tiistai 9. syyskuuta 2025

YLE:n ONNETON TOIMITUS


Joku saattaa muistaa ajan jolloin toimittajat pistivät itsensä peliin, kuten Susanna Päivärinta jututtaessaan Atte Jääskeläistä, omaa esimiestään. Niinhän siinä kävi, ettei Jääskeläisen ego kestänyt räväkkää asioiden käsittelyä ja Päivärinnan suoraa sekä hyökkäävää kysymystulvaa. Lopulta Susanna Päivärinta joutui jättämään YLE:n. Tuolloin elettiin kuitenkin aikaa, jolloin toimittajat tunnettiin nimiltä ja he olivat lahjomattomia TOIMITTAJIA. Muistan aina kuinka kahvipöydässä kaveri kertoi, että tänään saamme Katri Makkosen raportin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta. Suomalainen toimittaja lähti paikalle ja teki kansainvälisesti verrattuna laadukasta työtä. Toimittajat olivat persoonia, mutta ensisijaisesti he hoitivat työnsä ja loivat pohjan demokratialle eli selvittävät asiat jakaen oikeaa tietoa suomalaisille.

Aikoinaan YLE:n toiminta lähti uutisoinnista, sen eteen tehtiin kaikki, että kansalaiset saisivat asioista oikeaa tietoa. Asiat kerrottiin sellaisena kuin ne tapahtuivat. Toimittajilla ei ilmennyt tarvetta oman egon kohtuuttomaan korostamiseen tai suomalaisten maailman kuvan muuttamiseen. Muistanette varmasti hyvin Katri Makkosen, Susanna Päivärinnan, Kari Tervon, Ari Korvolan, Jari Korkin, Pekka Ervastin jne.. Kaikki he jättivät YLE:n lähinnä siksi, että selvittivät asioita niin pohjia myöden kuin vain voi. Tuolloin he astuivat monen isokenkäisen varpaille sen verran kovaa, että työpaikan vaihdos tapahtui laadukkaan toimitustyön seurauksena. YLE:ssä laadukas toimittajatyö muuttui rikokseksi ja mitä saatiin mainittujen tilalle? -Itsekeskeisiä cityhenkisiä sisällöntuottajia, joille tärkeintä oli oman egon ja ajatusmaailman esilletuominen, mielipidemuokkaus, manipulointi ja tietenkin hömppä, joka saa masaa maltaita.

Valitaan esimerkiksi tapaus, jossa kameramies kuvaa, kun naisihminen kampaa omahyväistä ilmettä kantavan "toimittajan" kuontaloa - toimittajan, jota ei näy ei kuulu lähetyksissä. Väkisinkin mielen pinnalle kömpii kysymys, mitä moisella pätkällä tavoitellaan, mitä se maksaa ja saako tuo "toimittaja", jonka rooli rajoittuu hiustenkampauksen kohteena olemiseen, kuukausipalkkaa vakinaisesta työstä? Esimerkki kuvaa kammottavalla tavalla YLE:n toimituksellista alennustilaa. Kun aikoinaan toimittaja meni paikalle, kertoi, mitä näki, koki ja mitä tapahtui, niin nyt tuntuu siltä, että ensin päätetään se, mitä kerrotaan ja miten, vasta tämän jälkeen lähetetään sopiva toimittaja paikalle kertomaan sopivia uutisia. Ja mitä radioon tulee, en voi mitenkään sulattaa, että Turun Radion Kalle Talonen, kuka teki luovaa työtä ja kehitti toimitustyötä, pistettiin pihalle. Kaiken tuon manipuloinnin kylkeen saamme loputonta hömppää euroviisuista, festareista, pääkaupunkiseudun kulttuurista  ja hei haloo: TÄMÄ MAKSAA 500 MILJOONAAN EUROA VUODESSA!


LINKIT:







maanantai 8. syyskuuta 2025

YLE TAPPAA MTV:n



YLE syö pakkoverolla MTV:n markkinoilta. Ylen budjetti oli 2024 yhteensä 549,2 miljoonaa euroa ja 2023 se oli 576 miljoonaa euroa (ennen veroja). MTV:n liikevaihto oli viimeisimmän tiedon mukaan 212,6 miljoonaa euroa  2024 tilikaudella, ja se kasvoi 4,4% edelliseen tilikauteen verrattuna, 2023 liikevaihto oli 203,7 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tappio oli −13,5 miljoonaa euroa. Eikö YLE:n tulisi keskittyä määrättyihin tehtäviin kuten uutisointiin, kansaa kiinnostaviin urheilu/kulttuuritapahtumiin, kuitenkin viime vuosina sen voimavarojen käyttö muuttui melkoisesti ja opäinvastaisesti. Maakunta lähetykset ajettiin alas ja rahat satsattiin pääkaupunkituottoiseen hömppään. Muistelkaa YLE:n maakuntalähetyksiä vaikkapa 1990-luvulla, se tarjosi laatua ja laajuutta. Kaventaako YLE verovaroilla tiedotusvaihtoja astuttuaan voimakkaammin viihdereviirille?

YLE:n hömppää katsotaan. Tästä tarjoaa hyvän esimerkin ohjelma Elämäni biisi, joka kerää tv-vastaanottimien ääreen jopa reilut 400 000 katselijaa. Nyt tuo ohjelma toteutetaan verovaroilla, kun vaihtoehtoisesti sen voisi MTV toteuttaa mainosrahoitteisesti ja MTV osaisi tehdä sillä vieläpä kunnon tilin. Nyt YLE ajaa alas maakuntaohjelmia, jotta voi tarjota pakkorahastuksella jotain sellaista, jolla naapuri tekisi verotettavaa voittoa. Eikö syntyisi harvinaisen selvä win win -tilanne, jos po. ohjelma siirtyisi MTV:lle takomaan sille rahaa ja YLE käyttäisi näin säästyneet varat vaikka maakuntatoimitusten voimistamiseen ja lähetysten palauttamiseen ennalleen. On lähinnä säälittävää, kun samoja muutaman minuutin maakuntauutisia luetaan Radio Suomessa pitkin päivää - päivän edetessä kuulijat ovat saaneet netin kautta tiedot tapahtumista, joten nykyinen toistojen toisto on aivan turhaa varojen haaskausta.

Ikäväksi nykyisen tilanteen tekee se, että huonontaessaan uutistoimintaansa ja satsatessa viihteeseen YLE ajaa MTV:n taloudelliseen ahdinkoon. Tämä tapahtuu vielä aikana, jolloin MTV:n uutisoinnin laatu nousee kohisten. Esim. aamulähetyksissä MTV:n tarjonta voittaa monipuolisuudellaan YLE:n samat naamat viikosta viikkoon esim. jälkiviisaissa kertomassa kuinka sinun tulee ajatella. MTV:n talouden ahtaudesta kielii se, että yhtiö aloittaa juuri nyt muutosneuvottelut, joissa henkilökunnan vähennystarve koskee 45 työntekijää. Mielestäni tuntuisi paremmalta, jos muutama hömppäformaatti siirrettäisiin YLE:ltä MTV:lle. Tuolloin verovaroja vapautuisi YLE:n muihin toteutuksiin ja MTV tekisi kunnon tulosta hyödyntämällä Suomen parhaiden hömppäohjelmien tarjoamaa mainosmahdollisuutta. Toinen toimiva vaihtoehto saattaisi syntyä, jos valtion taholta tehtäisiin tarjous MTV:lle: millä summalla se pyörittäisi laadukkaasti maakuntalähetyksiä? Miltä tuntuisi, jos maakuntalähetysten väki, kalusto ja kiinteistöt siirrettäisiin vuotuisella 100 miljoonan euron toteutusrahalla höystettynä YLE:ltä MTV:lle?




sunnuntai 7. syyskuuta 2025

LINDTMAN UNOHTAA OMIEN RASISMIN

 



Eilen aamulla Vaherkummun jututettavana ollut Lindtman paljasti demarien syrjivän suomalaisia ulkomaalaisten kustannuksella. Koko juttutuokio alkoi YLE:n perinteisellä rasismikortin esiin vetämisellä ja kuuppa kallellaan piispamaisesti Lindtman kauhisteli perussuomalaisten sanakäänteitä väittäen sen perusteella puoluetta kelvottomaksi hallituskumppaniksi. Kun demari puhuu noin, nousee mieleen välittömästi Hussein al-Taeen rasistiset puheet, joissa hän halusi päästää päiviltä homot, juutalaiset jne.. On kummallista, kunka Lindtman sopi samaan puolueeseen moisen rasistin kanssa. Fatim Diarra puolestaan haukkui julkisesti maakuntien suomalaisia pedofiileiksi. Melkoinen yleistys vihreältä Diarralta, jonka puolue kelpaa Lindtmanin SDP:n hallituskumppaniksi. Varsin valikoiva on Lindtmannin muisti kun puhutaan väestöryhmiin kohdistuvista yleistyksistä ja SDP:n inhimillisyyttä voidaankin pitää varsin valikoivana ja vaalituloksen maksimointiin tähtäävänä. Kuten tässäkin ohjelmassa SDP, saa tukea YLE:n toimittajalta vai voiko joku väittää, että Lindtman sai Vaherkummulta yhtä tylyn kohtelun kuin Purra viikkoa aiemmin?

Kammottavinta ja sivulauseeksi koko keskustelussa jäi Lindtmanin lupaus ottaa Gazan lapsia sairaanhoitoon Suomeen. Auttamiseen täytyy aina pyrkiä, mutta jos yhden auttamisella jää toinen hoitamatta kapasiteettivajeen vuoksi ja kolmas ensimmäisen hoidettavan matkakulujen vuoksi, koko auttaminen alkaa tuntua näennäisinhimilliseltä kansainvälisten piirien mielistelyltä. Ensinnäkin Suomesta lähetetään lapsia hoitoon ulkomaille, toiseksi meidän lääkäri/hoitajapulan sekä kalliin ja onnettoman sote-uudistuksen vuoksi meillä on melkoiset hoitojonot, joten onko realistista ja inhimillistä haalia tänne lapsia leikattavaksi. Sitäkin sopii korostaa, että Suomi elää velaksi, joka vuosi jää viimeisen viivan alle velalla kuitattavaa miinusta. Ikävästi Lindtmanin ulostulosta puskee pintaan se, että demareille riittää, kun kaikki näyttää hyvältä. Sillä ei ole mitään väliä, mitä se maksaa eikä silläkään, että Suomelta ei löydy rahaa edes omien kansalaisten tasa-arvoiseen hoitoon.

 Kuten YLE:n ohjelmia seuraavat havaitsevat, kansaa verottamalla pakkorahoitettu viestin uutisoi valikoivasti ja sopivasti kaiken niin, että se palvelee vihervasemmistoa ja pääkaupunkiseutua. YLE ei vahingossakaan nosta puheenaiheeksi Suomen suurinta ongelmaa: tuottavan työn tukset syövää kohtuuttoman suurta ja kallista hallintoa, joka itse valmistelee lisää byrokratiaa, joka taasen lisää verotustarvetta kaventaen yritysten kannattavuutta ja yritysten työntekijöiden ostovoimaa sekä veronmaksukykyä. Ainoa tie ongelman korjaukseen, jolla nykyinenkään hallitus ei kulje, löytyy mitään tuottamattoman julkisen/yksityisen sektorin työpaikkojen siirtämisestä tuottaville sektoreille. Niin kauan, kun hallintomme saa kasvaa, kasvaa velkammekin. Loputtomiin me emme voi riistää omilta kansalaista esim. terveyspalveluita, jotta raskas byrokratiamme saa maksettua palkkansa. Onkin kerrassaan käsittämätöntä, että suomalainen, kuka pienestä pitäen rakensi tätä hyvinvointimaata työllä, veroilla, sotumaksuilla, ei saa kunnollista sairaanhoitoa. Jossain vaiheessa kansa saa tästä menosta tarpeeksi ja siitä jää synkän punainen jälki Suomen historiaan.


LINKIT:






lauantai 6. syyskuuta 2025

VIHERVASEMMISTON YLEN ARVOTON IHMISARVO


Puolustaessaan ihmisten tasa-aroa, osoittaa S. Virta ettei hän kunnioita edes keskustelukumppaniaan tasa-arvoisena ihmisenä, vaan tuomitsee tämän, joko tahallisen väärinymmärryksen tai itsekkään tyhmyyden seurauksena, huonoksi ihmiseksi. Koko hässäkkähän lähti siitä, kun Teemu Keskisarja puhui maahanmuutostamme ja erehtyi kysymään läsnäolijoilta, lyhyesti todettuna tähän tapaan: onko joku meistä neljästä eri mieltä siinä, että afrikkalainen maahanmuuttaja on kanssamme sivistyksellisesti, koulutuksellisesti ja ammatillisesti yhtä laadukas kuin suomalainen?(Oikaiskaa, jos muistan väärin) Tämän jälkeen keskustelu eteni niin, että S. Virta raivosi niin, että räkä lensi ja hyvä etteivät hänen silmänsä pullistuneet päästä. Hänen sijaansa Pia Kauma ymmärsi Keskisarjan tarkoittaneen laatu sanaa käyttäessään vertaamalla erilaisten ihmisten merkitystä yhteiskuntamme rakentajana ja kehittäjänä, joten Kauma tarkensi ihmisten olevan ihmisarvollisesti tasa-arvo. Keskisarja vahvisti olevansa samaa mieltä Kauman kanssa ja kristittynä valmis henkilökohtaisesti auttamaan lähimmäisiään. S. Virta jatkoi vaahtoamistaan, sen mitä keuhkoista puhtia löytyi..


Kuka tahansa voi sanoa mitä lystään, mutta sanoilla ei pelasteta ketään, ellei äänestetä jostain lähimmäiseen liittyvästä asiasta tai tehdä jotain konkreettista lähimmäisen hyödyksi tai häntä vastaan. Ottakaamme esimerkiksi sote-uudistus, jossa jotkut harvat pääsivät hyväpalkkaiseen hommaan, kun suurimman osan suomalaisista sosiaali- ja terveyspalveluja heikennettiin - voidaanko tätä pitää tasa-arvoisena ihmisten kohteluna, kun yhdet rikastuvat ja toiset kärsivät kipua ja kuolevat, kun heidän hoitonsa mahdollistavat rahat siirrettiin ökykerman palkkoihin? Sote-kuviota luoneet vihreät eivät voi, tuntematta pistoa rinnassaan, väittää kannattavansa tai puolustavansa ihmisten tasa-arvoa käytännössä . Muutenkin sopii ihmetellä koko inhimillisen tasa-arvon keskustelun laatua vai miten näette: jos toiseen vaakakuppiin pistetään äiti Teresa tai Jeesus ja toiseen A. Hitler tai J. Stalin, kenen inhimillinen ihmisarvo painaa vaakakupissa eniten? Koko tasa-arvo sanailu sopii unohtaa ja keskittyä ihmisten tekoihin tai sanojen vaikutukseen asiaan liittyvissä äänestyksissä.

Politiikassa suojellaan lähimmäisiä ja hakataan vastapuolta kuin vierasta sikaa, kuten Virta, Tuppurainen, Lindman jne. nytkin osoittavat. Lyömävälineenä käytetään nyt median vihervasemmistolle ojentamaa väärinymmärryksen miekkaa. Esim. YLE aliarvioi suomalaisia, kun se sanoo persujen ajaneen po. keskustelun rasismitielle talouden sijaan. Juuri YLE:n toimittajathan ohjaavat ynnä pitävät keskustelut talouden sijaan rasismi-inttämisessä, joka olisi voitu lopettaa heti alkuun siteeraamalla Keskisarjan sanomisia oikein ja loppuun saakka. Ihmisarvon tasa-arvoinen kunnioittaminen väistyy yleensä, kun sukulaisuus astuu kuvaan. Tokaisihan Hitlerin äitikin: ei meidän Aatu, mutta pojat! Suhtautuminen lähimmäisiin voi yllättää plus paljastaa karulla tavalla ihmisen itsekkyyden. Tuolloin, tunteiden noustessa pintaan, nousee esiin myös ihmisen todellinen arvomaailma ja suhtautuminen lähimpiin. Avatkaapa oheiset linkit ja pohtikaapa sen jälkeen, etteikö muidenkin kuin Narkissosin olisi ollut parempi muuttua lähteen äärellä omaa kuvaa ihastellessaan orvokeiksi.

LINKIT:




perjantai 5. syyskuuta 2025

VIHERVASEMMISTON KANNATUS ROMAHTAA


Eduskunnan kyselytunti alkoi tutulla demariräksytyksellä. Tytti Tuppurainen aloitti haukkumalla hallituksen, koska hallitus puhu Suomen ongelmien sijaan rasismista ja sitten hän puhui rasismista itse pitkät pätkät esittämättä yhtään konkreettisia taloutta parantavia visioita. Sofia Virta jatkoi omalla vastenmielisellä tyylillään samaa kuvottavaa jargoniaan vaatiessaan kaikkien ihmisten ihmisarvon tasa-arvoista kunnioittamista, eikä sieltäkään tullut mitään käytännön ohjeistusta talouden pelastamiseksi. Sen sijaan pääministeri Petteri Orpo luetteli listan, jotka osoittavat taloudessa tapahtuneesta positiivisesta muutoksesta. Pääministeri mainitsi ja muistutti yhdessä näissä myös Tytti Tuppuraisen olleen paikalla - miksi YLE ei näyttänyt jälkeenpäin tätä kohtaa kyselytunista, jossa Orpo kepitti Tuppuraisen 6-0?. Vihervasemmisto muistuttaa kuin toinen toistaan kopioivaa kaakattavaa papukaija laumaa. Ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin onko kukaan sanonut selvemmin itseään irti rasismista kuin kaiken pahansuopaisen paapatuksen syntipukki Teemu Keskisarja. Muistelkaapa tapausta Hussein al-Taee, hän tarjosi kalmaa kohtaloksi juutalaisille, homoille jne. ja koska hän oli demari, sai välittömästi ymmärrystä ja synninpäästön medialta.


Voiko olla säälittävämpää kuin se, että he jotka syyttävät toisia keskustelun siirtymisestä taloudesta ja työllisyydestä yhden kansanedustaja sanojen väärinymmärtämiseen kautta rasismiin, ajavat juuri itse keskustelun ja pitävät sen tukevasti rasismiuralla. Faktana voi todeta, että ilman edellisen hallituksen miljardi mokien, kuten Uniperkauppojen ja sote-uudistuksen seurauksia nykyisen hallituksen ei tarvitsisi ryhtyä nykyisen kaltaisiin epätoivoisiin leikkauksiin - velan sijaan Ruotsin ydinvoimalat saattaisivat jauhaa rahaa Suomen valtion omistamalle yhtiölle eivätkä suomalaiset kärsisi tai kuolisi totaalisen ynnä jättimäisen suuren sote fiaskon synnyttämisen seurauksena hoitojonoissa tai hoidon puutteessa. Suomen väärin painotetun ja työn merkitystä väheksyvän politiikan juuret löytyvät kymmenien vuosien takaa yhteisöverouudistuksen ja pankkikriisin hoitamisen ajoista, siksi kaikkia nykyisiä talousongelmia ei voi mitenkään pistää Marinin limbohallituksen syyksi. Suomen budjetit eivät vuoden 2008 jälkeen olleet kestävällä pohjalla vaan olemme valtiona velkaantuneet. Osaltaan opposition räksytys vie kansalaisilta kokonaiskuvan Suomen kehitykseltä ja äänestäjien poliittiseen muistiin jää nykyinen epärelevantti keskustelu ja nouseva talous, josta on selkeitä ja vahvoja merkkejä havaittavissa muutamien viime kuukausien ajoilta. Kun nämä räknätään yhteen ja lähestytään kahden vuoden kuluttua odottavia vaaleja, ollaan varsin todennäköisesti tilanteessa, jossa nykyinen oppositio jää omien syytösten moukaroimaksi. Keskustassa tämä hoksataan ja sen kritiikki poikkeaakin vihervasemmiston ivaa, vihaa ja ministerien ihmisarvon loukkaamista huokuvasta hallituksen kaikesta syyttämisestä .

Jos me olemme keskenämme yhtä arvokkaita ihmisinä eikö silloin kaikkien puheet pitäisi arvottaa saman laatuisella mittarilla eikä suosia omia ja itselle mieleisiä sanojia eli tehdä heistä arvokkaampia - tämän sopisi koskea ainakin mediaa, joka väittää olevansa tasapuolinen. Kun katsotaan kuinka ärsyttävästi ja inhottavasti asioita toistuvasti väärin ymmärretään ja tulkitaan, se ei voi jäädä huomaamatta äänestäjiltä. Kun media suojelee liian läpinäkyvästi vihervasemmistoa, se ei pelasta Tuppuraisia, Virtoja ja kumppaneita, vaan media kaivaa itselleen omaa hautaansa. Valtamedian muutaman mielipidepäätoimittajan tulisi hoksata, että päivä päivältä perinteisen median vaikutusvalta vähenee sen uskottavuuden rapistumisen seurauksena. Eikä epäuskottavuutta pelasta omat itseään ylistävät mainokset, jotka alkavat enemmän naurattamaan ja säälittämään myötähäpeää tuntevassa kansassa. Historia todistaa, että tässä maassa on ennenkin nähty, odotusten vastaisia, yllätys jytkyjä. Talouden petraantuessa saa Orpon eilen Tuppuraiselle esittämä lista jatkoa ja se varmistaa uuden jytkyn - sille media tahikka oppositio ei voi mitään. Aikoinaan Urpo Leppänen tokaisi: gallupit ei äänestä. Eivät ne äänestäneet silloin, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

LÌNKIT:







torstai 4. syyskuuta 2025

LÄHTEEKÖ STUBB VALTAMEDIAN JUOKSUPOJAKSI




Enää ei suomalaisia manipuloida ainoastaan uutisvalinnoilla ja vaikenemisella, nyt median mielipidejohtajat kokoontuivat ja päättivät, että Suomen ykkösasiaksi täytyy nostaa Gazan tilanne. Kun muistaa median perinteistä tehtävää vallan vahtikoirana niin, nyt se eksyy siitä pahemman kerran - häntä alkaa aivan oikeasti ja avoimesti heiluttamaan koiraa. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa työttömyytemme eli yhteiskunnan toimivuuden suurin uhka on noussut äärimmäisen huolestuttavalle tasolle. Kun huomioimme yhteiskuntamme omat korjausta vaativat ongelmat, jotka valta media sivuttaa tavan takaa, voimme puhua sen vieraantuneen totaalisesti tavallisen suomalaisen arjesta. Meidän toimittajamme ovat sokeita esim. työttömille tai he ovat vain numeroita journalisteillemme, samoin katuturvallisuuden katoaminen ja etenkin se, että Suomen varallisuus tuli syötyä, ei hetkauta realismin kadottanutta suomalaista, muutaman jäsenen, päätoimittajamafiaa!

Journalistimafiamme johtajisto haluaa, että presidenttimme ryhtyy toimiin yhden ammattikunnan toimien turvaamiseksi Gazassa ja itsekkäästä väestä kun on kyse, niin tietenkin tuo journalistien tikun nokkaan nostama ammattikunta on toimittajat. Kokonaan toinen juttu lienee se ja jäänyt pohtimatta, mitä Suomen presidentti voi käytännössä tehdä Gazan toimittajien turvaamiseksi? Eipä mitään, sillä eihän isommatkaan vaikuttajat ole kyenneet pysäyttämään saati suitsia alueen väkivaltaa. Ja ovatko journalistikihomme sitä mieltä, että vain toimittajien turvallisuutta täytyy suojella eikä esim. putkiasentajilla, autonkuljettajilla, lääkäreillä tai palomiehillä jne. ole niin väliä. Uskoisin, että paikallisten, oloista kärsivien, ihmisten listan kärjestä löytyvät aivan toiset ammatit kuin toimittajat. Mielestäni alueella työskentelevien pelastustyöntekijöiden asema tulisi turvata ensimmäisenä, heistä on konkreettista hyötyä ihmisiä pelastettaessa, toisin kuin kauhistelevista toimittajista. 

Toimittajakuntamme kärki haluaa valjastaa presidenttimme juoksupojakseen ja toimittajien pelastajaksi, mutta mitä toimittajakuntamme tekee sellaisten toimittajien eteen, ketkä eivät marssi journalistien yhden totuuden valtavirrassa? -Ei yhtään mitään tai korkeintaan työntävät kynää syvemmälle ja pyörittää sitä haavassa - muistakaa Ilja Janetskin medialta saama kohtelu, kun hän makasi tuskissaan kuolinvuoteella! Meidän mediamme ei tyydy välittämään tietoa, vaan se haluaa, keskustelua johtamalla, uutisoinnilla ja osasta ongelmia vaikenemalla, päättä, mitä sinä tiedät, ajattelet ja ketä äänestät. Heikoille ja hätää kärsiville annetaan tilaa vain ääri harvoin sivulauseissa, jos silloinkaan ja sielläkään. Kuvottavan häikäilemättömäksi tilanteen tekee se, että valtamedia unohtaa ensin omat hoitoa jonottavat sairaat ja yhteiskuntamme muut akuutit ongelmat ja hyväksyy kaiken ulkomaille tähtäävän näennäisinhimillisen auttamisensa kustannusten siirron tulevien sukupolvien maksettavaksi. Karmeinta lienee kuitenkin se, että, kun katsoo demarien kannatusta, voi todeta: median harrastama keskustelujen valinta, manipulointi ja uutispainotuksdet sekä vaikenemiset uppoavat kansaan kuin virtsa kinokseen! 

tiistai 2. syyskuuta 2025

MAAHANMUUTTAJAT SODASSA vai KOTIRINTAMALLA?


Viime sodassa ei ollut pulaa rintamalle lähtijöistä, pohjalaisia kuulemma sidottiin puihin jotteivät lähtisi ennen aikojaan. Meidän vähemmistömme juutalaiset, tataarit ja romaanit antoivat valtavan uhrinsa tämän tulevaisuuden puolesta. Nyt eletään tuota tulevaisuutta ja sen seurauksena syntyvyys laskee huolestuttavasti, mutta uutta väkeä saapuu maahamme muualta. Kun suomalainen ei halua jälkikasvua maahan, jossa opetuksen laatu romahti, samoin terveyspalvelut, työllä itsensä elättämiseen ei voi luottaa ja asunnon ostokin alkaa kääntyä kohtuuttomaksi riskiksi, niin moni muualta tänne tullut kokee Suomen auvoisan turvallisena paikkana verrattuna siihen valtioon, josta hän lähti tänne. Elämän positiivisuus ja usko tulevaisuudesta riippuu eilisen ja tämän päivän suhteesta. Jos tämä päivä tuntuu hyvältä, mutta todennäköisesti se on huonompi kuin huominen, syntyy näin soljuvasta päivien ketjusta usko parempaan ja halu synnyttää omia lapsia, keille voi tarjota omaa elämää paremmat elon taipaleen.


Tilastojen mukaan suomalaisten puolustustahto sijoittuu vertailussa korkealle, joskin sehän koetaan todellisuudessa vasta, jos tosi tohinat alkavat sodan muodossa. Itse suhtaudun hieman skeptisesti kantaväestön puolustustahtoon ja -kykyyn. Paljon maailmaa nähneet ja kokeneet suomalaiset ovat aivan varmasti valmiita antamaan kaikkensa Suomen puolesta. Mainitun ryhmän ikävä maanpuolustusta rajoittava realiteetti kyvystä puolustaa Suomea kumpuaa esiin heidän fyysistä kyvyistään - sitä en epäile yhtään. Mutta entäpä tämä meidän X-sukupolvi, jota vastuullisuuden sijaan kiinnostaa enemmän bilettämin ja festareissa juhliminen? Tosipaikan tullen tuon porukan isänmaallisuuteen ja puolustustahtoon en paljoa laskisi. Tämä ajatus perustuu heidän itsekkäisiin tekoihinsa, mielistellä kasainvälisiä tahoja kaikissa päätöksissä. Heistähän kaikki suomalainen, kieli mukaan luettuna, on junttimaista. Joten veikkaanpa, että he hyväksyvät puolustamisen sijaan Suomen kansainvälistymisen vaikka jokainen aamu alkaisi kasakan naurulla.

Oma ryhmänsä suomessa asuvissa muodostavat muualta tänne tulleet lapsineen. Heidän määräänsä ei voi pitää mitättömänä - 600 000 vierasta kieltä puhuvaa eli maahanmuuttajaa tai ei kielellisesti Suomeen kotoutunutta. Äkkipäätä tuntuisi, että juuri tämä osa väestöä on saanut Suomelta kaikkein eniten eli parhaimmillaan he säilyttivät henkensä ja saivat lisääntyä, kun pääsivät Suomen turvallisiin oloihin eli heillä olisi selvä motiivi ja jopa velka puolustaa Suomea. Kun katson työympäristöni ukrainalaisia, uskon sen perusteella heidän arvostavan Suomea ja suomalaisia siinä määrin, että varmaankin suuri osa heistä naisista tarttuu jopa aseisiin kuittaamaan kiitollisuudenvelkaansa. Sen sijaan epäilen vahvasti esim. Diarra Fatimin ja hänen hengenheimolaistensa, ketkä avoimesti väheksyvät, halveksivat ja jopa vihaavat Suomea ja suomalaisuutta, eivät halua pistää kortta siihen kekoon, jolla turvataan Suomen tulevaisuus. Tuolloin puhutaan pääsääntöisesti jopa noin 300 000 pääkaupunkiseudulla asustavasta vieraskielisestä. Osa heistä lähti jo kerran pakoon sotaa, joten tuntuisiko sen toistaminen helpommalta. Minkälainen riski piilee tuossa satojen tuhansien massassa, jos se alkaa, miesten lähdettyä rintamalle, terrorisoimaan kotioloja, tekevätkö he siitä toisen taistelurintaman ja kuinka käy esim. ruokahuollon? Minkälainen mahdollisuus piilee maanmuttajissa vai onko X-sukupolven valtaan päästyä heitä tullut maahan niin paljon, että mahdollisuus kääntyykiin selväksi riskiksi, joka vie uskon tulevaisuudelta.


LINKKI:

sunnuntai 31. elokuuta 2025

TARVITAAN ULKOMAALAISIA LÄÄKÄREITÄ EI POTILAITA




Samalla, kun suomalaiset kärsivät leikkausjonoissa ja jopa kuolevat niissä, arjesta totaalisesti vieraantuneet poliitikot ynnä sote-pomot haluavat tänne ulkomaalaisia potilaita. Eikö olisi kuranttia, jos saisimme taattua terveyspalvelumme ensin sille tasolle, että he ketkä ovat ikänsä maksaneet veroja ja sotemaksuja, saisivat kustantamansa hoidon. Mutta näinhän meillä ei tehdä, koska suomalaisen arki ei kohtaa päättäjien ja sotekihojen aatoksissa tahikka puheissa tai ajatuksissa. Lääkäritilanne ja puheet ulkomaalaisten potilaiden hoidosta saavat sapen kiehumaan, kun vielä huomiomme senkin, että Suomi elää parhaillaan velaksi eli jättää kaiken tulevien sukupolvien maksettavaksi. Mitä kaikkea Suomi on tehnyt aikana, jolloin se on rikkaana maana elänyt velaksi: opetuksen taso on romahtanut, tiestö jätetty huonoon kuntoon, vanhukset teljettiin pörssiyhtiöiden omistamiin kammottaviin oloihin, vammaisista ei välitä enää kukaan, sairaat eivät saa kunnon hoitoa kuin rahalla ja pääkaupunkiseudulla. Tähän me olemme ottaneet velkaa ja vielä pitäisi lennättää tänne ulkomailta potilaita hoidettavaksi, ei päätä ei häntää vai onko?

Kansan rakentamissa, omistamissa ja kustantamissa yliopistoissa koulutetaan lääkäreitä, ketkä eivät halua tehdä töitä kuin pääkaupunkiseudulla tai haluavat tehdä sitä vajaan työviikon osoittavat itsekkyyden ja sen, että heidän kutsumustyössään ainoa motiivi löytyy RAHASTA. Tuonkin vielä ymmärtäisi jotenkin ja sen, että leipiintyy se lääkäri siinä missä teurastajakin kohdatessaan töissään satoja kuolemia, mutta sitä en hoksaa, että estetään lääkärien koulutuksen laajentaminen Suomessa ja jarruna ovat lääkärit. Eiköhän ole järkevämpiä ja tehokkaampiakin paikkoja hoitaa ulkomaalaisia lapsia kuin täällä kalliiden terveydenhuoltokulujen, leikkausjonojen ja potilastuskan kehdossa. Kun puhutaan Lääkäreistä ilman rajoja järjestöstä, Suomessa tuohon voitaisiin liittää yksi sana lisää Lääkärit ilman moraalisia rajoja.

Italiassa pieni paikkakunta pisti terveysasiat kuntoon rekrytoimalla maahan edullisia ja laadukkaita kuubalaisia lääkäreitä. Kaikki ovat tuolta osin kunnossa tuossa köyhässä Italian kolkassa, jota maan omat lääkärit karttoivat kuin kala kuivaa maata. Minkälaisen säästön saisimmekaan aikaiseksi, jos kaikki Suomen kirurgit korvattaisiin kuubalaisilla alan spesialisteilla. Luulisi tämän onnistuvan, koska ei taudeilla, sairauksilla eikä sisuskaluilla ole äidinkieltä. Ihmetyttää miksei moista asiaa oteta meillä puheeksi, onhan kyse inhimillisyydestä, lähimmäisestä ja poliitikkojen tapauksessa äänestäjistä vai ajatteleeko lääkäri pulaa siunaava poliitikko: mitä enemmän potilaita kuolee, sitä vähemmän kilpaileva ehdokas saa ääniä. Muualla ongelma kyettiin hoitamaan, joten miksi me emme kopio tuota ratkaisumallia vaan nostamme näennäisinhimillisesti esiin lapsien lennättämisen tänne sairaalahoitoon. Jo pelkän lennon hinnalla hoidettaisiin useita lapsia ja jäisi valtava hiilijalanjälkikin syntymättä.


Linkit:





NÄIN TOIMII TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO






Työperäinen maahanmuutto saadaan nopeasti toimimaan ja se toimii jo. Tästä löytyy hyvä esimerkki, mutta asioiden liika yleistäminen tekee monen ongelman hoidosta sangen vaikeaa tai peräti mahdotonta. Ensinnäkään työntekijöitä ei saa katsoa yhtenä valtavana massana, vaan yksilöinä tai pieninä ammatillisina ryhminä. Myös työntekijöiden taustat sopii selvittää, jotta hän sopeutuu uuteen kotimaahansa ilman kohtuutonta luopumista omista perinteistään. Sama pätee yrityksiin, niihinkin täytyy asennoitua yksilöinä. Kaikkien yritysten tarpeet ja ongelmat syntyvät yrityksestä itsestään, sen toiminnasta, markkinoista ja yrityksen sekä yhteiskunnan yhteisvaikutuksesta. Jos Suomi elää lamassa, ei se tarkoita missään tapauksessa, että kaikilla Suomen yrityksillä menee huonosti. Ainoa yhteinen tekijä monille yritykselle ilmenee kannattavuuden tarkastelussa, verot, taksat ja lakisääteiset muut velvoitteet syövät useiden yritysten toimintaedellytyksiä.


Loppujen lopuksi kaikki yhteiskunnalliset viritykset, tuet ja lakisääteiset maksut kaventavat yritysten tulosta ja syövät niiden työntekijöiden ostovoimaa. Vaikka palkkaisimme joka kuntaan legioonan yrityskonsultteja, ei se synnyttäisi yhtään uutta perustyöpaikkaa, päinvastoin se ahmisi yhteiskunnan rahoitusperustaa rajusti. Tuntuu lähinnä naurettavalta, että yritykseen saapuu joku virkamies, hän katsoo pöydän alla ja toteaa: tuolla on piilotyöpaikka. Kyllä jokainen yritys tuntee tuotantonsa, siihen liittyvät henkilöstötarpeensa ja on selvittänyt toimintaedellytyksensä markkinoilla. Näihin ei tarvita yhteiskunnan palkkaamia virkahenkilöitä, keiden palkan maksaa viime kädessä yritys ja sen työntekijät veroina. Keventämällä yhteiskunnan palvelurakennetta, kevennetään yritysten veroja. Vaikuttaa koko lailla koomiselta tai ainakin ihmeellisen tehottomalta, kun yritys maksaa ensin veroja, niin se saa seuraavana vuonna tukea, joka tavallaan otetaan sen itse aiemmin maksamista veroista. Minkälaisen byrokratian moinen rahan kierrättäminen vaatii ja mitä se maksaa? 

Yleisen löpinäni lopuksi siirrytään toimivaan työperäiseen maahanmuuttoon. Kalantilainen vientiyritys, joka ei onnistunut rekrytoimaan suomalaisia työntekijöitä, etsi hitsareita maailmalta. Se tuotti maahan aasialaisia työntekijöitä, ketkä aloittivat työskentelyn sitä mukaa, kun saapuivat Suomeen. Työnantaja järjesti heille kunnon asunnon, ei mitään skulahtanutta jätkäporukkakämppiä. Kyseisen yrityksen tyhjästä pystyyn nostanut, nyt yli 500 henkilöä työntekijää työllistävän yrityksen perustaja aloittaa huomenna eduskunnassa, joten kerrankin Arkadianmäelle tulee ihan oikeaa tietoa oikeasta työllistämisestä eikä mistään hikisistä tuista tai tempputyöpaikoista. Saamme kansaedustajan, ketä ei voi pitää ikuisena yrittäjänä vaan oikeana onnistujana, joka maksaa kikkailematta veronsa Uuteenkaupunkiin ja Suomeen. Eduskuntaan tarvitaan juuri tällaisia inhimillisiä yrittäjiä ja heidän työntekijöitään eli väkeä, joka tietää kuinka Suomessa eletään arkea ja kuinka arjen ongelmat ratkaistaan. Toivottavasti tästä kalantilaisesta kansanedustajasta alkaa muutos ja Arkadianmäelle alkaa poliittisten kähmijöiden tilalle nousta tavallista elämää eläviä arkisuomalaisia! Vielä loppuun sellainen kaksi kärpästä yhdellä iskulla työperäinen maahanmuuttoajatus: korvataan lääkäripulamme tuomalla maahan edullisia ja kaikkialla Suomessa valmiita työskenteleviä laadukkaita lääkäreitä - heitä löytyy Kuubasta!

LINKKI:



lauantai 30. elokuuta 2025

LÄHTEEKÖ TALOUSOSAAJA K-PESÄSTÄ?

 



Laatu nousi päivien sanaksi eikä sen käyttöä sovi kieltää edes ihmisten tekemisiä arvosteltaessa. Osaamisesta saa maksaa ja paljon, mutta osaamattomuus se vasta kalliiksi käykin. Politiikassa tämä korostuu selvästi ja etenkin käy hurjan kalliiksi sekä ärsyttäisi rajusti rahoittajien enemmistöä, jos kaikki tiedettäisiin. Tämän vuoksi laadultaan heikko organisaation johto, pyrkii ensin rekrytoinnissa sisäisiin siirtoihin ja toiseksi tähtää vähälaatuiseen uuteen osaamiseen, jottei laadulkkaan huippuosaajan saapuminen paljastaisi omaa laadutonta osaamista. Tietenkin laaduton organisaationjohto tietää itse oman osaamisvajeensa, jonka he pyrkivät peittämään maksajilta ja pyrkivät pääsemään toisiin laadukasta työtä tekeviin organisaatioihin, jossa voisi, vähemmän laadukkailla lahjoilla, helposti luovia osaavien vanavedessä. Mutta he ketkä eivät laaduttomuutensa vuoksi pärjää hakuprosesseissa, ovat jumissa kuin uimataidottomat rotat uppoavassa laivassa. 

Niin kuitenkin saattaa käydä, että mainituista yrityksistä huolimatta, johtoryhmään ilmestyy sisäisten siirtojen sijasta ulkopuolista laatua osaamisen muodossa. Kun tuohon vielä liitetään rohkea plus sujuva ulosanti sekä rehellisyys, alkaa tumpelorottalaumassa vikinä ja purina, aivan kuin heidän rotanpäiviään tupsahtaisi pilaamaan iso, ketterä ja älykäs kissa. Kissa häärii ja pistää rottien kaavailut laatujärjestykseen tylyllä tokaisulla: YLIVAROJEN ELÄMINEN LOPPUI TÄHÄN! Mainittu laadukas osaaja erottuu selvästi töppäilevästä, laaduttomasta massasta kissan tavoin veltoksi itsensä ylensyömisellä ja laiskottelulla muokanneista rotista. Koko ajan rotat pelkäävät, jos palkanmaksaja näkee laatueron heidän ja uuden tulokkaan kesken, tästä saattaa seurata potkujen ketjureaktio - eihän voi loputtomiin luottaa kaveripäättäjienkään kykyyn salata munausten ketjua ja etenkään sen hintaa ja vaikutusta tulevaisuuteen. Ei laadukkaan puurtajankaan oleminen muodostu helpoksi töppökaartia perässä vetäessä sen virheitä korjatessa. Mielessään hän kiroaa koko savotaan lähtemisen ja rottalauman keskelle joutumista.

Vaan kävipä mäihä, eräänä päivänä laadukas tekijä lukee talousvaikeuksien kautta omistajaa vaihtaneen lehden sivuilta talousuutisen, jossa kerrotaan hänen kotikaupungissaan tarvittavan talousjohtajaa. Jatkaako hän entisessä hommassaan ja tuntee olevansa kuin ottelun jälkeen Ässien pukuhuoneeseen eksynyt, nollapelin pelannut, voittoisa Lukon maalivahti. Lähtekö vai jäädäkö, siinä pulma, jonka ratkaisua voi jokainen tahollaan pohti. Ja palaako mahdollisen poislähdön jälkeen töppöorganisaatio peri juurilleen jatkaen tappiotaaperrusta?

perjantai 29. elokuuta 2025

NÄIN S. VIRTA RAIVOAA MIEHELLEEN



Kuunnelkaa Perheiden parhaaksi ry:n tallenne, jossa lapsi puolustaa isäänsä, jota raivoava S.V. moukaroi huutamalla ja kiroilemalla. Siinä sivussa ilmenee raivoajan asenne työttömiä kohtaan. Tallenne pistää väkisinkin pohtimaan po. naisen inhimillisyyden ja kyvyn hoitaa yhteisiä asioita. Se käy täysin selväksi, että minkäänlaista lähimmäisenrakkautta S. Virta ei tunne ainakaan omia lähimpiään eli miestään ja lastaan kohtaan. Myös se ihmetyttää, miksei media tartu merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan käsittämättömän vastenmieliseen ja kaikkea muuta kuin vastuulliseen käytökseen. Ja jos oheinen tallenne ei pidä kutiaan, miksei sen aitoutta kiistetä. Haluan vielä varoittaa, että tallenteen sisältö on todella ahdistavaa ja vastenmielistä kuunneltavaa, minkähänlaiset traumat pieni lapsi tällaisista raivospektaakkeleista kannettavaksi läpi elämänsä. Onko tapahtunut rikos ja onko siihen puututtu?