Raakku on arvokas otus ja Suomen valtio puolustaa sitä. Samalla, lähes viikoittain uutisoidaan vanhuksista, ketkä menehtyvät leväperäisen hoidon tai suoranaisten laiminlyöntien vuoksi. Olisikohan yhdenvertaisuustoimiston aika kääntää katse raakkujen ja vanhusten suhteettoman suureen toleranssiin, mikä ilmenee mainittujen ryhmien saamissa syyttäjän kohteluissa. Syyttäjä on aloitteellinen puolustaessaan raakkuja, mutta monestiko syyttäjät ovat oma-aloitteisesti nousseet puolustamaan kaltoin kohdeltua ihmistä vaikka heidän kovista kohtaloistaan uutisoidaan lähes päivittäin. Sama vanhusten, vammaisten ja sairaiden huono kohtelu saa jatkua ja lävistää uutismuurin, joten tiedonpuutteesta ei surkeaan kohtelun tuomioistuimeen saattamineen ei voi johtua.
Otetaan julma esimerkki holtittoman hoidon kohteeksi joutumisesta. Lähiomaiset ovat huolissaan muistisairaasta ikäihmisestä, kuka lähtee öisin ulos hortoilemaan omasta asunnosta. Niinpä hänet lopulta toimitetaan, kesken kovimman pakkaskauden, turvaan ja valvonnan alle hyvinvointialueen tiloihin. Käy kuitenkin niin, että muistisairas vanhus löytää ulko-oven, avaa sen, astuu kovaan pakkaseen ja kuulee oven napsahtavan kiinni selkänsä takana. Kammottavan kohtalon kokenut muistisairas vanhus löytyy aamulla muutaman sadan metrin päästä mainitusta ovesta kuoliaaksi paleltuneena. Melkoinen kohtalo naisihmiselle, joka koki evakon kohtalot ja rakensi työllään ja veroillaan hyvinvointi-Suomea.
Tuollaista kohtaloa ei soisi kenellekään ja luulisi moisen estämisen sisältyvän jo yhteiskunnan tehtäviin jo sen oman uskottavuuden vuoksi. Toistaiseksi kuukausia sitten tapahtunut jäätymiskuolema on saanut huomiota yhteiskunnan taholta vain verorahoitteisen median välittämänä. Se kertoo vanhuksen karanneen laitoksesta, mutta jättää kertomatta pari olennaista asiaa: ensinnäkin tämä karannut vanhus eteni vauhdilla 20 metriä minuutissa ja toiseksi uutisten vastaanottajalle jäi kertomatta, että juuri omapäisten seikkailujen ja kovien pakkasten vuoksi muistisairas vanhus tuotiin yhteiskunnan hoteisiin turvaan. Jokainen hoksaa, että tapaus olisi voitu ehkäistä vaikkapa muutaman euron maksavalla liiketunnistin lampulla, mutta todellakin toivon, että oikeuslaitoksemme ottaisi asian käsittelyyn, jotta vastaavia ei tapahtuisi kuin liukuhihnalta. Enkä halua, että jostain yksittäisestä hoitajasta tehdään syntipukkia. Kukaan ei tiedä minkälaisen paineen alla hän työskentelee tai osaako hän edes sen verran kotimaisia kieliä, että osaa varautua yllättäviin tilanteisiin vai oliko syy nyt se, että toisaalla tarvittiin hoitajan tulkkausapua?
LINKKI:
Vanhusten kohtelu on huonompi kuin eläinten
VastaaPoista