Meillä puuhataan julmetun kiihkon varassa vuokrakerrostaloja.
Niiden uskotaan tuovan paikkakunnalle uusia asukkaita ja veronmaksajia. Kaiken koohotuksen
pohjana on USKO eikä TIETO. Meillä on aina viis veisattu tiedosta. Uskon
varassa on hakattu kaupunkilaisten varoja telakkaan, ”suurin seikkailuihin”,
avaruusalusten ilmanpuhdistusteollisuuteen, huuhaa kaavoitukseen,
pöpirakentamiseen jne. jne. ja mikä huvittavinta uskoon nojaten hävitettiin
kaupungin vuokra-asuntokanta olemattomiin. Hävitys tapahtui myymällä
vuokra-asunnot pilkkahintaan keinottelijoille. Nämä keinottelijat tekivät
valtavan tilin myymällä tai vuokraamalla po. vuokra-asunnot eteenpäin. Meillä on siis harvinaisen laaja kunnallinen kokemus
yksityisellä sektorilla toimimisesta. Tuo kokemus on maksanut Uudenkaupungin
asukkaille miljoonia euroja. Oppirahat on maksettu, mutta mitä on opittu ja
mitä olisi pitänyt oppia?
Meillä päättäjät nojaavat vuokra-asuntoinnossaan kaupunkimme
kasvuvuosiin. Kun silloinkin tänne saatiin väkeä vuokra-asunnoilla, niin miksei
se onnistuisi nyt? Kun väkeä aikoinaan muutti Uuteenkaupunkiin, olivat
muuttajien kotiolot aivan toista kuin tänään. Monilta puuttui viemärit,
toisilta vesi, kolmansilta sähkö ja joiltakin kaikki nämä. Tuota taustaa vasten
ei tarvittu kovinkaan kummoista asuntoa, kun se herätti muuttokiinnostusta. Samoin kaupunkimme nousun aikaan monet
suomalaiset halusivat itselleen ja perheilleen parempia ja varmempia tuloja eli
asunnon kanssa työ sai heidät muuttamaan tänne, missä odotti parempi ja
varmempi elintasoa ja elämisenlaatu. Uudenkaupungin
imun lisäksi eräät Suomen seudut työnsivät asukkaita, joten nyt ajat ovat
totaalisesti toiset, eivätkä vanhat toimet välttämättä päde nykyisen Suomen
sisällä.
Vuokra-asuntoja tulee olla tarjolla. Halukkaille on taattava kyseinen asumismuoto.
Sen sijaan laajamittainen vuokra-asuntojen rakentaminen romahduttaa asuntojemme
hintatason. Pitäkää mielessänne, että
meillä on kateissa 900 asuntoa. Pahimmillaan harkitsematon, tiedon sijaan uskoon
perustuva vuokra-asuntojen rakentaminen on viimeinen niitti koko kaupungille.
Jos väkisin haluamme rakentaa kymmeniä tai satoja vuokra-asuntoja, on
realistisesti pohdittava sitä, minkälaiset ihmiset muuttaisivat Uuteenkaupunkiin
ja sen vuokra-asuntoihin. Aikoinaan ihmisillä ei ollut omia kulkuneuvoja, kuten
nykyään, kun perheillä alkaa olla kaksikin autoa. 2000-luvun Suomessa ihmiset
jopa tienaavat työmatkoillaan valtion sponsoroidessa po. matkustamista. Jos
kaupunkimme palvelut klikkaavat ja huononevat koko ajan, jos keskustamme yleisilme
on ahdistava ja se tuo auraamattomine lumineen ja tyhjine liikehuoneistoineen
mieleen 1950-luvun Petroskoin, on tänne paha saada ketään muuttamaan työn
perässä vain vuokra-asuntoja tarjoamalla. Ainoa vaihtoehto on tarjonnan suuntaaminen
sinne mihin verrattuna tarjontamme ja elinpuitteemme ovat sikäläisten nykyisiä
oloja paremmat.
Jos tavoittelemme realistisesti työperäistä muuttoliikettä
Uuteenkaupunkiin ja vuokrataloihin, kannattaa katseet kääntää Baltiaan. Ehkäpä
siellä asutaan oloissa, jotka tulojen ja asumismukavuuden osalta ovat rutkasti
alta meidän tasomme. Ehkä sieltä löytyisi väkeä, jota kiinnostaisi työn teko ja
vuokra-asuminen Uudessakaupungissa. Viron törkeästi syrjitystä venäläisvähemmistöstä
saattaisi löytyä potentiaalisia muuttajia kaupunkiimme. Jotta heidät saataisiin
kotoutettua uusikaupunkilaisiksi veronmaksajiksi ja palveluiden rahoittajiksi,
tarvittaisiin kaupungin taholta melkoisia investointeja. Ensiksi pitäisi
opetustoimen perustaa venäjänkielisiä luokkia ja rekrytoida tänne venäjänkieltä
taitavia opettajia. Nykyisillä eväillä opetustoimemme tuskin pystyy tai edes
pyrkii minkäänlaiseen toiminnan kehittämiseen tai opetuksen laadun parantamiseen.
Tätä taustaa vasten ajatellen, on kohtuutonta odottaa opetustoimemme selviävän
edes muutamien saati kymmenien, ei suomea puhuvien, lasten opetuksen
järjestämisestä. Muutenkin niin yksityinen kuin julkinen sektorimme joutuisi
satsaamaan melkoisesti mahdollisen vähemmistön tasapuolisten palvelujen turvaamiseksi.
Ilman merkittäviä investointeja, me emme tule saamaan kaupungissamme viihtyviä asukkaita
vuokra-asuntoihimme. Kaiken kukkuraksi tuntuisi hiukan oudolta, jos ensin
ajamme kantaväestön lasten opetusta alas sekä karsimme näiden
harrastusmahdollisuuksia ja tämän jälkeen satsaamme julmetusti muualta tänne
tulleisiin lapsiin. Moinen toiminta herättäisi varmasti tunteita, joista
saattaisi kehkeytyä suuriakin ikävyyksiä ja pahaa oloa. Lisäksi eräs
peruskysymyksistä lienee se, suostuuko kukaan maksamaan balteille rehellisesti
sellaista palkkaa niin, että heillä on edes teoreettisia mahdollisuuksia jäädä
Uuteenkaupunkiin uusikaupunkilaisiksi veronmaksajiksi.
Kun otetaan huomioon omien pitkänlinja päättäjien saavutukset
kunnallispolitiikassamme, suosittelen varovaisuutta vuokrakerrostalojen
suunnittelussa. Varsinkin jos yksityinen ei lähde johonkin hankkeisiin,
kannattaa kaupungin ja sen päättäjien ensin kriittisesti tutkailla omaa tieto-
ja osaamistasoa po. hankkeiden suhteen. Kaupunginhallituksen pöydän ääressä
istuu lukuisasti, jopa sellaisia jaakkimoita, ketkä ovat jo kerran ajaneet
yhden kunnan konkurssiin ja pakkoliitokseen. Eikä heidän tuon jälkeinenkään
osaamisensa talouden osalta säväytä muuten kuin miinusmerkkisillä miljoonilla.
Palataanpa ensimmäisen kappaleen kysymykseen: Oppirahat on maksettu, mutta mitä
on opittu ja mitä olisi pitänyt oppia? – Se on opittu, miksi jotkut eivät halua
muistaa menneitä ja se olisi pitänyt oppia, että jossain vaiheessa riittävästi
yrittänytkin laitetaan!
Älähän java hättäile, ajatus voi hyväkin olla.
VastaaPoistaKunhan ovat kohtuuhintaisia ja eivät jää veronmaksajien rasitteeksi.
Vanhahan sanonta on ,kun tarpeeksi monta kertaa epäonnistuu niin mahdollisuus onnistua kasvaa.
Mutta ensiksi pitää olla kunnon selvitykset eikä musta tuntuu periaateella niinkuin bondi sanoi.
Kiitos kommentistasi! Mikäli vuokra-asunnoille löytyy uskottavalta taholta uskottavat faktapohjaiset perusteet, olen valmis kannattamaan niiden rakentamista. Me voisimme kehittää uusia asumismuotoja, asumisen rahoitusmuotoja ja ottaa esim. mallia Ruotsista ja Sveitsistä. Voisimme esim. uusilla oivalluksilla tehdä kaupungistamme houkuttelevan asuinpaikan.
VastaaPoistaIkävä vaan, että minulla ei pienintäkään luottamusta päättäjiemme uskottavuuteen. Katso mitä nämä tyypit ovat tehneet entisille kotikunnilleen ja Uudellekaupungille. Viime valtuustossa esitettiin selkeä valhe, jolla yritettiin saada ihmiset oman näkökannan taakse. Minusta meidän täytyisi päästä eroon päätöksen teosta, joka faktojen sijaan nojaa valheisiin ja uskoon.
No voipa edelleen herran lettas sentään! Se nyt vaan on niin ettei Suomen leveysasteille voi rakentaa mitään halvalla! Suomessa kun on äärimäisen tiukat rakentamismääräykset, mikä on hyvä asia. Ei tänne voi mitään kaislamajoja ja koko kerrostalon yhteissuihkuhuoneita tehdä. Rakennuksia pitää jopa lämmittää. Rakentaminen alle 2500 euron per uudisasuntoneliö yhteistiloineen ei vaan onnistu. Halpoja ja laadukkaista vuokra-asuntoja ei voi ilman vippaskonsteja rakentaa! Muuta ei voi enää sanoa kuin, että nyt joidenkin horoskoopit ovat pahasti väärällä tähdellä.
VastaaPoistaJAa
Tässä linkki, joka alkoi lämmittää mieltä:
VastaaPoistahttp://uki01.hosting.documenta.fi/kokous/20132255-7-2.PDF
JAa
Jos ensiksi yritettäisiin etsiä niitä kadonneita asuntoja. Luulisi löytyvän helposti. Eivät ole pieniä ja niitä on paljon!
VastaaPoistaPistetään näkyviin:
VastaaPoistaVuokratalon rakennuttamisessa laadittava hankeselvitys, investointilaskelma ja riskianalyysi tarvitaan, joissa
tulisi ottaa kantaa mm. a
lla oleviin seikkoihin:
1. Taustaselvitykset
a. hallituksen saatava selvit
ys työpaikkojen lisäystarpeesta
yrityksiltä; autotehtaalta lisäksi arvio
lomautettujen paluusta vs.uusis
ta työpaikoista. Nettolisäys.
b. Henkilöstölisäysten aikatauluarvio
c. Arvio pendelöinnistä nykytil
aan perustuen (prosentuaalinen
määrä nyt - pohjana laskelmaan). Lisäksi on
arvioitava se, missä laajuudessa mahdolliset uudet työpaikat tä
ytetään Vakka-Suomen työssäkäyntialueelta,
joka ei kokemusperäisesti
johda kotikunnan vaihdokseen.
2. Asuntojen määrä kaupungissa
a. Vuokra- ja omistusasuntojen määrä ja vaihtuvuus mm. kaupungi
n omistamissa kohteissa
3. Sorvakon alue: onko muita al
ueita mietitty ja onko nyt esite
ttävä alue paras mahdollinen ja jos on, niin
millä perusteella?
a. ratkaisun tulee olla perusteltu sijoittelultaan ja massoittelultaan
b. miten monta kem2:ä alueella kaavaillaan?
c. kuinka moneen taloon? kuinka moneen asuntoon?
d. miten pysäköintitilat aiotaan toteuttaa / ratkaista kaavan
yhteydessä?
4. Mihin yleishyödyllisiin sijoi
ttajatahoihin tai mahdollisiin
muihin sijoittajiin on oltu y
hteydessä ja mikä on ollut
keskusteluen sisältö?
5. Hub ym. yritykset; mitä konkreettisesti tarkoittaa lehdissä
esillä ollut yritysten osallistuminen
vuokratalohankkeeseen? Tarkoittaak
o se suoraa rahallista osuutt
a / omistuspohjan laajentamista vai
pitkäaikaisten käyttäjäsopimusten tekemistä?
7. Osana normaalia kiinteistösijo
itushanketta - vaikka se olisi siis omakin - on kaavasuunnittelun ohella tehdä
siinä määrin kohteen suunnittelua ennen, että selvitetään raken
nuskohteen investointikustannukset; lisäksi
investoinnille tulee määritellä t
uottovaatimus ja laskea se, et
tä pystyykö kaupunki toteuttamaan hankkeen
taloudellisesti kestävällä tava
lla. Siihen taasen liittyy se, e
ttä lasketaan kohteen käyttöasteesta ns. break
even taso, jolla kiinteistön inve
stointikustannukset sekä käytt
ökulut pystytään kattamaan saatavasta
vuokrakassavirrasta; riittäkö käy
ttöaste 60% vai 75% vai pitääk
ö olla talon täynnä? Tällöin nähdään myös
se, että päästäänkö sellaiseen vuok
ratasoon, joka houkuttaa asukkaita asumaan talossa, vai ylittääkö
vuokrataso kaupungin tavanomaisen tason.
8. Missä laajuudessa on selvitetty rahoituslähteitä ja niiden v
aikutusta kohteen vuokratasoon sekä kohteen
jälkimarkkinaan; ARA-tuella rahoi
tettu hanke on vuokratalo vuosikymmeniä eli sen asuntoja ei voi myydä
vapailla markkinoilla.
Tuota todellista työpaikkojen lisäystä ei varmankaan kannata kysyä Mattti Jussilalta tai Leena Huittiselta meinaan ei kaksi kerrostalo riitä edes alkulämmittelyyn.
VastaaPoistaKiitos vierailuistanne!Eikös tuo litania osoita, että armottomat amatöörit ja ikuiset illuusionistit ovat asialla!
VastaaPoistaVai Viron venäläisiä täyttämään vuokra-asuntoja? Et sinä Java taida kuulua siihen
VastaaPoistaSuomen Sisuun?
Änkyrä
Valtuustossa Java huutaa rahaa Inkerilleen. Täällä hän arvostelee opetustoimea. Etkö hyväksyttänyt tekstiä Inkerilläsi?
VastaaPoistaEi ole pitkää aikaa kun Ugin sanomissa oli juttu, että yksistään kaupungilla ja OPKK:lla on yli 100 vapaata vuokra-asuntoa. Tähän kun vielä lisätään yksityisten ja muiden välittäjien vapaat asunnot, pitäisi kaupungista jo tällä hetkellä löytyä vuokra-asunto reilusti yli 200 henkilölle! Ja lisäksi työn perässä muuttavalle on tarjolla vapaita omistusasuntoja sekä paljon tontteja.
VastaaPoistaOLISI TÄYSIN HULLUUTTA KAUPUNGIN TÄSSÄ TILANTEESSA RYHTYÄ VERONMAKSAJIEN RAHOILLA (TAAS) RAKENTAMAAN UUSIA VUOKRA-ASUNTOJA.
Koittakaa ennemminkin pitää palvelut kaupungissa, ilman niitä tänne ei kukaan muuta ja vanhatkin asukkaat häipyvät.
eikö esitetyt vuokra-asuntojen rakentamisvaatimukset tyydytä Javaa?
VastaaPoistaVuokra-asuntoja pitää olla.
VastaaPoistaLaitila pystyy tarjoomaan asuntoja nyt menetämme kaupunkiin tulevat työntekijät Laitilaan.
Ettekö todella halua uusia asukkaita tänne.
Laitilassa väkiluku kasvaa 70 vuodessa. Puolet on Ugista muuttavia lapsiperheitä. Sinne rakennettiin juuri uusi hieno koulu, meillä lapsista säästetään. Laitilaan tehdään hieno palloiuluhalli, meillä liik,untapaikat jäänet uudistamatta ja rapistuneet. Vuokra-asunnot ei vaikuta mitenkään Ukiin muuttoon. Ei vaikuta työpaikatkaan. Anonyymi 15. maaliskuuta 2013 2.14 on oikeassa.
VastaaPoistaJälkeejääneiden puuhaa vuokra-asuntoilla vouhottaminen. Ei pientäkään järkeä niillä. Aika ajo ohi.
VastaaPoistaKiitos käynneistä ja keskustelusta! Listassa olevat kysymykset ovat asiallisia ja perusteltuja. Niihin täytyisi olla vastaukset jo hankkeen valmistelun alkuvaiheessa. On täysin amatöörimäista, jos listassa merkittyihin asioihin ei ole vastauksia hanketta esiteltäessä ja lainaa pyydettäessä.
VastaaPoistaMinä pelkään meidän valmistelevan nyt helvetinmoista "tontonmäkeä". Sanonpa vielä senkin, että sen on sitten se viimeinen niitti, josta Uusikaupunki ei enää selviä. Valtuustossa on tehty lukuisasti hyviä aloitteita. Jos ne pannaan nyt pikaiseen valmisteluun ja täytäntöön, saamme tänne kymmeniä uusia asukkaita, jotka ovat 1.1.2015 myös uusikaupunkilaisia veronmaksajia!
Kuten edellä todetaan, kaupungin palvelut ja puitteet ovat ne, mitkä houkuttelevat ihmisiä muutamaan nykyistä paremmalle asuinpaikkakunnalle. Me olemme ajaneet palveluita alas ja antaneet kaupungin puitteiden ja elinkeinoelämän petroskoilaistua, siksi täältä muuttaa väki pois.
Olen istunut kyseisen virkahenkilöän kanssa kahdeksan vuotta samassa lautakunnassa. Enää en ole hänen kanssaan missään tekemisissä ja pyrin toimimaan aktiivisesti niin, etten koskaan joudu hänen kanssaan mihinkään tekemisiin. Hän ei siis lue blogikirjoituksia tms. etukäteen. Moinen väite on naurettava ilkeilyä.
eikö se Inkerisi ja kumppaneiden oikeusjuttu ole kesken
VastaaPoistaKiitos vaan ja lystiä sinullekin! On kesken ja sen takia täällä jumissa jäpitetään. Taisi olla marraskuu, kun poliisi kysyi sovittelua. Minulle ja Juhalle se olisi käynyt, mutta eipä tainnut passata tälle tyypähdyksettärelle tai sen kavereille. Tätä on jatkunut vuosia, joten suoraan sanoen: VITUTTAA!!!
VastaaPoistaKiitokset postauksesta. Oli mielenkiintoista lukea, vaikka aihe onkin hieman vieras. Tuttu mainitsi näistä investointilaskelmista ja muista. Ilmeisesti hän etsii ammattilaista, joka tarjoaa controller- palveluita. Voisin hänelle tämän näyttää. Hän on tosiaan itse kiinteistöalalla.
VastaaPoista