VIRNUILEEKO LINDTMAN SDP:n VAALIVOITON?

Antti Lindtman oli suomalaisen demariduunarin viimeinen toivo siinä vaiheessa, kun naama pölyssä joraava pääministeri teki demareista pintaliitäjien bile/festaripuolueen. Pettymys kasvoi megakokoon,kun Antti alkoi vetämään pääoppositiopuoluetta. Toistuvasti hän vetää naamalleen veemäisen virnistyksen ja alkaa tykittämään pääministeripuoluetta: Te lupasitte pistää maan talouden kuntoon ja lopettaa velkaantumisen, mutta nyt teidän hallituksenne aikana Suomi velkaantuu enemmän kuin koskaan. Seuraavaksi saman toistaa oikea talouden tuhoamisen ykköskuningatar Tytti Tuppurainen ja hännän huippuna samaa hokee aiempaa kovempaa kuukasvoinen partaveikko. Yleensä kritiikistä tulee rakentavaa siinä vaiheessa, kun kritisoidulle toiminnalle esitetään toimivia vaihtoehtoja.

Demarit tekivät kahdeksan kohdan ohjelman, jossa voi havaita hyvääkin:

"1) Hallituksen pitää palauttaa rauha ja luottamus työmarkkinoille. Vakaat työmarkkinat tukevat kasvua. Aito luottamuksen ilmapiiri vähentää riskejä seuraavalle työehtosopimuskierrokselle ja johtaisi todennäköisimmin tulokseen, joka tukisi kilpailukykyä ja pidempiaikaista talouden vakautta. Aidossa pohjoismaisessa työmarkkinamallissa joustot ja turva ovat tasapainossa.
2) Työperäisestä maahanmuutosta on huolehdittava. Tarvitsemme kipeästi lisää osaajia. 40 000 henkilön vuosittainen nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta noin 1 %/BKT, yhteensä noin 3 miljardia euroa. Hallituksen pitää heittää romukoppaan 3 kuukautta ja ulos maasta -laki sekä panostaa osaajien houkutteluun ja integroitumiseen. Yksi hyvä keino olisi kahdenväliset sopimukset lähtömaiden kanssa.
3) Tulevina vuosina työhön tarvitaan kaikki. 65 000 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa osatyökykyistä haluaisi työllistyä. Heidän polkuaan työmarkkinoille on vahvistettava Ruotsin mallin mukaisesti.
4) Osaajat ja osaaminen ovat kasvun keskeinen moottori. Aikuiskoulutustukea ei pidä romuttaa. Oikeudella palkalliseen opintovapaaseen voitaisiin turvata työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia. Koulutustasoa pitää nostaa ja kohdentaa aloituspaikkoja ihmisille, joilla ei vielä ole vastaavan tasoista tutkintoa.
5) TKI-panostukset ovat kasvun ja tuottavuuskehityksen tukijalka. Parlamentaarinen TKI-sopu luo vankan pohjan, lisäpanostukset on tehtävä sovitusti. Lisäksi erityisesti pk-yritysten TKI-toimintaa voidaan vauhdittaa kasvattamalla tuntuvasti TKI-vähennystä.
6) Aito työmarkkinayhteistyö mahdollistaa kasvua tukevan ja tasapainoisen eläkeuudistuksen. Vanhemmissa työntekijöissä on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja siksi työssä jaksamista ja jatkamista pitäisi kaikin tavoin tukea. Välittömänä toimena on neuvoteltava työntekijöiden oikeudesta jatkaa työsuhdettaan aina 70 vuoden ikään saakka. 
7) Hallitus on vastannut rakennusalan kriisiin aivan liian hitaasti ja riittämättömästi. Tarvitaan pikaisesti rakennusalan elvytyspaketti, jotta asuntopula ei muodostu tulevan kasvun esteeksi. Ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapaus pitää palauttaa ja ottaa heille käyttöön määräaikainen asuntolainan korkojen verovähennysoikeus. Hankkeita saataisiin liikkeelle esimerkiksi korottamalla erityisryhmien rakentamisen avustusvaltuutta, ottamalla käyttöön korjausrakentamisen määräaikainen tukiväline asuinyhteisöille ja mahdollistamalla kotitalousvähennyksen ulottaminen myös asunto-osakeyhtiöiden remontteihin esimerkiksi määräaikaisella kokeilulla.
8) Suomi tarvitsee nopeasti ison, kasvua ja työllisyyttä tukevan verouudistuksen, jotta menestymme vihreiden investointien kilpailussa. Vastaavan suuntaisia uudistuksia on nähty jo maailmalla, muun muassa Yhdysvaltojen IRA."

Suomi todellakin tarvitsee suuren verouudistuksen, mutta maan työttömyys ja tulevaisuuden näkymät huomioiden meidän tulee ensin tutkaille se, mitä tarvitaan välttämättä ja mihin ja miten meillä siihen löytyy jatkossa varaa. Suomi elää työstä . Ilman vientiteollisuutta, elintarviketuotantoa/jalostusta sekä näitä tukeva sote sektoria maamme vetää viimeisiä. Jokaisen tulee hoksata se, että jokainen julkiseen toimintaan/investointiin/tukeen/työhön sijoitettu euro täytyy ottaa jostain. Kuinka monen vientiteollisuuden työntekijän verot menevät esim. pääkaupunkiseudun ns. tuottamattoman väestön asumistukiin, joukkoliikennetukiin, huvitukiin ja muuhun ei välttämättömään. Ainoa oikea ja toimiva tulos pitää yhteiskunta toiminnasta löytyy yhtälön kulut miinus menot laskutoimituksen viimeisen viivan alta - sieltä ei välttämättä tarvitse löytyä plussaa, mutta ei siellä saa kaiken edessä komeilla miinusmerkkikään. Yhtälön yksinkertaisuudelle emme voi mitään, mutta niin se vain on.

Epäilen seuraavien vaalien voittajan yllättävän, koska Antti Lindtmanin vahingoniloinen virnuilu ei herätä, yhdessä konkreettisten ehdotusten puuttumisen ohella, uskottavuutta ja alkaa jopa ärsyttää suurta kasvaa joukkoa suomalaisia. Samoin Tytti Tuppurainen kannattaisi demarien pistää takariviin, sillä aina kun hän avaa suunsa tai hyppää julkisuuteen, ponnahtaa ajatuksissa päällimmäisiksi papiljotti suositus ja Uniper kaupat. Kuinkahan monen duunarin verot menevät vieläkin mainitun kaupan miljarditappioihin. Näinkö Lindtman ja demarit nukkuivat onnensa ohi ja sama tapahtuu tulevissa vaaleissakin. Saas nähdä käykö niin, että keskusta nousee takaisin vallan huipulle vai satavatko äänet tulevissa vaaleissa Kokoomuksen lompakkoon vai odottaako perussuomalaisia kaikkien jytkyjen jytky?

LINKKI:

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman esitti kahdeksan kohdan kasvuohjelmaa