Kaikki alkaa UMK:n esihehkutuksesta, siltä ei yksinkertaisesti voi välttyä yksikään YLE:n kanavia seuraava suomalainen. UMK:lla on samanlainen asema YLE:ssä kuin Jeesuksella Raamatussa. Kun UMK-voittaja on selvinnyt aloittaa YLE kansan valmistelun jumalallista kliimaksia varten: Euroviisujen tulemiseen. Suomessakaan ei olla köyhiä eikä kipeitä, kun lähetetään väkeä Manner-Euroopan laulutatamille koikkelehtimaan ja laulamaan. Mitähän kaikki euroviisuhömppä maksaa suomalaisille? -Siihen löytyy vastaus, mutta sitä ei kerrota vaikka kuinka rukoilet summaa tekoälyltä. Ainoastaan vihjaillaan hulppeaa hintaa, mutta lopuksi lakonisesti todetaan, että ko. karkeloinnin budjetti ei ole julkinen.
Jos nykyisen kaltaiset Euroviisut olisi järjestetty 1980-luvulla, jolloin musiikki ratkaisi menestyksen, olisi esityksiä pidetty parodiana amerikkalaisista swingshow'sta. Tuntuu jotenkin säälittävän surkealta, kun kuuntelet euroviisuväen puheista kuplivaa arvomaailmaa, jossa huolehditaan heikoimmista, erilaisista lähimmistä ja kannetaan huolta jopa maapallon kohtalosta eli se porukka joka esim. korostaa omaa asemaansa ilmastonmuutostietoisuudella, lentelee itse lentokoneilla, maailmaa tuhoten, bakkanaaleihin, joka ei ole muuta kuin jonninjoutavaa elostelua sisältävä yliampuvaa musiikin ja koikkelehtimisen irvokas sekamelskaa. Tämä tapahtuma jos jokin, tulisi järjestää, pienellä hiilijalanjäljellä, etänä vaatimattomia puitteita ja vapaaehtoisuutta korostaen.
Kun aikoinaan musiikkiväki herätti ajatuksia ja lopetti jopa sotia laululla ja esikuvana olemisellaan, nykyään tilanne on aivan toisin. Musiikista en sano mitään, arvostan sen tekijöitä ja esittäjinä, mutta nämä Euroviisujen kymmenet tai kenties sadat luojat/siivestäjät, heihin meillä ei yksinkertaisesti löydy varoja tästä velaksi jo lähemmäs kaksikymmentä vuotta eläneestä maassa. Suurin kiukkuni kohdistuu YLE:n ökypalkkaiseen johtoon, joka hyväksyy kaiken tämän samaan aikaan, kun maakunnissa kuolaan vanhainkoteihin, hoitojonoihin ja vammaistenlaitoksiin. Nämä ketkä eduskunnassa huutavat, muka äkeissään, hallituksen leikkaavaan heikoimmilta, ovat itse tehneet diilin: he tukevat mediaa pomoineen, jotta media pitää vastavuoroisesti heidät jatkossa vallassa - suomalainen köyhä ei ole vihervasemmistolle kuin keppihevonen, kenen äänillä päästään valtaan, kenet unohdetaan ja kenen rahoilla elostellaan häikäilemättömästi.
Tulee väkisinkin mieleen Neuvostoliiton satsaus kulttuuritarjontaan, jonka laadussa ja määrässä ei säästelty - se jyräsi alleen kurjuuden ja neuvostokansa unohti puutteen, koska siitä ei kerrottu vaan se hukutettiin toistaen korkeatasoiseen viihdetarjontaan. Aivan kuten Neuvostoliitossa meilläkin kansa aivopestään sankoin joukoin ruudun ääreen, jotta se edes hetkeksi unohtaa velaksi eletyn eilisen ja velan tekijät sekä siitä seuraavan onnettoman surkean tämän päivän ja sitäkin surkeamman huomisen. Seuratkaapa YLE:n lähetyksiä niin havaitsette, kuinka Euroviisujen ihastusta toistetaan ja toistetaan ja lopulta, kun vielä muu tarjonta ajetaan nollaan, saadaan ruutujen ääreen miljoonia katsojia.
Sinänsä vertaus Neuvostoliittoon on harhainen, sillä siellä eivät köyhät saati kommunistipomot nauttineet appelsiineista, banaaneista tai suklaasta, kuten meidän vihervasemmiston huippuelostelijat ja heidän taakseen manipuloitu rahvas, jolle kylläkin suklaa alkaa tänään käymään liian kalliiksi, huomenna karkaavat banaanit hinnaltaan ulottumattomiin jne.. Ja toinen ero vihervasemmiston luoman velka-Suomen ja Neuvostoliiton välillä löytyy terveyspalveluista - meillä yhteiskuntaa rakentaneet suomalaiset eivät saa ikäihmisinä kohtuullista kohtelua, vaan heidät rahdataan, toisin kuin Neuvostoliitossa, kauas kotaan palveluiden ja hoidon sijaan keskitysleirien kurjuuteen, puutteeseen ja lohduttomaan loppuelämän halpaan yksinäisyyteen - mutta ei hätää, kaikenhan korjaa ruutuun pomppaava Ville Vedenpään muikea hymy ja tieto hänen suuresta sydämestä, jonne mahtuu ajatus Gazan lapsista - entä suomalaiset, no sehän on väärin pistää suomalainen ensimmäiseksi. Nauttikaa Euroviisuista, sillä sen vuoksi suomalaisia kuolee. Mutta vilkaiskaapa oheinen otos Gene Wilderin, varsin rohkeasta elokuvasta ja pohtikaa tykönänne: tässäkö Euroviisujen takapirujen todellinen valtatavoite, mutta tosissaan? Olkaa hyvä, tuossa yllä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!