PORVARI RII$$$TÄÄ KAUPUNKILAISTEN RANNAT

Ryteikön keskellä sijaitseva hylätty ja lahoava kesäteatteri vai sen paikalle nouseva kerrostalo - kumpi tarjoaa enemmän lisäarvoa Uudenkaupungin asukkaille?

Kaupunkilaisten nautintaoikeus rantoihin vaarantuu, jos härskit porvarit ostavat rannat! Missä uusikaupunkilaiset saavat nauttia merestä , jos porvarit rakentavat niihin palatsejaan? Näin pelonsekaisesti lausahdellaan kahvipöydissä ja tyrmätään kaavailut Uudenkaupungin uudesta rantarakentamisesta. Pelkojen perusteisiin löytyy aihetta, sillä kaupunkilaisten maaomaisuus ja sen nautintamahdollisuudet uhkaavat jäädä ikuisiksi ajoiksi 11 kerrostalon alle.

Kritiikin tekevät rakentavaksi oivat vaihtoehdot ja nyt kritiikin esittäjiltä löytyy jopa käytännön esimerkkejä kaupungin rantaomaisuuden säilymisestä kaupunkilaisilla. Nykyisten kaavailtujen kerrostalojen paikalla sijaitsee mm. kesäteatteri, jonka penkkejä päättäjämme ovat suojelleet menestyksellä siltä etteivät yksityiset perseet tällää pakaroitaan niihin. Näin penkit saavat jatkaa loistavasti alkanutta ja vuosia kestänyttä luontoon sulautumistaan eli lahoamistaan.

Kerrostalot uhkaavat nykyistä luonnontilaan päässyttä rantakasvustoa eli epämääräistä ryteikköä. Tähän ryteikköön liittyy olennaisesti ja kiinteästi kaupunkilaisten satavuotinen nautintaoikeus rantojemme luontoon. Kuinka monta housupyykkiä onkaan säästynyt, kun rantaryteikkö mahdollistaa kepillisen heittämisen buklaamisesta puhumattakaan. Nämä ovat päättäjiemme turvaamia keskeisiä nautintaoikeuksia rantojemme pöheköissä, joissa jotkut rohkeimmat historian ystävät herkistelevät elon hetkiään perinteitä noudattavilla yhdyntäriiteillä.

Kaupunkilaisen nautintaoikeus kohoaa korkeisiin sfääreihin silloin, kun hän sattuu kuulumaan parempiin piireihin. Tuolloin häntä palvellaan eikä massan murheet pahemmin haittaa hänen unelmiensa valmistelua. Eliittiin kuuluva saa rakentaa, niin halutessaan, vaikkapa omakotitalon kaupungin uimarannalle. Tämä ei tietenkään koske kaupungin rahvasta, vaan ainoastaan kermaa, jonka virkahenkilöstömme on massasta separoinut. Tavallisen rahvaan on yhä yhtä epätodennäköistä saada itselleen rantatontti Uudestakaupungista kuin autotehtaan duunarin päästä valtuustoon demarien listoilta. Sen sijaan kaiken mainitun maksamisen riemua ei ole viety tavalliselta uusikaupunkilaiselta.

Vakavasti ottaen, pidän käsittämättömänä, jos täällä joku esittää tai valmistelee jotain uutta, alkaa välittömästi itkeminen: EI TOMMOSTA; MIKSEI KAIKKI SAA OLLA KUIN ENNEN; MEIDÄN RANNAT TUHOTAAN, PORVARIT OMII RANNAT. Jos joku omalla rahalla rakentaa tähän kaupunkiin jotain eikä se haittaa tavallista kaupunkilaista mitenkään, niin siitä vaan! Kysyn vaan, mitä kaupunkimme menettää, jos vuosia tyhjänä seisoneen teatterin ja villiintyneen rantaryteikön tilalle rakennetaan kerrostalo, jonka uudet asukkaat tulevat turvaamaan ja maksamaan kaupunkimme kehittyviä puitteita ja palveluita.

Ihmettelen toistuvaa julkisuuden jakamista iki-ikävälle itkijänaiselle. Aikoinaan hän tarjosi Rauhan puiston väelle, joka häntä ei miellyttänyt, lopullista ratkaisua. Yleensä heikossa jamassa olevia lähimmäisiä pyritään auttamaan, mutta tämä tyyppi veti esiin termin, joka viittaa historiamme synkimpiin hetkiin. Välillä tyypähdykselle ei kaupunkimme tee kelpaa ja nyt kaupunkimme tulevaisuuskin näyttää mustalta möröltä. Uudessakaupungissa asuu reilut 15 000 ihmistä ja siihen joukkoon kuuluu lukuisasti paluumuuttajia, jotka tuovat positiivisen asenteensa, panoksensa ja kykynsä, joko järjestötyön tai politiikan kautta kaupunkimme muuttamiseksi viihtyisämmäksi. Tätä taustaa vasten en ymmärrä palstatilan antamista jollekin elähtäneelle ikinegatiiviselle itkijänaiselle.

Uudestakaupungista löytyy kilometritolkulla ryteköitynyttä merenrantaa, joka ei riemastuta muita kuin pussikaljaporukoita. Mielestäni rannat tulee muuttaa suunnitelmallisesti kaupunkilaisia palveleviksi viihtymiskeitaiksi ja asukkaita houkutteleviksi asuinalueiksi. Mitä arkkitehtuuriin tulee, en ota, suhruisen lehtikuvan perusteella, kantaa taloihin. Sen vaan totean, että arkkitehti Kivistön suunnitelmia on toteutettu suurella menestyksellä muuallakin, mutta ehkäpä tässä tilanteessa hän voisi piirtää vaihtoehdon ns. MÖRKÖ TALOILLE - Miten olisi NIISKUNEITI TALOT?