YLEN KUVOTTAVA PUOLUEELLISUUS ja YKSISILMÄISYYS

Mikä onkaan yhden YLE:n toimittajan oikeus muokata viiden miljoonan suomalaisen maailman kuvaa? Maksatko sinä YLE-veroa siksi, että saat vastineeksi roolin mielenmuokkauksen ja alkeellisen aivopesun uhrina. Katsoin eilen uutisia, joissa Paula Vilen kyseli kadulla muutamalta israelilaiselta heidän mielipidettään Israelin Gazan operaatiosta, pian ruutuun tuli Netanyahu, kuka puolusti näkemystään po. operaatiosta. Loppuun Vilen kuittasi, että kadunmiehet ovat eri mieltä kuin maan pääministeri Netanyahu. Israel on demokratia ja maassa asuu kymmenen miljoonaa ihmistä, puolivillaisessa uutispätkässään kyseenalaisti Israelin valtion maana, jossa kadunmies ei pääse vaikuttamaan maansa asioihin. Sopisi pohtia po. toimittajan roolia ja tehokkuutta muutenkin - mitä hän maksaa veronmaksajalle vastineeksi siitä, että tuottaa viikoittain puolen tunnin Maailman politiikan arkipäivää ohjelman ja piipahti Israelissa?

Toinen juttu, mikä riipaisee oikein kunnolla, liittyy Ville Vedenpään rooliin. Hän pölähtää yleensä ruutuun tammikuussa ja aloittaa vuotuisen Euroviisu hehkutuksen. Nyt mies rävähti ruutuun jonkun pääkaupunkiimme kaupunginosafestivaalin tiimoilta ja alkoi selittämään mutu-näkemystään Gazan miehityksestä. Aasinsiltana henkilö Vedenpää käytti festarin esiintyjien näkemyksiä Israelista. Ensinnäkin ketä kiinnostaa joku hikinen kaupunginosatapahtuma ja muutaman ihmisen näkemys esiintyjien Gazaan kohdistuvista muka-näkemyksistä. Mikä oli kyseisen uutisen funktio ja merkitys esim. Kustavin saaristossa, Saimaan tai Inarin rannassa asustavalle kalastajalle. Kupli vielä mielen pintaan tämä kuuppa keikkuen höpöttävä Oskari Onninen, joka aikoinaan kauhisteli kuinka syrjäisen Suomen keskellä metsiä kulkeviin teihin eikä pääkaupungin kulttuuriin upotetaan rahoja. Sopii Onnisen muistaa, että ilman ulkomaankauppaa, jonka selkäranka löytyy Suomen metsistä, puista ja niiden kuljetuksista, ei hänkään saisi manipuloida kansaa rajallisella tietämyksellä ja rajallisilla eväillä!

YLE:n tarjonnan tasapuolisuutta sopisi tutkia ihan puolueettomasti ja oikein kunnolla sen suhteen, miten eri maakunnat saavat huomiota ja ruutu/lähetysaikaa. Veikkaanpa, että YLE käytti enemmän menneinä vuosina varoja ja ohjelma-aikaa johonkin Käärijä tai Euroviisu hössötykseen kuin esim. yhden maakunnan asukkaiden informointiin. Verratkaapa kehitystä vaikka kymmenen vuoden takaiseen, jolloin jokainen maakunta sai radiossa aamu- ja iltapäivälähetysaikaa ja televisiossa hyvin toimitetut maakuntauutiset. Nyt kolmen minuutin maakuntauutiset, joihin on yhdistetty useita maakuntia. Vastineeksi esim. radion aamujuontajia, jotka kertovat mistä he tykkäävät ja kuinka he elävät. Minä ainakin haluan, että kansa voi kuunnella ja nähdä oman kulmakunnan tapahtumia ja isompiaa uutisia ja unohtaa jotkin Kallion kekkerit, niiden muutamat protestoijat tai toimittajan henkilökohtaiset mielipiteet. Nehän eivät vähääkään hetkauta suurintaosaa suomalaisista!