kun edellä listattujen toimintojen puitteet on päästetty rempalleen tai tuhottu, kuten esim. DDR-tyyppinen rantaviritys, voi vai kauhistella kaupunkimme tulevaisuutta.

Uusikaupunki täytyy saattaa nousu-uralle ja kuten historiamme osoittaa: SE EI ONNISTU NYKYISELLÄ VALMISTELULLA EIKÄ VALTAVÄELLÄ. Meidän tulee päästä yli vaalien mahdollisimman pienin kolhuin ja syntyvin veloin. Jospa pyrimme jäädyttämään nykyisen kohkaamisen ja korvaamme faktojen hämäryyksien vuoksi epäilystä herättävät  rakennushankkeet väistörakentamisella. Teemme väistötilakoulun, joka voidaan myydä, mikäli lapsimäärämme romahtaa. Nykyiset väistötilat ovat äärimmäisen toimivia ja tyylikkäitä, joten emme esim. lasten suhteen säästä opetuksen laadusta/puitteista vaan säästämme kaupunkilaisten verovaroja.

Uudenkaupungin täytyy päästä mahdollisimman vähin vaurion tämä valtuustokausi loppuun. Vähät vauriot tarkoittaa sitä, ettei kaupungin tulevaisuutta tuhota sen enempää pienen piirin hullutuksilla tai mammuttihankkeilla. Kun ei tiedä, tuntuu väkisinkin siltä, että joukko itsekkäitä plus poukkoilevia ääliötä vie kaupunkiamme kohti armotonta tuhoa. Lohduton loppumme ei kohtaa siten, että viimeinen sammuttaa valot, vaan hän etsiä pimeässä ulospääsyä, koska sähköt on jo katkaistu. Meidän tulee välttää karu kohtalomme, johon päättäjämme sitä pahimmillaan ajaa.

Tarmo Kangas esitti järkevän toiminta kuvion eli varaudumme kantokykymme riittämättömyyteen kohtuuttomuuksiin turvonneen ja edelleen paisuvan sihyn suhteen. Kun valtuusto päättää, ettei rahkeemme riitä mammuttiviritelmän toteuttamiseen, tarvitsemme B-vaihtoehdon. Tuossa vaiheessa soisi tulevan valtuuston istuvan päättäjien salissa ja toimien avoimesti faktapohjalta kaupunkilaisten kanssa keskustellen. Kaiken toimintamme perustaksi voisimme ottaa Juha Aaltosen huolet kaupunkimme rakennusten ja kunnallistekniikan toimivuudesta, jotta ne laadullisesti ja taloudellisesti tuottaisivat hyvää tavallisille uusikaupunkilaisille.

Kaupunkiorganisaation on tarkoitus tuottaa laadukkaita palveluita ja viihtyvyyttä kaupunkilaisille. Nyt meillä muutamat puuha-Pirkot upottavat kaupunkilaisten miljoonia kaikkeen kivaan, joka ei ihmeemmin kaupunkilaisten elämistä ja olemista paranna. Tästä kuvottavan itsekkäästä pienen piirin huuhaasta täytyy päästä eroon viimeistään tulevien vaalien myötä. Kun kaupunkiorganisaatiomme tuottaa kaupunkilaisille palveluita ja elämien puitteita paremmin kuin muut kunnat, alkaa Uusikaupunki samalla imeä puoleensa uusia asukkaita.

Aikoinaan täällä hakattiin rahaa elinkeinopolitiikkaan ja sanottiin: Ei ole mitään riskiä, jäähän meille halli. Tuolta ajalta on peräisin hulppean suuri rempalleen jäänyt kiinteistömassamme. Tämän vuoksi rohkenen esittää kouluongelmiin siirrettäviä  väistötiloja teemalla: Ei ole mitään riskiä, eihän meille jää edes koulua. Nykymeiningillähän, meille ei jää ainoastaan mammuttikoulu vaan myös demotilat!

LINKKI:

Väistötilat kaukana parakeista