Sairausloma+virasta pidättäminen=JOHTAJUUSONGELMA!!

Kaupunkiorganisaatiossa kuhisee, kun ei tiedetä tulisiko antaa kenkää, onko lomautettu, irtisanottu vai mitä. Kaiken takaa löytyy oikeidenkäynti, jossa korppi ei nokkinut korpin silmää eli virkamies ei taaskaan tuominnut virkamiestä. Saatiinko taas kerran pontta väitteelle, ettei meillä oikeuslaitos oikeutta jaa, vaan sopivia päätöksiä ja syyttäjäkin syyttää juuri sopivasti? Oikeuden päätöksen myötä  saimme ainoastaan  lisää inttämisen aiheita: Väärä tuomio vai oikea tuomio? -Lakituvassa on päätös luettu, joten siihen on tyytyminen, mutta voimmeko oppia ja hyötyä asian käänteistä ja tapahtumista? 

Jospa otamme tilaisuudesta vaarin ja tuumimme asioiden hoitoa ennen oikeusprosessia ja prosessin ohessa tapahtunutta virrasta pidättämistä (vai oliko se sairausloma). Voimmeko kenties oppia jotain tapahtuneesta oikeusprosessista ja siitä kummunneista oheispyörteistä? Yksikään asia ei liene niin itsestään selvä etteikö siihen perehtymällä voisi oppia jotain. Ennen katsomista tulevaisuuteen ja nykyisyyteen, meidän lienee älykästä noudattaa herra Kirkkomäen toimivaa ohjetta ja kääntää katse menneisyyteen, jota ilman emme voi arvioida nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Aloittakaamme objektiivinen pohtiminen tutkimalla työyhteisön toimivuutta eli tehokkuutta eli sitä kuinka työyhteisö toimi kaupungin sen asukkaiden parhaaksi. Ensinnäkin meillä vaihtuivat insinöörit tiuhaan ja lopulta saimme teknisen johtajan. Sopiikin esittää muutama kysymys pohtijoiden pöydälle tarkasteltavaksi: Lähtivätkö insinöörit siksi, että meinasivat pakahtua onnesta ja työympäristön tuottamasta ilosta ja mahtavasta tuloksen teosta, toiseksi kuinka riemullisissa oloissa tekninen johtaja saa työskennellä ja onko virkajohtomme mainiolla osaamisella kyennyt kesyttämään eripurat, takaamaan harmonisen työympäristön ja siten suoltamaan mainiota esityksiä kaupungin ja sen asukkaiden parhaiksi?

Jos nostamme tuon viimeisen jutun esiin erityistarkasteluihin, niin voimme pohtia oiken tosissamme työyhteisön tuottoa sen rahoittajan eli veronmaksajan kannalta: Aikoinaan kaupunkilaiset saivat vastaanottaa valmistelua, joka sikisi miljoonien eurojen hintaisia päätösyrityksiä ja päätöksiä: Rättihalli, teräshalli, sähköyhtiön halli, oluthalli, Tontonmäki, vuokrakerrostalot, tuulimyllyt, risteykset, katuvalot jne.. . Aprikoikaamme mitkä näistä olivat tai olisivat olleet kaupunkilaisten unelmien toteutumisia tai palvelleet suuresti kaupunkilasia tai keventäneet suuresti kaupunkilaisten velkataakkaa? -Pohtikaa ihan itse, minä en lähde teitä johdattelemaan.

Entäpä jatkuiko sama po. virasta pidättämisen/sairausloman aikana vai tuliko em. tyyliseen valmisteluun ja toteutukseen aukko? Kuinka tuo aukko täyttyi ja onko sen sen seurauksena kaupungissa esitelty selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia: monitoimihallia, uimahallia, kaupunkia ja sen asukkaita palvelevia hankkeita? Onko kaikki kääntynyt parempaan suuntaan vai lurahtanut ahterilleen virasta pidättämisen/sairausloman aikana? - Pohtikaa asiaa ihan itse ja pohtikaa sitä tavallisen kaupunkilaisen, kaiken maksajan, kannalta, minä en lähde tässä asiassa ketään johdattelemaan.

Vilkaisemalla menneeseen ja keskittymällä  toteutuksiin, esittelijöihin ja toteuttajiin voimme hyötyä tästäkin tilanteesta. Voimme faktapohjalta pohtia organisaatiossa virkoja hallitsevien ihmisten kyvykkyyttä toimia kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi vai olisiko muutaman tyypin toiminnan pohtimisen sijaan meidän otettava pohdinnan alle koko organisaatio ja sen uudistaminen. Syntynyt tilanne palvelee mainiosti myös äänestäjiä, sillä nyt mahdollisesti näette selvästi ja selkeästi, ketkä vähät välittävät 15 000 uusikaupunkilaisesta, kun vaihtoehtona puolueen tai sen jäsenen etu!