Korihaiden epäonnistumisen tekijät

Korihailla ja sen edeltäjällä on suuri rooli Uudenkaupungin historiassa. Seura on kohottanut merkittävästi kaupunkimme julkisuuskuvaa, tehnyt nuorisotyötä ja tarjonnut elämyksiä tuhansille uusikaupunkilaisille. Mikäli halua pysyä kelkassa, on kehityttävä. Jos ei kehity, putoaa armotta parhaiden kyydistä. Urheilussa tämän ovat osoittaneet esim. Lukko jääkiekossa, Kiri pesäpallossa ja TPS sekä HIFK jalkapallossa.

Aikaa on seurattava ja virheistä opittava, sillä vain siten voidaan korjata virheet ja päästä takaisin pääsarjatasolle. Näin em. seurat ovat toimineet ja tehneet TPS jalkapalloa lukuun ottamatta. Voiko Korihait tehdä saman tempun vai löytyvätkö sen epäonnistumisen syyt syvempää. On helppo pistää kaikki syy Korihaiden menestymättömyydestä seura-aktiivien syyksi. Pärjätäänhän koripallossa pienemmilläkin paikkakunnilla kuin Uusikaupunki esim. Vimpeli, Lapua ja Kauhajoki. Uuttakaupunkia pienemällä Loimaalla pelataan jopa mitaleista. Pikaisesti katsottuna verrokkikunnat osoittavat Korihaiden ongelmien johtuvan onnettomista tyypeistä seuran johdossa.

Ennen tuomion julistamista tutkailkaamme hiukan historiaa. Kun koripallo starttasi kunnolla Uudessakaupungissa 1970- ja 1980- luvuilla, oli tämä Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Tehtaita oli putkahtanut tyhjästä ja kaupungin väkiluku kasvoi tuhansilla. Samaan aikaan esim. Loimaa oli tavallinen uinuva maalaiskylä, jossa pelattiin huonolla menestyksellä, pääsarjassa piipahtamalla, pesäpalloa.

Uudenkaupungin suunta oli ylöspäin ja silloisessa ilmapiirissä ja yritysilmastossa oli helppo kerätä rahaa esim. koripallon pääsarjajoukkueelle. Kaupungin puitteet esim. jäähalli ja uimahalli olivat uusia ja jopa ainutlaatuisen prameita paikkakunnan koko huomioiden. Täältä löytyi sen ajan modernit kauppakeskukset, autojen merkkiliikkeitä jne. Kaupunki kehittyi, kasvoi ja yksi sen yhdistävistä tekijöistä oli koripallo. Lisäksi Uuttakaupunkia pidettiin Vakka-Suomen, johon tuolloin kuului Mynämäki, keskuksena.

Vielä 1990-luvulla Uudenkaupungin keskustasta löytyi kolme huoltoasemaa ja kaupungin keskusta oli aina iltaelämää myöden vireää. Parhaimmillaan1990-luvulla Uudenkaupungin verotulot ja varannot olivat asukaslukuun suhteutettuna Suomen suurimmat. Uudessakaupungissa Uudestakaupungista kaavailtiin tuolloin mukavaa 25 000 asukkaan kaupunkia. Korttelikouluverkolla ja kehittämisellä kaupunkiin pyrittiin saamaan uusia asukkaita. Katseet olivat ylöspäin, mutta taantuminen alkoi - MIKSI?

1990-luvun lama löi Uuttakaupunkia kovaa. Niin kaupunki kuin koripallo ajautuivat vaikeuksiin ja laman hoitoa maksetaan vieläkin uusikaupunkilaisten maksamista veroista. 1990-luvun lama ei selitä kaupungin tuolloin alkanutta jatkuvaa taantumista. Katsomalla Loimaan historiaa voimme todentaa Uudenkaupungin virheet. Loimaalla oltiin rohkeita, sinne syntyivät Citymarket ja Prisma, sekä niiden imussa paljon muuta. Loimaasta kasvoi alueensa kauppakeskus, se käytti hyväkseen lähiseutujen ostovoimaa ja vaurastui.

Kun Loimaalla kerätään sponsorivaroja pääsarjojen kärjessä pelaaville lentopallo- ja koripallojoukkueille Citymarketista ja Prismasta, on Korihaiden markkinamiehellä edessään kuihtunut pääkatu ja sen riutuva keskusta. Se, että Korihait epäonnistui nyt taloudellisesti ratkaistiin jo 1990-luvun onnettomilla päätöksillä, sillä tuolloin kaupungin kehittäminen loppui totaalisesti. Tuolloin alkoi kaupunkimme, yhä kiihtyvä, kutistuminen. Yhä useammat uusikaupunkilaiset ajavat Myllyyn rahan ja valikoimien vuoksi. Sinne menevät pitkälti myös urheilumme sponsorirahat.

Kun Korihaista ilmoitetaan taloudenpidon epäonnistuneen ja seuran olevan katastrofin partaalla, on seurajohdolle nostettava hattua. Jos samaa avoimuutta kaupungin päättäjät olisivat noudattaneet jo 1990-luvulla eli tunnustaneet epäonnistumisen, olisi monet asiat ehditty korjata menneiden vuosien aikana. Viimeistään nyt, kun kaupungin ikoni on kuolinkoureissa ja ajautumassa manan majoille, on aika havahtua hereille ja lopettaa totaalinen valheissa eläminen epäonnistumiset tunnustamalla: KAUPUNKIA ON VIIMEINKIN KEHITETTÄVÄ!

Jos tähän kaupunkiin halutaan asukkaita, keskustaa elävöitettävän ja urheiluseurojen työn jatkuvan, on kyse asukkaiden viihtyvyydestä ja vaihtoehdon tarjoamisesta nykyiselle ostokäyttäytymiselle. Vuosia kaupunkilaisten elämisentasoa ja rahoja tuottamattomuuteen imeneelle ääliöelinkeinopolitiikalle on saatava päätös. Päättömät kotkotukset kaupungin omistamasta vuokrataloista, halleista ja työpaikoista on totaalisesti lopetettava: KUTEN KORIHAISSA, ON KAUPUNGISSAKIN TUOTAVA FAKTAT JULKI!

Ehkäpä ensimmäiseksi entisen Ekan paikalle on saatava merkittävä päivittäistavarakauppa, se elävöittää keskustamme ja siellä toimivat yritykset. Varteenotettavat vaihtoehdot löytyvät raumalaisesta PICK N PAY:stä ja kasvavasta M-ketjusta. On selkeä kaupungin etu käyttää aktiviteettia ja jopa veroeuroja, jotta kaupungin keskeiselle paikalle saadaan päivittäistavarakauppa. Tämä estäisi eurojen valumisen muualle, se turvaisi paikkakunnan yrittäjien tarjoamat palvelut ja viime kädessä pitäisi veroeurot Uudessakaupungissa ELI KYSEESSÄ OLISI SIJOITUS. Niin ikään kaupungin olisi löydettävä taloudellinen kivijalka jatkuvasti ja voimakkaasti kasvavasta nettikaupasta.

Korihait on osa Uuttakaupunkia ja se elää tai kuolee täällä tehtävien päätösten myötä. Verovaroilla tapahtuva avustaminen on lyhytaikaista tekohengitystä. Korihaille kuten muidenkin urheiluseuroille on taattava toimintaedellytykset: siinä on kaupungin tehtävä. On siis sijoitettava asukkaisiin ja paikkakuntamme viihtyvyyteen esim. liikuntapuitteita kehittämällä!