Tein järkyttävän havainnon tarkastellessani YLE:n resursseja ja toimintaa omalla nurkallani - se kepittää Neuvostoliiton tehottomuudessa ja tekeepä tämän vielä reilusti mennen tullen. Tutkikaapa oman kulmakuntanne YLE:n yksikön toimintaa, sen työntekijöitä ja toimitiloja. TV:n maakuntalähetyksen, jolla on muuten merkittävästi katsojia, kesto on noin kolme minuuttia, tästä huomattavan osan nielevät alku- ja lopputunnarit sekä säätiedot, niinpä yleensä Lounais-Suomeen tarjotaan yksi juttu Turusta ja toinen Porista. Ennen uutisia alueeltasi lähetystä mainittuja juttuja on ajettu pitkin päivää Radio Suomen alueuutisissa. Takavuosina tilanne oli vallan toisen sorttinen, kun radio tarjosi runsaasti omaa alueellista lähetystä niin Satakuntaan kuin Varsinais-Suomeen.
Lähetys aika kutistui olemattomiin Turun ja Porin toimipisteissä. Väki kuitenkin jäi niin Turkuun kuin Poriin. Kun pistät hakukenttään YLE Turku yhteystiedot, tupsahtaa ruutuun iso liuta toimittajia puhelinnumeroineen. Turussa lymyilee 19 toimittajaa ja Porissa 13 toimittajaa. 32 toimittajan lisäksi muuta väkeä eli sellaista, jonka nimi ei näy yhteystiedoissa täytyy löytyä rutkasti lisää eli yksiköiden todellinen, verovaroin kustannettu, henkilöstövahvuus ylittänee 50. Mielestäni kyseinen inhimillinen tuotantokapasiteetti vaikuttaa suhteettoman suurelta siihen nähden, että päivittäiseen aikaansaannokseen voidaan kirjat muutama juttu ja niiden toisto pitkin päivää.
Viikolla 27 aluelähetyksen valitsi parhaimmillaan 480 000 katsojaa. Luku nousee ykköskanavan kolmanneksi, joten mikäli YLE haluaa satsata tarjontaan, johon löytyy kiinnostusta, ihmettelen, miksi maakuntien lähetystarjontaa pikemminkin ajetaan alas eikä kasvateta - onhan henkilökunta olemassa vai ovatko mainitut työntekijät puhelinnumeroineen kuin Gogolin kuolleet sielut? Veikkaanpa jos kaikki YLE:n aluetoimipisteet käydään läpi, löytyy Suomesta vastaavia ääneltään kuolleita toimittajien sieluja kenties satoja. Laskekaapa henkilöstökulujen päälle vielä toimipisteistä aiheutuvat kiinteistökulut, niin päästää yhteisten varojen käytöstä tehokkuuteen, joka saa jopa brežneviläisimmän neuvostobyrokraatin nauramaan sille.
YLE puhuu koko Suomen radiosta, mutta käytännössä koko maassa tuotettu lähetysaika keskittyy entistä voimakkaammin yhteen paikkaan, samalla myös päätösvalta keskittyy entistä harvempien johtajien käsiin. Kyseessä on tiedotusvallan keskittämistä sinne, missä ei voida tietää kuuntelijan/katsojan kiinnostuksen kohteita tai hänelle välttämättömän tiedon tarvetta. Suuntausta voidaan verrata nazi-Saksaan tai Neuvostoliittoon, jossa pieni joukko piti huolen siitä, että kukaan ei kritisoi tai esitä vaihtoehtoja johtajien valitsemille tiedotuksen linjauksille tai painopisteille - vai väittääkö joku, että YLE:n helsinkiläinen toimittaja voi edes aavistaa jotain kolttasaamelaisten, rannikon kalastajien, elintarviketuottajien tai maakuntien duunareiden arjen haasteista?
Miksi esim. Varsinais-Suomessa yksi luovimmista ja pidetyimmistä toimittajista Kalle Talonen sai lähteä - hän pyöritti perjantaiaamuista Kallen kantapöytä ohjelmaa tyylillä ja taidolla, jotka kepittivät heittämällä esim. A-studion toteutukset. Toisaalta eihän YLE:n johtoa aidosti kiinnosta lainkaan totuus ja sen levittäminen, vaan se haluaa tiedotuksella pitää tämän maan tiukassa ohjauksessa ja oman ajatusmaailmansa edustajat vallassa eli käytännössä Suomi jatkaisi Helsingin lämmittämistä afrikkalaisilla pähkinän kuorilla ja tukevasti valitulla velkaantumisen ja kadotuksen polulla, jossa se on taapertanut jo 18 vuotta. Jos epäilet väittämän olevan väärässä, niin kerropa: miksi totta puhunutta asiantuntija Markku Ruotsilaa ei ole nähty YLE:n kanavilla ja miksi totta puhunut Teemu Keskisarja ei enää saa kutsua YLE:n ohjelmiin? Kun totuus sattuu eikä palvele valtaeliittiä, täytyy valehdella tai totuudesta täytyy vaieta - tällä mediaopilla pysyivät vallassa niin Hitler kuin Stalin!
LINKIT:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!