sunnuntai 2. joulukuuta 2018

SEUROILLE JA TEATTERILLE RAHAA JA PAREMPIA PUITTEITA!

Jokainen kaupunki ja kylä herättää ihmisissä mielikuvia. Toiset niistä herättävät yhden mielikuvan, jotkut paikkakunnat herättävät useamman mielikuvan ja on niitäkin, joiden nimen takaa ei kohoa juuri mitään ihmismieliin. Mitä laajemmasta mielikuvakentästä on kyse, sitä useampia ihmisiä ko. paikkakunta kiinnostaa. Kyseiset mielikuvat syntyvät luonnon, historian, tekemisen ja onnistuneen markkinoinnin seurauksina. Toisiin herättämistään mielikuvista paikkakunta voi vaikuttaa ja toisiin se ei voi vaikuttaa.

Uusikaupunki tunnetaan Suomessa ja osittain jopa maailmallakin rauhasta, autoista ja koripallosta. Koulu markkinoi kaikkialla Suomessa ja naapurimaissakin täällä solmittua rauhaa, autotehdasta nostavat julkisuuteen uutislähetykset ja koripalloa median urheilusivut. Urheilu ja esim. teatteri vetävät kävijöitä Uuteenkaupunkiin, mitä Uusikaupunki tarjoaa tänne saapuville ottelun katsojille, pelaajien vanhemmille ja teatterivieraille, täyttääkö Uusikaupunki mielikuvien luomat ennakko-odotukset?

Kun puhumme esim. jääkiekon, koripallon, salibandyn, jalkapallon ja teatterin tänne tuomista ihmisistä, puhumme vuositasolla kymmenistätuhansista vierailijoista. Miten kaupunkimme hyötyy näistä urheiluseurojen ja teatterin tänne tuomista ulkopaikkakuntalaisista? -Heidät täytyisi saada ensin viihtymään kaupungissa niin kauan, että he söisivät. Tämän jälkeen vierailijat tulisi saada yöpymään Uudessakaupungissa. Kyseessä eivät ole pikkusummat, vaan puhutaan miljoonista euroista, jotka voisivat jäädä Uuteenkaupunkiin.

Kuvittelepa itsesi Uuteenkaupunkiin saapuvaksi vierailijaksi ja sitä kuinka hyvin se täyttää ennakkomarkkinoidut mielikuvat. -Tulet autokaupunkiin ja sinua odottaa kaupungin keskeisimmälle paikalle entisöity hevoistenjuottokaivo, kohta kenties maneesi - huonojalkaisia bussimatkailijoita odottaa parkkipaikan sijaan apteekin eteen rakennettu tekonurmi, jolla ei voi/saa pelata jalkapalloa. Edellä mainitut esimerkit kertovat karua kieltä pettymyksestä, jonka Uusikaupunki tuottaa matkailijoille.

Kun pohdimme kaupunkiimme saapuvia ihmisvirtoja, meidän tulee huomioida seurojen ja teatterin osuus siinä - NE TUOVAT KAUPUNKIIN RUNSAASTI ENEMMÄN VIERAILIJOITA KUIN ESIM. PUHALLINVIIKKO TAI VIERASVENESATAMA. Sen sijaan, että vuodesta toiseen, siirtelemme kiviä tai ehostamme Pakkahuoneen rantaa sadoillatuhansilla euroilla, meidän tulisi satsata nekin rahat niin, että Uusikaupunki näyttäisi odotusten mukaiselta rauhalliselta, mutta kehittyvältä autokaupungilta, jossa liikunta ja vapaa-aika on nostettu ansaitsemaansa arvoon.

Jos haluamme kaupunkiimme tulijoiden viihtyvän ja nauttivan täällä viettämistään elonhetkistä, täytyy meidän varautua heidän tuloonsa ammattitaidolla ja heitä arvostaen. Kukaan ei saavu kaupunkiimme, saati viihdy täällä, muutaman riippusängyn ja jouluvalon ansiosta. Meidän tulee lunastaa mielikuvien kaupungista herättämät lupaukset. Ja jos haluamme ihmisten tykästyvän Uuteenkaupunkiin jopa siinä määrin, että hän muuttaisi tänne, pitää meidän nostaa kaupungin palveluita ja niiden puitteita. Kukaan ei muuta kaupunkiin, jossa sairaat eivät parane terveyskeskuksessa vaan hoitohenkilökuntakin sairastuu - kukaan ei muuta kaupunkiin, jossa lapset sairastuvat koulussa homeeseen - kukaan ei muuta kaupunkiin, jossa vapaa-ajan puitteet on laiminlyöty - kukaan ei muuta kaupunkiin, jossa ei ole asuntoa omalle sängylle, mutta riippusänkyjä löytyy....

Juha Aaltonen pisti minulle linkin LÄNSIVÄYLÄ lehdestä, jossa oli ammattitaidolla ja järjellä toteutettu Jyväskylä-liite. Siinä Lauri Markkanen markkinoi kotikaupunkia, josta esitellään sen monipuolisuus elämis/harrastus/asuinpakkana. Meidän tulisi ottaa esimerkkiä em. markkinoinnista. En tarkoita sitä, että palkkaisimme Lauri Markkasen markkinoimaan Uuttakaupunkia vaan sitä, että markkinoimme kaupunkiamme ammattitaitoisesti ulospäin, kuten Jyväskylä, joka kasvaa melkoista vauhtia.

Vertaillessanne Uudenkaupungin ja Jyväskylän markkinointia huomaatte merkittävän peruseron - Jyväskylä markkinoi ulospäin: meillä on tänään kaikki hyvin ja huomenna vielä paremmin, joten muuta Jyväskylään - Uudessakaupungissa markkinoidaan sisään päin omille asukkaille: Vaikka meillä on terveyskeskus huonossa kunnossa, liikuntapaikat retajaa, koulut purkukunnossa, niin meillä on kaikki hyvin, elä lähe vaan köllähdä riippusängylle heti, kun kellokkaat vallasmatamit antavat tilaa!

Jotta paikkakuntamme alkaisi kehittyä, meidän tulisi ensivaiheessa pistää syrjään kaupunkia pyörittävä muutaman yrittäjän ja virkahenkilön pyörittämä ja päättäjien päätöksillään siunaama mafia. Niin kauan, kun tämä porukka saa häärätä, kaikki kaupunkilaisia palveleva kehittäminen laiminlyödään. Ainoat hyötyjät löytyvät näistä muutamista yrittäjistä ja heidän toiveitaan toteuttavista puuha-Pirkoista. Kaupungin elinkeinotoiminnan rahoittavat sen asukkaat eivät yrittäjät, siksi kaupungin elinkeinopolitiikan tulee palvella kaupunkilaisia eikä muutamaa yrittäjää.

Käytännössä kaupungin elinkeinopolitiikan tulee tarkoittaa sitä, että kaupunki pyrkii markkinoimaan paikkakuntaa uusille yrittäjille, jotta monopolien sijaan eri toimialoille syntyy kilpailua, joka pitää hintatason kurissa ja siten estää valuutan matkaamisen maailmalle. Me tarvitsemme Uuteenkaupunkiin ja etenkin keskustaan uusia innovatiivisia yrittäjiä tuomaan uusien vaihtoehtojen myötä raikkaan tuulahduksen nykyiseen itsekkääseen, omahyväiseen ja häikäilemättömästi toimivaan muutaman yrittäjän ehdoilla toimivaan mafiaan. Kun tämä toteutuu, ei meidän tarvitse lähteä Myllyyn tai Raumalle ostoksille ja mikä mielenkiintoisinta, syntyy kasvavat markkinat, joista hyötyvät myös nykyiset yrittäjät.

14 kommenttia:

  1. Näinhän se on. Mafia jyllää.

    VastaaPoista
  2. Kovasti pitkäksi ja polveilevaksi meni nyt.
    Oli asiaa ja suoraa vinoilua. Totta toinen puoli tai ehkä jopa enin osa. Yksi poiminta kirjoituksesta. Minne tämä ao. Ukin keskustassa mahtuisi
    "
    Me tarvitsemme Uuteenkaupunkiin ja etenkin keskustaan uusia innovatiivisia yrittäjiä tuomaan uusien vaihtoehtojen myötä raikkaan tuulahduksen nykyiseen
    ".
    Miettikääpä niitä realistisia vaihtoehtoja?
    Tai toisin. Mikä oleellinen yritys tai kauppaliike tai liiketoiminto puuttuu Ukista tai peräti kaupungin liikekeskustasta?
    Tai miksi tuo "puuttuva" toiminto Ukista edelleen uupuu?
    JAa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä totuus, me emme ehdi elävöittää keskustaa Nettikauppa otti voiton.

      Poista
  3. Millä ja miten elävöität kun isot päivittäistavarakaupat on paikkansa jo hakeneet itäkeskuksesta?

    VastaaPoista
  4. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Keskusta ei elävöidy muuta kuin väkiluvun kasvulla. Se taas mahdollistaa erilaisten palvelujen kannattavan toimimisen. Yritystoimintaa ajateltaessa muutama ravintola, pelihalli, viinakauppa ja jokunen eksoottinen erikoisliike jne. voisivat välittömästi vilkastuttaa keskustaamme. Julkisista palveluista esim. terveyskeskus ja kaupungin palvelupiste ovat vilkastuttavat keskustaajamia. Meillähän kaavailtiin jopa kirjaston siirtämistä pois keskustasta ja jättikoulun avulla keskusta tyhjennetään ikäihmisistä, joten ihmeellisen poukkoilevalta kaupunkisuunnittelu tuntuu.

    Keskustaajamissa kannattava palvelutarjonta on muuttunut vuosien saatossa. Aikoinaan muutaman sadan ihmisen taajamassa pärjäsi posti, pari kauppaa ja polttoaineenmyyntipiste. Nyt viidentuhannen ihmisen keskus ei elätä, ellei ole kaukana isommasta keskuksesta, mainittuja yrityksiä. Nettikauppa jyrää nykyään isojen keskusten yrityksiä. Niistä tulee ensin netistä tilattavien vaatteiden yms. sovituspaikkoja ennen kuin ne katoavat kokonaan.

    Tulevissa keskuksissa ihmisiä vetävät puoleensa viihtyisällä ympäristöllä, sillä olemme sosiaalinen laji. Mutta ensin tarvitaan ihmiset, joita keskusta voisi vetää puoleensa ja jos kaikki retajaa koko paikkakunnalla, ei näitä ihmisiä tule vaan entisetkin muuttavat pois. Kippojen, kuppien, kääpiötekonurmen, puihin ripustettujen rättien tai riippusänkyjen avulla ei väkilukua kasvateta. Moinen touhu osoittaa suunnittelijoiden tietämättömyyttä, rajallisuutta ja ongelmaan perehtymättömyyttä.

    Ehkäpä koulu/terveys/bussikuljetukset yhdistämällä kykenisimme luomaan Vakka-Suomeen liikenneverkon, joka onnistuneesti synnyttäisi julkisen liikenteen solmukohdiksi Laitilan ja Uudenkaupungin. Se toisi väkeä elävöittämää keskuksiamme ja samalla moni ostos tehtäisiin, bussin vaihdon ohessa, täällä tai Laitilassa eikä Myllyssä tai Raumalla. Mutta lähdepä tällaista esittämään nykyisille demovalmistelijoille tai päättäjille, joten se siitä...

    VastaaPoista
  5. Niinpä. Miksi Ukin väkiluku ei sitten nouse? Ei ole riittävästi pieniä vuokra-asuntoja, joihin uskaltaisi ulkopaikkakuntalaiset muuttaa.
    Kaupungin peruspalvelut kun ovat vielä välttävässä kunnossa. Peruspalveluista ei saa syytä väkiluvun kasvun pysähtyneisyyteen.
    Onkohan kuitenkin tehty väärää asuntopolitiikkaa kun väkiluku ei nouse.
    Tästä liikekeskustan ahdingosta on melko tuskaista päästä pois jos edes mahdollista.
    Kaupungin tehtävä ei ole liiketoiminta.

    VastaaPoista
  6. Turisteja alkaa rynnätä ukiin kunhan Tohtori Laaksonen saa miljjona projektinsa Kalannissa kuntoon kiitteli jo domokatua ja kirjastonpuistoa fasessa.

    VastaaPoista
  7. Uusikaupunki jäi kaikessa jälkeen kun sijoitti rahat halleihin

    VastaaPoista
  8. Kaupunki ei ole liiemmin sijoittanut omia kassavarojaan halleihin. Ne on rahoitettu pääosin pankkilainoilla.

    VastaaPoista
  9. Lainat on maksettu niillä rahoilla, joilla kaupunkia olisi tullut huoltaa ja korjata.

    VastaaPoista
  10. Lainat on maksettu hallivuokralaisten vuokrilla. Joissain tapauksissa jokin erä on voitu maksaa kaupungin kassavaroista.
    Mutta minne kaupunki on kassavaroja käyttänyt? Eri yritysten pääomalainoihin, joista osaa ei makseta takaisin koskaan.

    VastaaPoista
  11. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 68 miljoonaa euroa eli
    4 310 euroa / asukas.
    Konsernin lainakanta on 2010-luvulla kasvanut erittäin nopeasti, koska kaupungin
    kokonaan tai pääosin omistamat kiinteistöyhtiöt ovat rakentaneet yrityksille
    uusia toimitiloja ja vuokrataloyhtiöt ovat tehneet isoja peruskorjauksia.

    VastaaPoista
  12. Ukin pakkorako tulee nyt todella kalliiksi!

    Sivistys- ja hyvinvointikeskus on päätetty toteuttaa elinkaarimallilla, mutta
    sen rahoitustapa (taselaina tai kiinteistöleasing) päätetään 2018.
    Korkotaso on tällä hetkellä matala,
    mutta jossain vaiheessa korot ja sitä kautta pääomakustannukset
    nousevat. Leasingmallissa kaupungin lainamäärää ei kasva, mutta molemmissa
    vaihtoehdoissa kaupungin käyttökustannukset ja kulut nousevat ja vuosikate
    heikkenee. Kiinteistöjen kunto on kuitenkin niin heikko, että toimenpiteitä ei voi
    lykätä pitkälle tulevaisuuteen.

    Lainamäärä ja pääomakustannukset nousevat (tai leasingvastuut) jopa 2,5-kertaiseksi.
    Korot ja korkokustannukset ovat useita vuosia olleet poikkeuksellisen alhaalla ja
    rahoitusriskin merkitys kaupungin kokonaistaloudessa korostuu, kun korot lähte-
    vät nousuun. Sote-ja maakuntauudistus todennäköisesti heikentää kuntien riskiluokkaa
    ja nostaa korkoja.

    Terveyskeskus, a-sairaala ja Mörne nostavat entisestään kaupungin menoja.
    Lainamäärä ja pääomakustannukset nousevat (tai leasingvastuut) jopa 3-kertaiseksi.

    VastaaPoista
  13. Eihän täällä ole enää edes linja-autoasemaa, jossa se huonojalkainen matkailijaparka voisi bussia odottaa. Bussipysäkkikin on taivasalla pitserian takapihalla.

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!