Sote-uudistuksessa siirrettiin kuntien varoja valtiolle, perustettiin poliittisille tyypeille uusia mainiopalkkaisia tehtäviä ja tietenkin kuviota valmistellut pääkaupunkiseudun virkahenkilöstä pelasi euroja siihen koriin, josta mätetään rahaa uusien viranhaltijoiden tehtäviin. Oman Helsinkinsä valmistelijat jättivät uudistuksen ulkopuolelle ja siten siitä tuli koko sekoilun ainoa voittaja! Jos valtio määrää sote-alueiden tehtävät ja antaa siihen rahat, eikö silloin väliportaan hallinto toimi vailla valtaa eikä sille jää minkäänlaista todellista päätösvaltaa. Uudistuksen seurauksena suurinta osaa Suomea ei voi enää pitää ns. hyvinvointivaltion tyylillä toimivina seutuina. Pitäisi viimeinkin hoksata, että virkahenkilöt voivat pitää hyvinvointia yllä, mutta, jos jotenkin toimivaan hoitorakenteeseen lisätään väliportaan johtajia, se vain syö voimavaroja suorittavalta tasolta sairaanhoitajilta, lääkäreiltä jne.
Oudointa tilanteessamme lienee se, että lähes kaikki myöntävä sote-uudistuksen epäonnistuneen lähes täydellisesti, mutta kukaan ei tee asialle yhtään mitään, korkeintaan puhutaan sote-alueiden määrän vähentämisestä. Samalla Suomessa tehdään paras busines ihmisten tuskalla ja hädällä, josta voitot matkaavat pahimmillaan vierasmaalaisten pörssikeinottelijoiden tileille. Kun voitot perustuvat suomalaisen saamaan huonoon sairaanhoitoon, vammaisten palveluiden alasajoon ja vanhusten sulkeminen aikamme keskitysleireihin, luulisi jonkun edes sivulauseessa puuttuvan syntyneeseen ongelmaan, mutta kakat, kukaan ei tee yhtään mitään paitsi valittaa: tämä on teidän vika! Jos ensimmäiset loivat toimimattomaan hätää ja kurjuutta ruokkivan systeemin ja toiset eivät pistä kortta ristiin ongelman korjaamiseksi, niin eikö silloin nykyinen tilanne ja sen pysyvyys lankea kaikkien viaksi eli opposition ja hallituksen joukkojen tulisi syyttelyn sijaan ryhtyä pistämään hyvinvoinnin perusasioita kuntoon!
Kammottavimmalta tuntuu se itsekkyys, millä yhteisiä rahojamme jaetaan. Kärkipäättäjiä tai mediaamme ei kiinnosta vähääkään, jos Sallan mummolta viedään viimeinen bussivuoro, saariston papparaiselta yhteysalus tai Itä-Suomen tiet korjataan vain silloin, kun niillä kuljetetaan puita lihottamaan pääkaupunkiseudun hallintokoneiston ja heidän lakeijoidensa posaa. Mieli kääntyy kerrassaan kärttyisäksi, kun pohdit niitä asioita joihin meillä riittä valtion rahaa. Pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen täytyy toimia tiheään, helsinkiläisen parkkipaikan muuttamiseen museoksi löytyy 100 miljoonaa euroa, kansallismuseon remonttiin löytyy heti 100 miljoonaan euroa, samoin kansallisoopperan ja kansallisteatterin pyörittämiseen. Kaiken tuon kukkuraksi joka vuosi pistetään satojamiljoonia vuokra-asuntotukeen, joka sekin pahimmillaan matkaa ulkomaille. Elämme kuin keskiajalla, jossa köyhien työllä rikastuneet aateliset nauttivat teatterista, oopperasta ja yhdessäolosta, jota köyhä rahvas ei saanut häiritä. Ainoa ero entisen maailman ja nykymaailman välillä löytyy siinä, että aatelisten itsekkään roolin on ominut, median tuella, vihervasemmisto eli esim. ns. työväenpuolueet ajavat kaikkea muuta kuin työläisten etua eli omaa etuaan.
Oudointa tilanteessamme lienee se, että lähes kaikki myöntävä sote-uudistuksen epäonnistuneen lähes täydellisesti, mutta kukaan ei tee asialle yhtään mitään, korkeintaan puhutaan sote-alueiden määrän vähentämisestä. Samalla Suomessa tehdään paras busines ihmisten tuskalla ja hädällä, josta voitot matkaavat pahimmillaan vierasmaalaisten pörssikeinottelijoiden tileille. Kun voitot perustuvat suomalaisen saamaan huonoon sairaanhoitoon, vammaisten palveluiden alasajoon ja vanhusten sulkeminen aikamme keskitysleireihin, luulisi jonkun edes sivulauseessa puuttuvan syntyneeseen ongelmaan, mutta kakat, kukaan ei tee yhtään mitään paitsi valittaa: tämä on teidän vika! Jos ensimmäiset loivat toimimattomaan hätää ja kurjuutta ruokkivan systeemin ja toiset eivät pistä kortta ristiin ongelman korjaamiseksi, niin eikö silloin nykyinen tilanne ja sen pysyvyys lankea kaikkien viaksi eli opposition ja hallituksen joukkojen tulisi syyttelyn sijaan ryhtyä pistämään hyvinvoinnin perusasioita kuntoon!
Kammottavimmalta tuntuu se itsekkyys, millä yhteisiä rahojamme jaetaan. Kärkipäättäjiä tai mediaamme ei kiinnosta vähääkään, jos Sallan mummolta viedään viimeinen bussivuoro, saariston papparaiselta yhteysalus tai Itä-Suomen tiet korjataan vain silloin, kun niillä kuljetetaan puita lihottamaan pääkaupunkiseudun hallintokoneiston ja heidän lakeijoidensa posaa. Mieli kääntyy kerrassaan kärttyisäksi, kun pohdit niitä asioita joihin meillä riittä valtion rahaa. Pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen täytyy toimia tiheään, helsinkiläisen parkkipaikan muuttamiseen museoksi löytyy 100 miljoonaa euroa, kansallismuseon remonttiin löytyy heti 100 miljoonaan euroa, samoin kansallisoopperan ja kansallisteatterin pyörittämiseen. Kaiken tuon kukkuraksi joka vuosi pistetään satojamiljoonia vuokra-asuntotukeen, joka sekin pahimmillaan matkaa ulkomaille. Elämme kuin keskiajalla, jossa köyhien työllä rikastuneet aateliset nauttivat teatterista, oopperasta ja yhdessäolosta, jota köyhä rahvas ei saanut häiritä. Ainoa ero entisen maailman ja nykymaailman välillä löytyy siinä, että aatelisten itsekkään roolin on ominut, median tuella, vihervasemmisto eli esim. ns. työväenpuolueet ajavat kaikkea muuta kuin työläisten etua eli omaa etuaan.
LINKIT:
Noin se menee.
VastaaPoistaPäiväkotien lastenhoitajille ei ole varaa tukea ulkovaatetusta, leikkipuistoja lopetetaan , terveyden ja hammashuollonpalveluihin on todella pitkät jonot, julkisenliikenteen lippuhintoja korotetaan rahan puutteessa…. Miten on varaa rakentaa juuri tähän hetkeen kallis museo noin kalliille ja upealle paikalle - jopa uusi puisto Helsingin vierailijoille ja asukkaille palvelisi juuri nyt paremmin 😞. Ei kukaan tule ulkomailta katsomaan tänne betonineliöitä - niitä on maailmassa jo tarpeeksi.
VastaaPoistajoo ja mikä on tuon betonihirviön hiilijalanjälki?
PoistaSuomessa ei ole yhtään tavallisten ihmisten etua ajavaa puoluetta.
VastaaPoistaKansakunnan virtahepo on betonoitu poliittinen valta jota minkäänlainen parlamentaarinen toiminta ei voi hetkauttaa,mielikuvaa legitimiteetistä pidetään yllä lähinnä kosmeettisilla parannuksilla.
VastaaPoistaMuinaisuudessa ennen internettiä ja somea luettiin tukka pystyssä pöyristyttäviä kertomuksia totalitarismin kehittymisestä ja ilmentymistä höystettynä kaikenkarvaisilla tv tuotannoilla aiheesta.
Luetusta ja tv..hömpästä ei kuitenkaan opittu.
Suomen totalitarismi kypsyi ja voi hyvin eu..n propagandan hellässä huomassa.
Meneillään on empiirinen tutustuminen aiheeseen joten pikaista muutosta ei ole tulossa.
Ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa äänestämällä ja mielipiteen ilmaisuilla kansalaisista on todellisuudessa tullut
passiivisia matkustajia junassa jonka kyydistä ei pääse pois ja määränpääkään ei ole tiedossa.
Joten: Klara Vappen ja muistakaa äänestää!
Totta, mutta toisaalta myös totta, että kansalta puuttuu suhteellisuudentaju. Kun kylät tyhjenevät, ei sinne sille yhdelle mummolle bussia saa kuin hyväntekeväisyydellä, puuttui myös suhteellisuudentaju kun Soten johtoportaalle ökypalkkoja väsättiin. Mikäli Sotea ei aleta saamaan joustavasti toimivaksi, on perusteisiin puututtava ja otettava tämä johtoporras-hallinto uudelleen tarkasteluun. Etsikkoaika alkaa mennä ohi. Toisaalta Soten sisällä tehdään varmasti myös hyvää työtä, mutta minkäs teet jos lääkäreitä ja hoitajia ei ole tarpeeksi, ja odotushuoneet pullistelevat maailmanlaajuisesti maahan hoitoon tullutta köyhää ja sairasta väkä. Tasapaino yksityisen ja julkisen terveydenhoidon välillä on saatava toimimaan, ettei köyhän tarvitse mennä kalliisti yksityiselle kun apua julkiselta puolelta ei saa.
VastaaPoistaTasa-arvosta puhutaan, mutta tasa-arvoisimmat eivät halua luopua saavutetuista eduista eli verovaroista valuvasta usein perusteettomasta tuesta. Kulttuuriväki marssii heti mielenosoitukseen, jos yhteenkään sen toiminnan jatkumiselle elintärkeään tehtävään puututaan pienten senttienkään verran. Taide on elämä, sanotaan juhlapuheissa, mutta kulttuuri tuntuu elävän sosialismista ja taide elää vain julkisesta rahasta. Meillä on totuttu vaatimaan ja saamaan sosiaalista tukea, vihervasemmistopoliitikot elävät näistä sosiaalisista lupauksistaan, jotka lopulta tulevat saajien itsensä maksettaviksi. Lupaukset ihmisoikeuksista tulevat erityisen kalliiksi, koska niiden maksajiksi ei saajista ole.
Onko blogisti sama Java Valkonen, josta Harri Moisio kertoo kirjassaan?
VastaaPoista