YLE:n ja MUUN MEDIAN ROMAHDUS ALKOI CITYLEHDESTÄ

Vielä 1980-luvun alussa massamme julkaistiin monen moisia lehtiä, joita omistivat lukuisat eri kustantajat. Lähes jokainen kykeni valitsemaan omaa maailmankuvaa ruokkivan tai kotiseudulta voimansa ammentavan lehden. Jopa valtiovalta tuki lehtiä, jotta tarjonta pysyi laajana ja jos rahaa ei tippunut Suomesta, sitä tuli mm. Neuvostoliitosta, joka turvasi Tiedonantajan ilmestymisen. Suurin osa suomalaisista tiesi esim. itänaapurin elämisen tyylin, vaikka media vaikeni siitä eli puskaradiokin toimi. Tuolloista mediaa yhdisti yhteisöllisyys ja suomalaisuus. Sen seurauksena kansalaiset tunsivat vastuun itsestään ja toisistaan. Koska tuolloin itsekkyys oli kirosana, maahamme rakennettiin terveyskeskukset, sairaalat, tiestö, lentokentät, jäähallit, uimahallit, saatiin kaikille ilmainen ja laadukas peruskoulu. Suomi oli ylpeä siitä, että kaikista pidettiin huolta ja sitä pidettiin jopa itsestäänselvyytenä.

1980-luvulla joku kopio läntistä suurkaupunkien nuorille aikuisille kaupunkilaisille suunnatun lehden ja toi sen Suomeen. Silloin syntyi Citylehti, joka harrasti aivan avoimesti tekstimainontaa ja markkinoi kaupunkiemme nuorille aikuisille uutta itsekästä elämänasennetta oikeutena plus hyveenä. Bilettämisestä, ravintolailloista ja oman egonsa korostamisesta kasvoi yksilökeskeinen ja omaa persoonaa korostava elämäntapa. Sinänsä koomista, kun aihevalinnoilla korostetaan yksilöllisyyttä ja ollaan olevinaan edelläkävijöitä ja koko maailmalle esikuvia, niin kaikki on kopioitu muualta. Ainahan on ollut näin: se mikä on hienoa maailmalla, on hienoa pääkaupunkiseudulla, jota peesaavat maakuntien huonolla itsetunnolla varustetut reppanat. Kävi kuitenkin niin, että Citylehdessä uuden maailmankuvan itselleen omistautuneesta bilettävästä ikinuoresta luoneet toimittajat liukenivat tuolloin syntyneisiin paikallisradioihin, muun julkaisutoiminnan palvelukseen ja nyt heitä löytyy jopa YLE:stä. Citylehdessä syntyneestä toimituslinjasta kasvoi kymmenissä vuosissa niin voimakas valtavirta suomalaiseen mediaan, että se söi tilan itse Citylehdeltä.

Mainitut toimittajat ovat itse ja esikuvina muokanneet mediakenttämme niin, että äärettömän itsekeskeinen hekottaminen ja omista asioista puhuminen ovat ohittaneet ns. perinteisen laatujournalismin. Nämä itsekkäät hekottajat vaativat itselleen tilaa kuten kunnon korvauksia ja siksipä esim. YLE:llä ei löydy enää varaa maakuntatoimituksiin ja niiden tuottamiin laadukkaisiin lähetyksiin. Ehkäpä karmeinta mainitussa toimituslinjassa piilee siinä, että se synnytti aivan uuden ihmisluokan tähän maahan: bilettävät ikinuoret, vain itseään ajattelevat, aikuiset. He eivät mene naimisiin ja heitä kosiskeleva ja edustava media ei juurikaan välitä muista Suomen väestönosista - siinä hävisi Suomesta talvisodan henki. Media muokkaa kansaa ja vaikuttaa selkeästi myös poliittisiin valintoihin vai voiko muuten perustella naama pölyssä ja silmät päässä seisovan bilepääministerin saamaa hehkutusta uutisvälineissä. Katsopa kuinka paljon Suomesta löytyy ikäihmisiä, heille ei löydy yhtään omaa radiokanavaa, mutta ikibilettävälle luokalle tarjontaa riittää julkisella, yksityisellä ja ruotsinkielisellä puolella. Nyt ajetaan alas jopa YLE:n jääkiekkolähetykset, jotta varat piisaavat em. porukan viihdyttämiseeen. Siinä teille selkeä syy, miten suomalaiset äänestävät, jos edes äänestävät, eivätkä enää lisäänny!