Valtamedia ei hehkuta maaseudun vetovoiman kasvua. Maaseudun vetovoima asuinpaikkana kasvaa: vuonna 2020 maaseutumaisissa puitteissa halusi asua 27 prosenttia Suomen kansalaisista. Neljässä vuodessa kasvoi maaseudulla asumaan haluavien määrä selkeästi 32 prosenttiin. Näin kertoo viimeinen valtioneuvoston julkaisema maaseutubarometri. Sen mukaan maaseudun vetovoimaa jarruttaa palvelujen saannin epävarmuus ja niiden laadun heikkeneminen. Maaseutubarometrin mukaan muuttohaluja vie niin ikään se, ettei suomalainen voi enää juurikaan vaikuttaa lähiympäristöön ja luottaa peruspalvelujen säilymiseen. Siksi useat laskevat lähellä sukulaisia ja ystäviä asumisen turvaverkoksi, jota kunnat ja valtio eivät enää halua tarjota. Kun katsomme valtion toimia maallemuuton suhteen, sitä voi pitää kehityksen ja kansalaisten halujen toteutuksen jarruna. Palveluita ajetaan voimakkaimmin alas juuri kaupunkien lähellä olevalla maaseudulla.
Suomessa käytetään vuosittain satojamiljoonia euroja pääkaupunkiseudun vuokralaisten asumistukeen. Valtio maksaa jopa kolmanneksen Suomen vuokrista ja suurimmillaan summa saattaa yksittäisen vuokralasisen kohdalla kasvaa jopa 70 prosenttiin asumiskuluista. Valtion vuokratuki siirtyy suoraan systeemin suurimpien hyötyjien Saton ja Kojamon tilille. Tämä vaikutti luonnollisesti vuokria korottavasti. Kun nyt istuva hallitus puuttui po. sosiaalietuisuuksiin laskivat asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla, kun ne muualla Suomessa pääsääntöisesti nousivat. Valtion eli istuvan hallituksen ja eduskunnan enemmistön toimien seurauksena useat pääkaupunkiseudun asukkaat joutuivat taloudelliseen ahdinkoon ja etsimään halvempia asuntoja hieman kauempaa pääkaupunkimme keskustaa. Tämä taas lisää liikkumistarvetta ja jatkossa joukkoliikenteeseen täytyy satsata entistä enemmän ja mistähän tämä joukkoliikenteen tuki valtaosalta rahoitetaan: maakunnissa asuvien suomalaisten polttoaine/energiaveroilla hyvinkin.
Järkevin ratkaisu em. ongelmaan löytyisi pääkaupunkiseudun väestönsiirroista maakuntien tyhjiin asuntoihin etätöihin. Jos tämä on toiminut ja hyväksytty toisinpäin niin miksei tähän suuntaankin. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska tietäisi pääkaupunkiseudun asuntokuplan puhkeamista ja julmettua lamaa rakennusalalle. Tätähän eivät pääkaupunkiseudun rahapiirit, ministeriöiden valmisteleva virkaeliitti eikä heitä tukeva pääkaupunkiseutuvetoinen valtamedia voi konsana hyväksyä. Mainittua vallitsevaa vinoutumaa pidetään pystyssä ihmeellisillä mielikuvilla, joilla tähdätään pääkaupunkikeskeisen politiikan olevan ympäristöystävällistä ja inhimillistä. Tätä mielikuvaa vahvistetaan myös maakuntiin kohdistuvalla vihalla, muistakaa Diarra Fatimin julistus: "Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua". Jos tällaisilla näkemyksillä ja ulostuloilla saadaan kannatus, jolla päästään eduskuntaan 6 774 helsinkiläisäänellä, on sieltä turha odottaa vähäistäkään inhimillisyyttä maakuntien suuntaan. Nyt vaaditaan selkeitä vastatoimia maakuntien kansaedustajilta, jotka edustavat Arkadianmäellä riittävän vahvaa enemmistöä vai täytyykö maakuntien maataloustuottajien, yrittäjien, opettajien, sairaanhoitajien, vientiteollisuuden työntekijöiden jne. ryhtyä vastatoimiin vaikkapa tempauksella KIERRÄ STADI KAUKAA - EI MENNÄ SINNE EIKÄ VIEDÄ SINNE MITÄÄN: Tänä vuonna Korkeasaaren sijasta Ranualle ja Ähtäriin ja Linnanmäen rahat sijoitetaan Lieksan erämaamatkailuun, Taivassalon saaristoon taikka Inarinjärven tienoilla samoiluun jne. eli kierrä pääkaupunkiseutu kaukaa!
Meillä bisneksen teon estävät pöljät virkamiehet. Tampereella toista sataa saunalauttaa, mutta tänne niitä ei päästetä. Olisivat paljon parempi ratkaisu , kuin joku Ykskoivun uimaranta. Eivätkä maksaisi kaupungille mitään.
VastaaPoistaYksi kielettiin.
VastaaPoistaMutta meillä onkin raumalainen rakennustarkastaja joten ajatusmaailma on ehkä vähän erilainen ja kenties poiketen U:gin eduista mutta ei ainakaan ole kotiinpäin vetoa.
VastaaPoista