KORVAAKO KEHITTYVÄ LOGISTIIKKA TÄMÄN PÄIVÄN KAUPAT?

Ote Tilastokeskuksen julkaisusta marraskuulta 2012:
"Verkkokauppojen asiakkaiden määrä kasvaa nopeasti. Vuoden aikana netistä osti jotain jo 65 prosenttia suomalaisesta. Viimeisten kolmen kuukauden aikana verkosta ostaneiden osuus nousi vuonna neljä prosenttiyksikköä 47 prosenttiin. Nuorista selvästi suurempi osuus ostaa verkosta verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. Kaksi kolmasosaa 25-34 -vuotiaista oli ostanut netistä jotain viimeisten kolmen kuukauden aikana. 65–74 -vuotiaista vastaava osuus oli vain reilu kymmenesosa. "

Raken, muutama päivä sitten kirjoittama,  Facebook kommentti sai minut tutkimaan verkkokaupan kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Kun on piipahdellut kymmenien verkkokauppaa käsittelevien tilasto-, ongelma-, palaute-, kehitys- jne.-sivujen parissa, voi todeta verkkokaupungin ongelmien olevan poistumassa ja verkkokaupan olevan jo täällä ja vahvistavan markkinaosuuttaan rytinällä. Päivitettyäni tietoni nettikaupan osalta olen taipuvainen seuraavaan pohdintaan, joka poikkeaa melkoisesti tänään julkaistusta toisesta analyysista:

Muutamat muut ja minä olemme kovasti kritisoineet Ekan omistajien ratkaisua ajaa menestyvä kauppaliike alas ja satsata johonkin älyttömältä tuntuvaan pienien kauppojen ketjuun. Tämä ketjuhan ei häikäise edullisuudella, ei palvelulla eikä persoonallisilla tuotevalikoimilla. Ainoiksi plussiksi jäävät laaja toimipisteverkosto ja pitkät aukioloajat. Mikä voi olla Ekan taustalla tehdyn ratkaisun takana, löytyykö sieltä ääretöntä typeryyttä vai ainutlaatuinen kyky nähdä tulevaisuuteen?

 Nykykehityksen mukaan kaupankäynti alkaa siirtyä yhä voimakkaammin nettiin. Miksi mennä liikkeeseen, katsella kauppiaan opastuksella printtiesitteestä haluttua tuotetta, tilata se jo odottaa muutamia päiviä tuotteen saapumista ja hakea se kaupasta? Tähän ei ole mitään syytä, jos vaihtoehtona on netti, jossa tuotteeseen tutustuminen on kokolailla toisenlaista: voit vertailla hintoja, käyttäjien kokemuksia, katsella tuotevideoita ja tehtyäsi valinnan, toimitetaan valitsemasi tavara sinulle parhaimmillaan seuraavaksi aamuksi kotiin. Joku vuosi sitten nettikaupat tarjosivat asiakkailleen lähinnä maksusekaannuksilla höystettyä epävarmuutta ja odottamisen riemua. Nyt epäluotettavat nettimyyjät putoilevat pois markkinoilta, joten luottamus nettikauppaan kasvaa päivä päivältä.

Ennakoiko nettikaupan tuleminen kaupanrakenteiden rajua muutosta? Häviävätkö pelkkiä tuotteita myyvät kaupat kuin lankapuhelimet, it-kupla ja tekstiiliteollisuus hävisivät Suomesta? Kun hiukan järjellä pohtii em. alan kehitystä, määrättyjen kauppojen häviäminen alkaa tuntumaan itsestään selvyydeltä. Kaupat korvataan logistiikalla, joiden jakelu pisteinä toimivat esim. huoltoasemat, Siwat ja R-kioskit sekä niin halutessa suora kotiin kuljetus.

Tässä kehityksessä suurin voittaja olisi tavallinen asiakas. Hänen ei tarvitse maksaa yrittäjän palkkaa, ei kiinteistökuluja, ei työntekijöiden palkkaa eikä mainoskuluja. EU:n kansalaisina meille on taattu unionin sisäinen tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkuvuus, joten tarjonta nettikaupassa on kansainvälistä. Nettikaupan tuomat säästöt eivät rajoitu pelkästään myyvään yriityksen kulujen poistumiseen, vaan koko suomalainen rahastuskuvio keskusliikkeineen ja pääkaupungin välistä vetäjineen jää pois. Tämä nostaa tavallisen kuluttajan käytettävissä olevaa rahamäärää melkoisesti, sillä  K ja S ketjujen menetettyä määräävän asemansa siirrytään Suomessa kertaheitolla todelliseen markkinatalouteen.

Kun kauppaliikkeet, jotka ainoastaan jakavat  tuotteita häviävät, niin mitä kauppatoimintaa jää jäljelle tai tulee tilalle? Kun ihmiset saavat esim. käyttöesineensä nykyistä tuntuvasti halvemmalla, jää heille enemmän rahaa aikaan, paikkaan ja henkilökohtaisia palveluja tarjoavien yritysten käyttöön. Näitä henkilökohtaisia palveluja tarjoavat yritykset, kuten kenkäkaupat, vaatekaupat, optikot, parturit, kosmetologit, ravintolat, erilaiset huoltamot ja korjaamot, maaseututuottajat/yrittäjät jne. säilyttävät asemansa ja vahvistuvat tulevaisuudessa. Nettikaupan myötä suomalaiselle jää enemmän rahaa elämiseen ja siitä huolimatta suomalaisten työtä voidaan myydä maailmalle ilman, että kansalaistemme elintaso laskee.

Jos tältä pohjalta kaavailemme Uudenkaupungin keskustan kehittämistä, on sen tulevaisuuden suunnittelussa paneuduttava uudenlaiseen ajatteluun, joka huomioi nettikaupan tuomat kaupparakenteen muutokset mahdollisuutena. Onko kauppakeskus ajattelu  muutettava hyvinvointi/palvelu/viihtymiskeskusajatteluksi? Näin tämä uusi keskus turvaisi nykyisten sekä uusien palvelevien ja persoonallisten yritysten  tulevaisuuden. Yksi vaihtoehto voi olla sekin, että jatkamme keskustamme kanssa nykyisellä mallilla, varmasti sekin on, muiden uudistaessa kauppaa, perinteisyydellään väkeä vetävä vaihtoehto, kaikki eivät pidä uudistuksista. Haluttiin tai ei, tulevaisuus jyrää vääjäämättä vanhan tyylisen kauppakeskusajattelun viidessä - kymmenessä vuodessa, ehkäpä jyrääminen tapahtuu nopeamminkin, joten jollain aikavälillä tähänkin on hyvä varautua kaupan rakenteiden rajuun muutokseen.

Onko Ekan taustalla toimittu kaukonäköisesti ja viisaasti, kun siellä on luovuttu suosiolla kuolemaan tuomittujen kauppakeskusten pudotuspelistä ja satsattu tulevaisuuteen? Onko esittämäni kuvio edes realistinen vai toteutuuko se jo viidessä vuodessa? Otapa taskustasi Samsung älypuhelimesi, funtsi sen ominaisuuksia ja pohdipa esitettyä kaupparakenteen muutosvaihtoehtoa uudelleen: Olisitko uskonut viisi vuotta sitten, että sinulla on tänään taskussasi SAMSUNG puhelin, joka tarjoaa sen kaiken, mitä se sinulle nyt sinulle tarjoaa?