Aikoinaan YLE:n toiminta lähti uutisoinnista, sen eteen tehtiin kaikki, että kansalaiset saisivat asioista oikeaa tietoa. Asiat kerrottiin sellaisena kuin ne tapahtuivat. Toimittajilla ei ilmennyt tarvetta oman egon kohtuuttomaan korostamiseen tai suomalaisten maailman kuvan muuttamiseen. Muistanette varmasti hyvin Katri Makkosen, Susanna Päivärinnan, Kari Tervon, Ari Korvolan, Jari Korkin, Pekka Ervastin jne.. Kaikki he jättivät YLE:n lähinnä siksi, että selvittivät asioita niin pohjia myöden kuin vain voi. Tuolloin he astuivat monen isokenkäisen varpaille sen verran kovaa, että työpaikan vaihdos tapahtui laadukkaan toimitustyön seurauksena. YLE:ssä laadukas toimittajatyö muuttui rikokseksi ja mitä saatiin mainittujen tilalle? -Itsekeskeisiä cityhenkisiä sisällöntuottajia, joille tärkeintä oli oman egon ja ajatusmaailman esilletuominen, mielipidemuokkaus, manipulointi ja tietenkin hömppä, joka saa masaa maltaita.
Valitaan esimerkiksi tapaus, jossa kameramies kuvaa, kun naisihminen kampaa omahyväistä ilmettä kantavan "toimittajan" kuontaloa - toimittajan, jota ei näy ei kuulu lähetyksissä. Väkisinkin mielen pinnalle kömpii kysymys, mitä moisella pätkällä tavoitellaan, mitä se maksaa ja saako tuo "toimittaja", jonka rooli rajoittuu hiustenkampauksen kohteena olemiseen, kuukausipalkkaa vakinaisesta työstä? Esimerkki kuvaa kammottavalla tavalla YLE:n toimituksellista alennustilaa. Kun aikoinaan toimittaja meni paikalle, kertoi, mitä näki, koki ja mitä tapahtui, niin nyt tuntuu siltä, että ensin päätetään se, mitä kerrotaan ja miten, vasta tämän jälkeen lähetetään sopiva toimittaja paikalle kertomaan sopivia uutisia. Ja mitä radioon tulee, en voi mitenkään sulattaa, että Turun Radion Kalle Talonen, kuka teki luovaa työtä ja kehitti toimitustyötä, pistettiin pihalle. Kaiken tuon manipuloinnin kylkeen saamme loputonta hömppää euroviisuista, festareista, pääkaupunkiseudun kulttuurista ja hei haloo: TÄMÄ MAKSAA 500 MILJOONAAN EUROA VUODESSA!