LÄHTEEKÖ TALOUSOSAAJA K-PESÄSTÄ?

 

Laatu nousi päivien sanaksi eikä sen käyttöä sovi kieltää edes ihmisten tekemisiä arvosteltaessa. Osaamisesta saa maksaa ja paljon, mutta osaamattomuus se vasta kalliiksi käykin. Politiikassa tämä korostuu selvästi ja etenkin käy hurjan kalliiksi sekä ärsyttäisi rajusti rahoittajien enemmistöä, jos kaikki tiedettäisiin. Tämän vuoksi laadultaan heikko organisaation johto, pyrkii ensin rekrytoinnissa sisäisiin siirtoihin ja toiseksi tähtää vähälaatuiseen uuteen osaamiseen, jottei laadulkkaan huippuosaajan saapuminen paljastaisi omaa laadutonta osaamista. Tietenkin laaduton organisaationjohto tietää itse oman osaamisvajeensa, jonka he pyrkivät peittämään maksajilta ja pyrkivät pääsemään toisiin laadukasta työtä tekeviin organisaatioihin, jossa voisi, vähemmän laadukkailla lahjoilla, helposti luovia osaavien vanavedessä. Mutta he ketkä eivät laaduttomuutensa vuoksi pärjää hakuprosesseissa, ovat jumissa kuin uimataidottomat rotat uppoavassa laivassa. 

Niin kuitenkin saattaa käydä, että mainituista yrityksistä huolimatta, johtoryhmään ilmestyy sisäisten siirtojen sijasta ulkopuolista laatua osaamisen muodossa. Kun tuohon vielä liitetään rohkea plus sujuva ulosanti sekä rehellisyys, alkaa tumpelorottalaumassa vikinä ja purina, aivan kuin heidän rotanpäiviään tupsahtaisi pilaamaan iso, ketterä ja älykäs kissa. Kissa häärii ja pistää rottien kaavailut laatujärjestykseen tylyllä tokaisulla: YLIVAROJEN ELÄMINEN LOPPUI TÄHÄN! Mainittu laadukas osaaja erottuu selvästi töppäilevästä, laaduttomasta massasta kissan tavoin veltoksi itsensä ylensyömisellä ja laiskottelulla muokanneista rotista. Koko ajan rotat pelkäävät, jos palkanmaksaja näkee laatueron heidän ja uuden tulokkaan kesken, tästä saattaa seurata potkujen ketjureaktio - eihän voi loputtomiin luottaa kaveripäättäjienkään kykyyn salata munausten ketjua ja etenkään sen hintaa ja vaikutusta tulevaisuuteen. Ei laadukkaan puurtajankaan oleminen muodostu helpoksi töppökaartia perässä vetäessä sen virheitä korjatessa. Mielessään hän kiroaa koko savotaan lähtemisen ja rottalauman keskelle joutumista.

Vaan kävipä mäihä, eräänä päivänä laadukas tekijä lukee talousvaikeuksien kautta omistajaa vaihtaneen lehden sivuilta talousuutisen, jossa kerrotaan hänen kotikaupungissaan tarvittavan talousjohtajaa. Jatkaako hän entisessä hommassaan ja tuntee olevansa kuin ottelun jälkeen Ässien pukuhuoneeseen eksynyt, nollapelin pelannut, voittoisa Lukon maalivahti. Lähtekö vai jäädäkö, siinä pulma, jonka ratkaisua voi jokainen tahollaan pohti. Ja palaako mahdollisen poislähdön jälkeen töppöorganisaatio peri juurilleen jatkaen tappiotaaperrusta?