PÄÄKADULLA PALJAINJALOIN TAMMIKUUSSA?

Autokaupunki on upottamassa lähes pari miljoonaa euroa pieneen pätkään kaupungin pääkatua. Kun tavoitteena on vilkastuttaa keskustaa kaupungissa, jota uupuu joukkoliikenne, luulisi kaavailujen helpottavan henkilöautoilua. Mutta näinhän ei toimita, vaan henkilöautoilusta suunnitellaan entistä hankalampaa. Nyt sitä ei tehdä barrikadeilla, kuten demokatuvouhotuksen aikaan. Tuolloin puuha-Pirkot virittivät kaupungin vilkkaimmin liikennöidylle kadulle valtavia tuoleja, tekonurmen, kivimöhkäleitä ja massiivisia ruukkuja.

Vilkkaimmin ostovoimaa kaupungin keskustaan syöttävän kadun eniten liikennöity pätkä muokataan graniittirakentamisella uudelle tasolle. Polkupyörillä ja jalkaisin saat kulkea kuinka lystäät, mutta henkilöautoilua rajoitetaan rajusti esim. nopeusrajoitus huhujen mukaan 20 km/h. Myös parkkipaikkojen keskustassa ounastellaan vähenevän melkoisesti. Tarkoituksena on pelastaa keskustan kivijalkamyymälät lopulliselta nyykähtämiseltä. Jossain muualla samaan tavoitteeseen pyrittäisiin aivan päinvastaisilla toimilla eli henkilöautoilun edellytyksiä parantamalla.

Alisenkadun uudistus ei vaikutamyöskään  kovin vihreältä puuhastelulta, sillä nyt elävää luontoa edustavat viimeiset puut kaadetaan. Saammekohan tilalle, kuten demokatuaikoina, jotain muovista, kenties aina viheriöivän nurmikon ja ikivihreitä palmuja? Kaavailun mielenkiintoisin idea lienee graniittipäällystyksen lämmitys. Tavoitellaanko tällä ikiloskaa vai kuumennetaank kadun garaniitin lämpötila pakkasella niin lämpimäksi, jotta siinä voi kävellä tammikuussa paljain jaloin tai peräti niin korkeaksi, että Alisellakadulla järjestetään perjantai iltaisin kaikille kaupunkilaisille yhteisiä saunahetkiä?

Aikoinaan jotkut totesivat: Hulluja nuo roomalaiset; mutta nyt uskon raumalaisten toteavan: Hulluja nuo uusikaupunkilaiset. Jos meidän tulisi jotain tehdä keskustan elävöittämiseksi muuttamalla sitä ilman henkilöautoja, tulisi meidän luoda toimiva joukkoliikenne esim. Laitilan, Pyhärannan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kanssa yhdistämällä kelakuljetukset, koulukyydit ja nykyiset linja-autovuorot. Toinen vaihtoehto löytyy henkilöautoilun helpottamisesta ja tekemällä osasta toria paikoitusaluetta, mutta tuntuu väkisin, että kaupiunkimme, joka pitkälti elää henkilöautoista, vastustaa autoja yli kaiken.

Järkevin tapa elävöittää keskustaaajamaa onnistunee kaupungin väkiluvun lisäyksellä. Harva muuttaa paikkakunnalle, jossa joutuu maksamaan muhkeasti enemmän veroja ja saa vastapainoksi nykyistä kotikuntaansa huonompaa palvelua. Suunnitelmallisuudella, järjen käytöllä ja kohtuullistamalla hankkeita sekä karsimalla aivan onnettomat ja ennakolta tuhoon tuomitut rahan reiät, saamme kaupunkimme palvelut plus puitteet siihen kuntoon, että voimme uskoa nykyisten uusikaupunkilaisten pysyvän täällä ja uusienkin muuttajien kirjautuvan uusikaupunkilaisiksi.