Joka viikko putkahtaa julkisuuteen kysely, joka kertoo miten sinä ja minä eli me suomalaiset haluamme asioiden etenevän tai pysähtyvän. Nyt kysyttiin tuhannelta suomalaiselta Suomen säästöistä. Itse asiassa, jo tässä vaiheessa YLE polkaisi manipulointimarssijalkansa miinaan, koska säästäminen on sitä, että pistetään rahaa syrjään esim. jotain hankintaa tms. varten. Esim. säästetään asuntoon tai lapsille opetetaan: kun pistät kahden viikon karkkirahat säästön, voit ostaa säästyneillä rahoilla lelun. Ilmeisesti YLE:n toimittajien lapsuus sujui niin yltäkylläisesti ettei mistään ollut tarvetta säästää. Kun vielä katsomme mainitun väen käytöstä ja lähimmäisen huomioimista, voin väittää YLE:n toimittajista valtaosan tai ainakin johtajien olleen, jos hopealusikka suussa syntyneitä, niin vähintään ainoita lapsia! Siis tuhannelta kysyttiin ja vastaukseksi saatiin Suomen kansan eli myös sinun milipide!
Tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, no sitä ei kerrota, mitä kysyttiin ja milloin, saati keneltä kysyttiin, mutta vastaukseksi saatiin varsin oppositiomielinen vastaus. Tämä lienee ollut uutisoinnin tarkoituskin. Täytyihän se, kuinka Wille Rydman ja Timo Heinonen moukaroivat eduskunnassa opposition argumentit lyttyyn ja Joakim Vigelius teki saman somessa saada pyyhittyä pois kansan mielistä. Muuta syytä en moisen kyselyn moiselle uutisoinnille näe.
Jos kysely uutisointi olisi tehty rehellisesti ja lähdetty vallitsevasta tilanteesta, jossa ei ole rahaa eikä valheellisesta tilanteesta, jossa on rahaa: olisi jouduttu selkeään vastakkainasettelutilanteeseen: rahat sairaiden hoitoon vai järjestötukiin - vammaisille vai kansallisoopperalle - vanhuksille vai kansallismuseolle - kaivoksiin vai pääkaupungin siltoihin - yritystukiin vai maakuntien tiestöön - kriminaaleille maahanmuuttajille vai opetukseen - syntyvyyden lisäämiseen vai eutanasiaan - yliopistomanikyyritutkimukseen vai päiväkotien kaappisänkyturvallisuuskoulutukseen. Kysyä voi mitä tahansa, joko kärjistetysti tai ei, mutta ennen kuin asiasta tehdään sinun verorahoillasi juttu sinulle, on sinulla oikeus laadukkaaseen journalismiin jo siitä yksinrataisesta syystä, että demokratia perustuu mainitun sorttiseen tietoon.
Kyseisen tutkimuksen teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) joka kertoo olevansa yleishyödyllinen, itsenäinen säätiö, joka rahoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Katsokaapa kyseisen säätiön sisälle ja aloittakaapa se vaikkapa säätiön hallituksesta, jossa istuu melko monenlaista luottamushenkilöä/virkahenkilöä. Yritin ottaa, en kovin tarkkaan, vain tekoälyltä kysymällä ko. säätiön hallituksen palkkioista, vaan ei löytynyt vastausta. Itse aloin pohtia koko säätiön tarpeellisuutta tai ainakin sen tehokkuutta. Mainittakoon, että ko. säätiö ei saa valtion tukea, vaan se toimii ns. omillaan apurahoja ja rahoitusta jakaen kunnallisalan tutkimukseen ja kehittämiseen -tutkimushankkeet: Yleensä noin 60 000 – 70 000 euroa - Väitöskirjat: Yleensä 15 000 – 20 000 euroa - Pro gradu -tutkielmat: Enintään 1 500 euroa.
Jos vaivaudut vilkaisemaan ko. säätiön hallituksen kokoonpanoa, niin veikkaanpa, että teet saman huomion kuin minä eli tuskinpa tuo porukka haluaa sahata oksaa omiensa alta eli kuntien virkahenkilöiltä ja tässä päästään suoraan alan kaupallisen yhtiön tekemään tutkimukseen, jonka suoritti kansainvälisen tutkimusyhtiön suomalainen lonkero, joka toiminee kuten yritykset yleensä eli periaatteella: asiakas on aina oikeassa - tilaajan täytyy saada sitä, mitä haluaa. Jos näin ei toimita vie toinen tutkimusyhtiö markkinat vai onko todellakin niin, että busineksessa ja säätiömaailmassa kyseinen tutkimuksen teettäjä ja tekijä ovat aina ja taatusti rehellisissä? Uskottavuus olisi suurempi, jos aina tietäisimme tutkimuksen suorittamisesta jotain, mutta sehän on maan tapa, ettei sinua asiassa valisteta. YLE haluaa päättää, mitä sinä tiedät ja mitä mieltä olet!
LINKIT:
Kunnallisalan kehittämissäätiön hallitus
Ja tärkein otantatutkimuksen tuloksen luotettavuuteen vaikuttava tekijä jäi vielä mainitsematta: otoksen satunnaisuus. Jos otos ei ole jollain oleellisella tavalla satunnainen, niin tuloksia EI voi yleistää mihinkään muuhun ja varsinkaan isompaan populaatioon, kuten koko kansa. Uskollisesti siteerattu tuloksen virhemarginaali, "suuntiinsa" ei ilman tietoa satunnaisuudesta kerro mitään kiinnostavaa populaatiosta. Jos otantatutkimuksen raportissa ei tätä satunnaistamista selitetä tai edes mainita, tuhlaat vain aikaasi perehtymällä sen sen tuloksiin.
VastaaPoistaSamaa mieltä, kun O Kokela. Miten tuollainen uutisoidaan ja noin avuttomasti. Kuvaa hyvin Yle toimittajain tason laskua.
VastaaPoista