tiistai 2. syyskuuta 2025

MAAHANMUUTTAJAT SODASSA vai KOTIRINTAMALLA?


Viime sodassa ei ollut pulaa rintamalle lähtijöistä, pohjalaisia kuulemma sidottiin puihin jotteivät lähtisi ennen aikojaan. Meidän vähemmistömme juutalaiset, tataarit ja romaanit antoivat valtavan uhrinsa tämän tulevaisuuden puolesta. Nyt eletään tuota tulevaisuutta ja sen seurauksena syntyvyys laskee huolestuttavasti, mutta uutta väkeä saapuu maahamme muualta. Kun suomalainen ei halua jälkikasvua maahan, jossa opetuksen laatu romahti, samoin terveyspalvelut, työllä itsensä elättämiseen ei voi luottaa ja asunnon ostokin alkaa kääntyä kohtuuttomaksi riskiksi, niin moni muualta tänne tullut kokee Suomen auvoisan turvallisena paikkana verrattuna siihen valtioon, josta hän lähti tänne. Elämän positiivisuus ja usko tulevaisuudesta riippuu eilisen ja tämän päivän suhteesta. Jos tämä päivä tuntuu hyvältä, mutta todennäköisesti se on huonompi kuin huominen, syntyy näin soljuvasta päivien ketjusta usko parempaan ja halu synnyttää omia lapsia, keille voi tarjota omaa elämää paremmat elon taipaleen.


Tilastojen mukaan suomalaisten puolustustahto sijoittuu vertailussa korkealle, joskin sehän koetaan todellisuudessa vasta, jos tosi tohinat alkavat sodan muodossa. Itse suhtaudun hieman skeptisesti kantaväestön puolustustahtoon ja -kykyyn. Paljon maailmaa nähneet ja kokeneet suomalaiset ovat aivan varmasti valmiita antamaan kaikkensa Suomen puolesta. Mainitun ryhmän ikävä maanpuolustusta rajoittava realiteetti kyvystä puolustaa Suomea kumpuaa esiin heidän fyysistä kyvyistään - sitä en epäile yhtään. Mutta entäpä tämä meidän X-sukupolvi, jota vastuullisuuden sijaan kiinnostaa enemmän bilettämin ja festareissa juhliminen? Tosipaikan tullen tuon porukan isänmaallisuuteen ja puolustustahtoon en paljoa laskisi. Tämä ajatus perustuu heidän itsekkäisiin tekoihinsa, mielistellä kasainvälisiä tahoja kaikissa päätöksissä. Heistähän kaikki suomalainen, kieli mukaan luettuna, on junttimaista. Joten veikkaanpa, että he hyväksyvät puolustamisen sijaan Suomen kansainvälistymisen vaikka jokainen aamu alkaisi kasakan naurulla.

Oma ryhmänsä suomessa asuvissa muodostavat muualta tänne tulleet lapsineen. Heidän määräänsä ei voi pitää mitättömänä - 600 000 vierasta kieltä puhuvaa eli maahanmuuttajaa tai ei kielellisesti Suomeen kotoutunutta. Äkkipäätä tuntuisi, että juuri tämä osa väestöä on saanut Suomelta kaikkein eniten eli parhaimmillaan he säilyttivät henkensä ja saivat lisääntyä, kun pääsivät Suomen turvallisiin oloihin eli heillä olisi selvä motiivi ja jopa velka puolustaa Suomea. Kun katson työympäristöni ukrainalaisia, uskon sen perusteella heidän arvostavan Suomea ja suomalaisia siinä määrin, että varmaankin suuri osa heistä naisista tarttuu jopa aseisiin kuittaamaan kiitollisuudenvelkaansa. Sen sijaan epäilen vahvasti esim. Diarra Fatimin ja hänen hengenheimolaistensa, ketkä avoimesti väheksyvät, halveksivat ja jopa vihaavat Suomea ja suomalaisuutta, eivät halua pistää kortta siihen kekoon, jolla turvataan Suomen tulevaisuus. Tuolloin puhutaan pääsääntöisesti jopa noin 300 000 pääkaupunkiseudulla asustavasta vieraskielisestä. Osa heistä lähti jo kerran pakoon sotaa, joten tuntuisiko sen toistaminen helpommalta. Minkälainen riski piilee tuossa satojen tuhansien massassa, jos se alkaa, miesten lähdettyä rintamalle, terrorisoimaan kotioloja, tekevätkö he siitä toisen taistelurintaman ja kuinka käy esim. ruokahuollon? Minkälainen mahdollisuus piilee maanmuttajissa vai onko X-sukupolven valtaan päästyä heitä tullut maahan niin paljon, että mahdollisuus kääntyykiin selväksi riskiksi, joka vie uskon tulevaisuudelta.


LINKKI:

7 kommenttia:

  1. Liian nätti aurinkoisn sään koristama aamu jotta voisin sanoa rumasti.

    Maahanmuuton nettokustannukset vähintään 4 miljardia vuodessa.

    Terv. veronmaksaja

    VastaaPoista
  2. Kallista ja epäluotettavaa porukkaa xsukupolvi ja mamut

    VastaaPoista
  3. Olen kirjoittajan kanssa ehdottomasti samaa mieltä, mutta lisäisin:

    Suomessa on nykyisellään noin viisi miljoonaa suomalaista ja noin 700 000 suomalaisen veronmaksajan elättämää ulkomaalaista. SIKSI Suomi on tässä tilanteessa!
    Vuonna 1990 Suomen valtiolla oli ulkomaanvelkaa 9,6 miljardia.
    Vuonna 2025 Suomen valtion ulkomaanvelka nousee viimeisimmän budjetin mukaan yli 181 miljardiin!
    Suomella ole enää aikoihin ollut varaa maksaa edes tuon velan korkomenoja, vaan nekin on katettu ottamalla uutta velkaa!
    78% Suomen valtion ulkomaanvelasta on aiheutunut keh.avusta ja m.muutosta, vaikka jo presidentti Koivisto varoitti kattamasta niitä velkarahalla!
    Noin 80% sossumasseista menee Suomessa ulkomaalaisille huijareille, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä maassamme!
    Katso ja kauhistu: Väestökello https://www.xn--vestkello-v2a5r.fi/
    Katso tuolta oman paikkakuntasi tilanne!
    On ilmeistä, ettei näin voi enää jatkua.
    *
    1. Matkalla kohti 200 miljardia
    Julkisen talouden tilanne on edelleen karu. 200 miljardin euron haamuraja valtionvelassa uhkaa mennä lähivuosina rikki.
    Kevään julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että valtiovelka on ensi vuoden lopussa noin 191 miljardia euroa ja vuoden 2029 lopussa jo noin 225 miljardia euroa.

    2. Alijäämä sulaa hetkeksi miljardeilla
    Tämän syksyn budjetti-infoissa ei kannata hämääntyä, kun ensi vuoden alijäämäluvut näyttävät kaunistuvan silmissä.
    Jo keväällä arvioitiin, että valtion ensi vuoden budjettitalouden alijäämä on 7 miljardia euroa, mikä on useita miljardeja vähemmän kuin tänä vuonna.
    Vuoden 2026 alijäämää pienentää kertaluonteisesti noin 2,4 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion talousarvioon rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista.

    3. Mahdollinen miljardin lisäsopeutus
    Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä. Tavoite uhkaa karata. Esillä on ollut miljardin euron lisäsopeutuksen tekeminen.
    Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoi viime viikolla Kauppalehden haastattelussa, että jo valtion ensi vuoden budjettiin olisi syytä tehdä miljardin euron lisäsopeutus.

    VastaaPoista
  4. Mestari Vahtera kirjoitti JO 2021-12-19 seuraavaa, lainaus:

    Suomen julkinen kehitysapu vv 1990-2021 on ollut 22,8 miljardia euroa. 2 % korkokannalla laskettua kehitysavusta on maksettu valtiolainan korkoja 5,9 miljardia euroa. Vaikka viime vuosina korkokanta on ollut alhaisempi, esimerkiksi 2008 se oli 5 %. Näin arvioiden 2 % keskikorkokanta on liian alhainen.

    Vuonna 2019 laskin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiksi 3,2 miljardia euroa. Se on vieläkin yksityiskohtaisimmin julkisten rekisteritietojen perusteella laskettu arvio maahanmuuton hinnasta.

    Ensimmäiset somalit tulivat Moskovan junalla Suomeen vuonna 1990. Jos lasketaan sen vuoden maahanmuuton kustannuksiksi nolla euroa ja sen jälkeen arvioitaisiin joka vuosi maahanmuuton kustannusten lisääntyneen 3200 mrd/30 vuotta olisi joka vuosi kustannukset lisääntyneet 107 miljoonaa euroa. Toki keskiarvo antaa vain suuntaa, sillä esimerkiksi 2015/16 tulijoiden määrä oli valtava ja kustannusnousu poikkeuksellisen suuri.

    Näin laskien maahanmuuttoon on käytetty 32 vuoden aikana yhteensä 56 miljardia euroa. Kahden prosentin korko velaksi maksetuille menoille on 13 miljardia euroa.

    Velaksi maksettujen kehitysapumenojen ja humanitäärisen maahanmuuton menojen määrä korkoineen on ollut 98 miljardia euroa,
    Nämä menot ovat yhteensä tämän hetkisestä valtionvelasta 78 %.
    Ilman näitä menoja Suomen valtiolla olisi velkaa 31 miljardia euroa 129 miljardin sijasta ( HUOM. vuonna 2021! ).

    Jatkuu:

    https://www.vahtera.blog/post/kehitysapu-ja-maahanmuuton-menot-78-valtionvelasta

    VastaaPoista
  5. Kauan sitten eräs sisäministeriön virkanainen lipsautti suorassa televisiolähetyksessä, että yhden alaikäisen turvapaikanhakijan vuosikustannukset olisivat olleet tuolloin 57000 ( viisikymmentäseitsemäntuhatta ) euroa.

    Kuvitelkaamme iloista työssäkäyvää, suomalaista veronmaksajaa.
    Kuvitelkaamme hänen kuukausiansioikseen 2500 euroa ja veroprosentikseen 25%.

    Muistelen tuolloin laskeskelleeni, että tällaisia veronmaksajia tarvitaan 7,6 kappaletta, jotta heidän yhteenlasketulla verokertymällään voidaan maksaa tuon YHDEN alaikäisen turvapaikanhakijan YHDEN vuoden ylöspito!

    TOISTAN:
    7,6 pienipalkkaista suomalaista maksaa veroja koko vuoden ja sillä saadaan YKSI somali tjsp. VUODEKSI.

    En tiedä teistä, mutta minusta se on kyllä huono kauppa!
    En ole juuri nyt tilaisuudessa tarkistaakseni laskelmaa, mutta korjattakoon jos syytä on.

    Ajankohtainen Kakkonen:

    http://areena.yle.fi/toista?quality=hi&id=1808287

    VastaaPoista
  6. Odotellaan vuotta 2026. Tuolloin kaikilla v. 1966 tai myöhemmin syntyneiden asevelvollisten eläköitymisikä reservistä nousee 65 vuoteen.
    Kai tuo koskee kaikkia Suomen asevelvollisia kansalaisia, myös ulkomailta muuttaneita ainakin osittain?

    VastaaPoista
  7. Kiitoksia aktiivisesta vierailusta ja hyvistä tietoa jakavista kommenteista! Kannattaa lukea edellä olevat kommentit ajatuksella!

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!