HYVÄSTI TYTTI ja ANTTI - SE ON FÖRBI!

Politiikassa pätee perussääntö: saat tehdä mitä vaan, kunhan et jää kiinni ja vaikka et ole tehnyt mitään voit jäädä silti kiinni! Politiikassa pahimpia kilpailijoita ovat oman vaalipiirin oman puolueen ehdokkaat - he kilpailevat samoista äänestäjistä. Vallan tavoittelussa kaikki keinot ovat sallittuja, eikä totuudella ole vähääkään väliä silloin, kun kyseessä on sana vastaan sana - uskottavuus ratkaisee kaiken. Yleensä hierarkia määrää sen, kenen sana painaa eniten eli hänen, kuka voi tarjota muita useammalle muita enemmän valtaa.

Taistelu paikasta vallan huipulla sisältää häikäilemättömiä käänteitä, itsekästä asennetta ja ilman teräviä kyynärpäitä ei tuossa kisassa pärjätä. Jos ette usko, niin lukekaa vaikkapa Lauri Nurmen Sanna Marinista kertovan kirjan ne sivut, joissa Jouni Rinne makaa koomassa. Poliittisissa kirjoissa totuus löytyy yleensä aivan muusta kuin päähenkilöön kohdistuvasta kerronnasta - lukekaa, älkää olko ennakkoluulonne vankeja ja valikoiko silmät kiinni  teille sopivaa totuutta. 


Tässä kohtaa sopii pohtia, miksi näkyvyydessä takariviin jäänyt demariehdokas nostaa esiin kohun, jonka keskiöstä löytyy ja kärsii eniten samaa sukupuolta edustava saman vaalipiirin kansanedustaja ja miksi Tuppuraisen käytöstä kritisoi, puolueen enemmistön puolustaessa, hänen kanssaan saman vaalipiirin kansanedustaja. Mikään ei vaadi enempää kovuutta kuin pehmeiden arvojen puolustaminen ja etenkin kovutta tarvitaan niiden merkittäväksi puolustajaksi pääseminen.

SDP:n sisällä käydään parhaillaan armotonta kamppailua tulevien eduskuntavaalien kiiltäessä vallanhimoisten kärkkyjien silmissä. Kierrokset käyvät niin kovaa, että yllättävän rajuja ylilyöntejä alkoi tulla. Tulevissa vaaleissa ei ole enää apuna median maagiseen asemaan kohottamaa Sanna, joten samalla, kun pyritään itse pääsemään korkeammalle oksalle, sahataan oksaa toverin jalkojen alta. Luonnollisesti SDP:n sisällissota yritetään pitää, hyssytellen, vaikenemalla ja totuuden vastaisilla väittämillä julkisuudelta piilossa, mutta nyt myyriä möyrii maan alla niin paljon, että väkisinkin jokunen niistä putkahtaa maan pinnalle kaiken kansan ihmeteltäväksi.

Jo Lindtmanin käytös, hänen saapuessa tiedotustilaisuuteen, jossa hän työntää tavallisen kuolevaisen edestään, osoittaa härskiä itsekkyyttä ja avustajan väheksymysitä - vastenmielinen ja Antille kallis tapahtuma. Muutenkin ihmetyttävät Lindtmanin tilaisuudessa esittämät väittämät: Tuppuraisella on ollut viime vuosien aikana vain kaksi avustajaa ja silti 34 Tuppuraisen kanssa työskennellyttä avustajaa puolustaa Tuppuraista. Niin ikään Lindtman toteaa samassa tilaisuudessa, ettei ole koskaan kuullut Tuppuraisen huutavan. UIlmi selvä totuushan on se, että ilman S. Virtaa T. Tuppurainen olisi eduskunnan kovin kailottaja ja lähimmäisen säälimättömin haukkuja. Lindtman halusi olla Tuppuraiselle pelastusrengas, mutta muuttuikin myllynkiveksi, joka vei molemmat syvyyksiin - kuka hukkuu kaksikon kanssa? Lindtmanin ja Tuppuraisen aika oli ja meni, jonkin aikaa he pullikoivat vastaan, kuitenkin pian heidät poistetaan demaripäättäjien mahtipaikalta Urpilaisen ja Rinteen tavoin, mutta paljon nolommin!

LINKKI:

Professorin ajatuksia samasta aiheesta