lauantai 2. joulukuuta 2023

KAIKKITIETÄVÄNÄ OLON MAHDOTTOMUUS


Vallan keskittäminen suoraviivaistaa päätöksentekoa, joka etenee sitä nopeammin, mitä vähemmällä tiedolla päättäjät päättävät. Sama pätee valmisteluun, sitä nopeammin valmistelu sujuu mitä vähemmän valmisteltava asia kiinnostaa valmistelijaa ja mitä vähemmällä tietämyksellä valmistelija valmistelee. Oma masentava juttunsa päättäjien ja valmistelijoiden vallankeskittämisessä löytyy siitä, mitä enemmän valtaa keskitetään, sitä enemmän päätöksiä valmistellaan ja päätetään vajain tiedoin. Ensin valmistelija suunnittelee tekonurmea pohjustuksiaan myöten - tämän jälkeen hänen tehtäväkentästä hyppää työpöydälle esirippuverhon hankinta teatteriin - vartin kuluttua pitää suunnitella nuorisotyöntekijöiden toimintaa kyliin, jossa nuorisolta puuttuu virikkeitä - pian edessä odottaa koripallojen kilpailuttaminen ja valinta liikuntatiloihin - tämän jälkeen käsittelyyn kumpuaa salibandykentän laitojen uusinta - jonossa pukkaa seuraavaksi suunnitteluhetki iltapäivätoimijoiden kanssa - myös teatterin valaistuslaitteista löytyy uusittavaa - pumptrack-radan sijoitukset kyliin pitää kaavailla - lapsiakaan ei saa unohtaa, joten vuoroon astuvat sen sortin suunnitelmat plus hankinnat jne. jne.


Kaiken mainitun valmistelee ja suunnittelee periaatteessa yksi tyyppi ja yksi lautakunta. Tähän valmistelu/päätösmalliin päädyttiin säästämällä hallinnossa/valmistelussa/päätöksenteossa. Kyseistä säästämistä täytyy pitää idioottimaisena puuhana, sillä se, jos joku maksaa maltaita. Esim. tekonurmen meillä kaavailtu hinta 700 000 euroa, kun muualla sama toteutuu 200 000 eurolla, jopa alta sen. Luonnollisesti meidän julkisen sanan antama kuva päätöksenteosta tukee ihmeellistä vallan keskittämistä ja säästämistä: Jos valtuustossa esitetään miljoonan euron täysin joutavan hankkeen poistamista, siitä äänestetään ja äänestykseen menee kymmenen minuuttia, uutisoidaan tuo kymmenen minuutin kokoustaminen kammottavaksi kuluksi, mutta ei sitä, kun miljoona euroa lurahti harakoille. Totuushan muhii siinä, että joskus tuo miljoona euroa vaikuttaa muuhun taloudenpitoon, jos ei heti niin lähivuosina.

Ihan vakavissani utelen, missä koulutetaan henkilöitä, jotka hallitsevat kaiken sen, mitä hyvinvointipuolenvalmistelijamme, joutuu työssään käsittelemään. Entä mistä löytyvät lautakunnan jäsenet keiden kiinnostus/tietokapasiteetti kattaa lautakunnan kaikki osa-alueet? Valmistelijan syyttämistä pidän epäreiluna. Hänen tilanteensa muistuttaa Duplantisia, kenelle sanottaisiin, nyt heität moukaria, vartin päästä työnnät kuulaa ja kaiken päälle pinkaiset maratonin heti kolmentonnin esteiden jälkeen. Eipä taida seiväsmestarin tulokset mainituissa lajeissa häikästä. Toinen on tilanne, jos jokaisen saa toimia vahvuusalueellaan. Tuolloin tulos on kaikille paras, olipa sitten kyse musiikista, urheilusta, valmistelusta ja päätöksenteosta. Tarjolla olevat osaajat täytyy löytää ja hyödyntää. Tämä tulisi tunnustaa yhteisen edun nimissä eikä vain ja ainoastaan pyrkiä siihen, että kokoukset sujuvat kivasti, pikkuisen väsyneenä kikattaen vaikka kaupunkilaisille kohtuuttomasti maksaen - päätöksenteon punainen lanka katosi meiltä jo aikaa sitten.

Itse en koskaan tule hyväksymään 700 000 euron tekonurmen toteuttamista verovaroin. SuomenPalloLiiton kriteerit täyttävä virallinen jalkapallotekonurmi sopii mainiosti jäähallin ja nykyisen uimahallin väliin. Me teemme kenttää junioreille, joiden harrastusaikaa tekonurmi pidentää kuukausilla vuodessa. Näitä kenttiä on Suomessa satoja, pikkukentät huomioiden yli tuhat, eli voidaan väittää niiden kuuluvan normaalien kuntien normaaliin perustarjontaan. Mitään yli satametristä kansainvälisten otteluiden estradia emme tarvitse vai luuleeko joku, että Barcelona tai Liverpool tulee ottamaan mittaa paikallisesta UPK:sta tai FC Unojen muistoryhmästä? Lapsia ja nuoria varten kenttä tulee väsätä ja sen tulee sijaita lähellä koulua. Tekonurmen vaatimukset muuttuvat EU:n osalta 2028, tuon jälkeen kumirouhetta ei saa kulkeutua kentän ulkopuolelle - tekonurmesta tullee ongelmajätettä, jonka kierrätyshinnaksi joku on arvioinut 85 000 euroa. Tulevaisuudessa puu korvannee kumin tekonurmissa, ehkäpä meidänkin kannattaisi valita tämä vaihtoehto, mikäli päätämme rakentaa tekonurmen.

Kun päättäjä/valmisteluorganisaation tuotoksissa saattaa piillä ja usein piileekin selvä riski, sen suppean osaamisen vuoksi ja kiireen seurauksena, tarvitsee valmistelija/lautakunta vahvaa tukea. Noloimmin päättäjät toimivat silloin, kun valmistelijat haukutaan järjestään syntyneiden päätösten seurauksena nonstop tyyliin - kyseisestä tavasta ei hyödy kukaan. Päättäjien täytyy kyetä tarjoamaan valmistelijoille niin työ- kuin onnistumisrauha. Jos otamme esimerkiksi tekonurmen rakentamisen, tarjoutuu meille malliksi satoja siihen liittyviä päätöksiä eri kunnista. Noita päätöksiä ja tekonurmeen liittyviä tutkimuksia sopii vertailla omaan hankkeeseemme. Tällöin jokaiselle selvästi avautuu valmistelumme tuotoksen laatu - onko po. nurmen sijoituspaikka optimi, onko hanke toimiva ja taloudellisesti kestävä? Jos ei oma, niin muiden valmistelu tarjoaa parhaat vaihtoehdot, joista sopii nokkia juuri ne oikeat ratkaisut omaan käyttöön.


LINKIT:







40 kommenttia:

  1. Valmistelua ja valmistelua.
    Kuinkas kauan valmisteltiin pääkirjaston remonttia?
    Mistä on luettavissa esitetyn tekonurmi-investoinin tarkempi selvitys? Mihin sitä esitetään tehtäväksi ja miksi?
    Valkonen voisi tätä asiaa nyt avata kun nyt asiasta haluaa keskustella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekonurmea avattu riittämiin. Jos käyt katsomassa esityslistalta vai osaatko lukea?

      Poista
    2. Avattu tai ei niin tekonurmi on täysin turha investointi hinnasta riippumatta. Nyt investoidaan vain niihin kohteisiin jotka on PAKKO tehdä ja joista tulee lisäkustannuksia jos niitä ei tehdä, esim. infra

      Poista
    3. Tuolla vain pakko ja johtajien palkat hoifdetaan tyhjennetään kaupunki asukkaista. Samalla jäljellejäävien maksettava verotaakka kasvaa, koska kaupungin johdon ja työntekijöiden määrään eikä palkkoihin saa puuttua.

      Poista
    4. Esityslistoja kehotettiin eilen illalla tutkimaan. Niitä ei ole enää! Joten. Minkä toimielimen pöytäkirjassa on avattu tekonurmi-investoinnin taustoja ja tarvetta enemmän kuin alla olevissa asiakirjoissa: Tekonurmi on liitetty Pietolan pallokentän kunnostamiseen niin teknisen lautakunnan kuin kaupunginhallituksen pöytäkirjoissa? Mistä siis on saatavissa se tarkempi taustatieto peräti 700000 euron investointiesitykseen?

      Poista
  2. Tekonurmi on tarkoituksella ylibudjetoitu. Sitovuustasolla johtaja voi käyttää valtuuston päättämän summan käytännössä "mihin vaan", siirtää summia hankkeista toiseen, toteuttaa uusiakin hankkeita (kuten olemme nähneet). Jos valtuusto päättää 700 000 € tekonurmirahoituksen ja todellinen kustannus on vain 200 000 € niin "säästöä" syntyy 500 000 €. Sitovuustasolla johtajalla olisi nyt 500 000 € käytettävissä "mihin tahansa". Sitovuustasolla viranhaltija on sitoutunut käyttämään sen rahan jonka valtuusto on päättänyt. Joku saattaa ajatella että hölmöläisten hommaa mutta kuten on kirjoitettu nin ajatus hölmoistä ei ole outo, jälkikäteen ajateltuna, ainakaan päättäjistä.

    VastaaPoista
  3. Täällä heitellään satojatuhansia euroja sinne tänne, samaan aikaan kun ruokapalvelupäällikkömme tekee päätöksen, etteivät lapset kouluissa ja päiväkodeissa saa sinappia hernekeittoonsa, koska se on liian kallista. Eipä ole päällikkö tainnut itse maistaa Karean tuotoksia, joita ei ilman sinappia ja ketsuppia saa kurkusta alas, jos silloinkaan.

    VastaaPoista
  4. Kiitän syvästi kommenteista ja täällä käynneistä! Tekonurmi on tässä vain esimerkki vaativasta valmistelusta ja päätöksenteosta eli siitä kuinka siihen syventyminen syö aikaa ja vaatii perehtymistä. Kun samanlaisia asioita kasataan samalle valmistelijalle/lautakunnalle monilta toimintasektoreilta tukuttain, on valmistelu/päättäjäpoppoo eväisiinsä nähden varustettu liian pienellä pötsillä, se ei pysty sulattamaan tietoa ja siitä taas kärsivät kaikki, kun ei saada parasta mahdollista, kohtuulliseen hintaan eli lopulta tyytymättömät asukkaat muuttavat muualle! Meidän tekonurmen kaavailut löytyvät helposti kaupungin sivuilta!

    VastaaPoista
  5. Java, mistä pöytäkirjasta voi käydä lukemassa tekonurmikentän perustelut? Jäi klo 11.28 kirjoittamastani kommentista näköjään nimi pois.

    VastaaPoista
  6. Talousarvio 2024 ja
    taloussuunnitelma 2024-2026
    Investoinnit 4. TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT 9161 Jalkapallon täysimittainen tekonurmikenttä 700 000€ sivu 127. Mitään ihmeempiä perusteluita ei löydy. Myös täysimittainen on tulkinnanvarainen ilmaisu. Minulle ei ole kyetty perustelemaan 700 000 € hintaa investoinnille, käsittäkseni voidaan toteuttaa nykyisen tekonurmen paikalle (90m x 55m SPL:n minimi mitat) kentällä. Nyt tarvitaan harkintaa ja tietoa kentän valinnassa, koska pahimmillaan, maksamme rutkaksi, jos investoimme kenttään, joka on ympäristöjätettä. Oikein kilpailutettuna ja toteutettuna tekonurmi tulisi saada koulujen läheisyyteen noin 200 000€ hinnalla.

    VastaaPoista
  7. Kiitos. Näin hieman epäilinkin. Tämä tekonurmihanke ei ollut edes viime vuoden joulukuussa hyväksytyssä budjetissa eikä sen suunnittelukauden kirjauksina vuosille 2024-2025. Tulla tupsahti siis kiireellisenä esityksenä / investointihankkeena vuodelle 2024! Tästä esityksestähän tulee mielenkiintoinen käsittely 18.12 pidettävässä budjettikokouksessa.
    JAa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voidanko olettaa, että tekonurmikenttää ei ole nyt PAKKO hankkia ja se poistetaan investoinnesta ?

      Poista
  8. Kannattamattomaan läjunaliikenteeseen ollaan valmiita laittamaan rahaa joka palvelee ehkä muutamaa eläkeläistä, mutta lapsiin ja nuorisoon ei. Jos hankkeet pistetään vastakkain, tekonurmi voittaa reilusti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketkä ovat valmiit tukemaan lähijunaliikennettä ?

      Poista
    2. Kommentti 16.11. Mihin tietoon perustuu mahdollisen lähijunaliikenteen kannattamattomuus?

      Poista
    3. Valtuuston enemmistö tukee lähijunaliikennettä koska se on jo printattu uuteen strategiaankin.

      Poista
    4. Kaupungin "strategia" on edelleen hyvä vitsi. "Toivotaan, toivotaan". Miten strategia on toteutunut tähän mennessä ? Mikäli lähijuna ei tarvitse julkista tukirahoitusta niin silloin se ilmeisesti on kanttavaa toimintaa eli lipputuloilla liikenteen kulut katetaan. JOS liikenne vaatii kaupungin tukirahoitusta niin unohtakaa koko lähiliikenne.

      Poista
  9. Millä köyhtyvä, koko ajan vanheneva ja sairaanhoitopalveluita enenevässä määrin Turusta pakotettuna hakeva kansa liikkuu ellei junalla kuten sotien jälkeen aina 1980-90 luvulle saakka? Kansalaisten elintaso putoaa jo. Valtion määrärahat eivät enää riitä pääväyliltä syrjässä olevien teiden ja siltojen kunnossapitoon saati syrjäseutujen bussiliikenteen tukemiseen. Kansa hakeutuu kohti kuntakeskuksia ja kuntakeskuksista kohti kaupunkitaajamia.
    Paluuta koronaa edeltäviin aikoihin ei enää ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansa haluaa asumaan turvalliselle maaseudulle, lue isojen kaupunkien ulkopuolelle. Uki on heille hyvä vaihtoehto.

      Poista
  10. Kyllä ja ei. Mutta kansalausten vuositulotaso on Vakka-Suomessa Varsinais-Suomen alapäässä. Täytyy olla houkuttelevat ja toimivat yhteydet kaupungista keskuskaupunki Turkuun jossa on työpaikkoja.

    VastaaPoista
  11. Kuka voi kannattaa noin hullua ajatusta kuin lähijunaliikenne U:ki-T:ku. Kaikki vanhat asemat yksityis omistuksessa. Rata pitää korjata max nyyy 60 kmh.

    VastaaPoista
  12. Palataan nyt ensin 2020-luvulle. Asemia ei tarvita nykyajan lähijunaliikenteen aloittamiseen. Eihän linja-autopysäkeilläkään ole mitään rakennuksia!
    Ratapihat ja rataväylät ovat edelleen valtion omistuksessa. Seisakerakennelmat pysäkeille on tulossa. Ajonopeudet rataosilla määrätään seuraavien korjaustoimien valmistuttua ja tuolloin väyläluokitukset muuttuu. Mistä ihmeestä tuollainen 60km/h lienee tullut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On selvästi ilmoitettu tiedotusvälineissä. Ennen radan korjaamista max 60 kmh

      Poista
  13. PERKELE! Lapsille sinappia soppaan, ei mitään älyttömiä tekonurmia eikä enää yhtään ufoa tähän kaupunkiin!

    VastaaPoista
  14. Uusikaupunki-Turku radan suunnitelma löytyy alla olevasta likistä:

    https://vayla.fi/turku-uusikaupunki-raisio-naantali

    Rataa ei paranneta henkilöliikenteen tarpeita varten. Nopeuden nosto yli 60 km/h ja henkilöjunaliikenne asiat tulevat myöhemmin. Paikallislehtikin voisi ottaa taas objetiivisemman näkökulman lähijunaliikententeeseen kuten se on tehnyt aikaisemmin, linkki

    https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2023/09/lahijunan-edessa-kitkaa/

    VastaaPoista
  15. Eli varaa on 0.7 miljoonan tekonurmeen kun henkilöjuna saa ajaa vain kuutta kymppiä. Näinkö on.

    VastaaPoista
  16. Tekonurmi maksaa noin 200000 € on kerta sijoitus nuoriin. Lähijuna palvelee muutamaa eläkeläistä joilla on aikaa istua junssa noin 2h, että pääsee turkuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi olla niin että tekonurmelle ei olisi vaihtoehtoa, jos puhutaan nuorten liikuntaharrastamisesta. 200 000 € on huomattava summa ja mikäli se sijoitetaan nuorten liikuntaharrastuksiin niin se pitäisi sijoittaa siihen mistä mahdollisimman moni nuori hyötyy. Tekonurmi ei ole koko vuoden käytössä, joten varmaan löytyy nuorille sellaisiakin liikuntamuotoja, joita voi harrastaa suuremman osan vuotta kuin tekonurmella.

      Poista
  17. Onko Ukissa enää yhtään sellaista liikuntamuotoa mihin kaupunki ei olisi vielä sijoittanut verorahoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hevosurheiluun ei ole investoitu yhtään mitään, koskaan.

      Poista
  18. Onkohan tekonurmi tahallaan "ylibudjetoitu", jonka takia se voidaan torpata liian kalliina hankkeena? Kaupungin oikea johtajatarhan on tunnettu urheiluvastaisuudesta...niin jää rahaa kaikkeen kivaan, vaikka tapetointiin.

    VastaaPoista
  19. Pistettiin taannoin miljoona käyttämättömään säiliöön. Missä tuo luomus nyt on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtä loistava investointi kuin Tontonmäki. Näiden päättäjien päätä on kuitenkin silitetty. Mistä syystä ?

      Poista
    2. Asuuko säiliössä montakin ihmistä?

      Poista
    3. Voi asua tai olla asumattakin. Miljoonan ainakin maksoi.

      Poista
  20. Ettei unohdu, niin
    Suomi maksoi raskaat sotakorvaukset Neuvostoliitolle 1944–52 – henkeä kohti ankarammat kuin millään maalla
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-maksoi-raskaat-sotakorvaukset-neuvostoliitolle-194452-henkea-kohti-ankarammat-kuin-millaan-maalla/053b07b4-d613-4434-9fb2-dd1ec8ca6329

    VastaaPoista
  21. Toisaalta sotakorvausten maksaminen kehitti teollisuutta, teknologiaa ja taloutta uuteen nousuun. Valtaosin tällä nosteella on Suomea kehitetty. Venäjän kanssa käyty kauppa on ollut Suomelle edeullisista millä mittareilla tai missä yhteyessä tahansa mitattu.

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!