Ministeriöiden vetämisestä vastaavat kansliapäälliköt, ketkä valitaan tehtäviinsä viideksi vuodeksi. Kyseisestä tehtävästä he kuittaavat kuukaudessa noin 15 000 euroa. Tehtäviin ei valita taidoiltaan ja tiedoiltaan pätevintä, vaan poliittisesti sopivin - kyseessä on ns. poliittinen virkanimitys. Luonnollisesti hallitusohjelma näkyy ministeriöiden valmistelussa, mutta esim. käytännön leikkauskohteet valitsevat korkeaan asemaan nousseet viranhaltijat. Tästä johtuen leikkaukset eivät koskaan kohdistu kansliapäälliköiden asuinseuduille, kuten historia selkeästi meitä valistaa. Toisaalta voidaan yleisesti kysyä: leikkaisitko sinä omien lapsien opetusta, isovanhempiesi sairaanhoitoa, veisit naapurisi työpaikan tms., jos voit tehdä samat tuntemattomille, sellaisilta ihmisille, keitä et näe etkä kohtaa, ihmisille, ketkä ovat vain numeroita ja tahroja paperilla?
Kyseiset tyypit ovat johtaneet Suomea äärettömän itsekkäästi ja sitäkin vastuuttomammin menneet 18 vuotta. Noina vuosina Suomen talouden jokaisen vuoden eteen on rehellisyyden nimissä asetettava miinusmerkki. Eikö meidän tulisi ottaa esimerkkiä jääkiekosta, jossa lukujen niin osoittaessa vaihdetaan maalivahti? Miksi me emme edes nosta keskustelun kärkeen huppupalkkaisten ministeriöiden kansliapäälliköiden työntasoa ja onnistumista. Kun he samalla kylvävät rahaa täyteen turhuuteen, he toisaalla valinnoillaan levittävät kurjuutta ja kuolemaa. Eihän, vähemmän onnistuva, maalivahti tai valmentajakaan saa jököttää maalissa sopimusaikaa loppuun, vaan hänet vaihdetaan välittömästi, kun joukkueen etu vaatii. Miksi näin ei tapahdu, kun puhutaan jääkiekon sijaan tavallisen kansalaisen terveydestä, elämästä ja kuolemasta? Onko Suomessa ihmisen terveys ja henki vähempiarvoista kuin jääkiekko?
Sen sijaan, että kuuntelemme Suomen hyvinvointiyhteiskunnan valmistelullaan rapauttaneita ja varojen käytöllä talouden tuhonneiden kansliapäällikköjen tulevaisuuden visioita, meidän tulisi avata tehty valmistelu pitkältä ajalta ja oppia siitä. Linkin A-studio nostaa hyvin esiin sen, että poliittisesti tehtävään valittu demarikansliapäällikkö ei edusta keskustelun saati alan tietämyksen kärkeä. Merkittävimpiä käytännön ratkaisuja nostaa esiin professori Marja Jylhä. Kun kaikki kansa näkee tämän ja huomio keskustelun aiheen, eikö tuolloin olisi parasta korvata epämääräinen höpöttäjä henkilöllä, jolla on tietoa ja ratkaisumalleja? Jos tyydymme toteuttamaan Suomen talouden ja hyvinvoinnin tuhonneita kansliapäälliköitä, ei maamme huominen näytä hääviltä, siksi on aika vaatia: kansliapäälliköiden päitä vadille!
LINKIT:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!