VASTUUTONTA LUOTTAMUSTOIMEN HOITOA!

 Aiheuttavatko lautakunan leveperäiset päätökset rahapulaa, joka taas aiheuttaa tuskaa ja kärsimystä?

Virkahenkilö esittää mitä esittää, mutta päättäjien tulee päättää niin, että lopullinen ratkaisu on aina paras kaupungille ja kaupunkilaisille. Luottamushenkilöiden on jo lautakuntavaiheessa vaadittava kelvollisia esityksiä eikä suostuttava ihan mihin tahansa. Lautakunnathan ovat ns. asiantujiaelimiä, joihin suodattuu päätäjien paras, tieto, osaaminen kiinnostus . vai ovatko meillä?

Aikoinaan koulutuslautakuntaa perehdytettiin omaan toimialaansa kymmenien tuntien iltakouluilla ja yksityisopetuksella. Tämä takasi tietopohjaisia ja inhimillisiä päätöksiä. Toisaalla on toisin, sillä vuosienkaan lautakunnassa istuminen ei ole johtanut realistisiin ja luotettaviin päätöksiin. On kerrassaan pöyristyttävää katsoa sivusta kuinka ohuilla luottamuseväillä, poliittisella velttoudella ja olemattomilla tiedon murusilla pyöritetään 60% kaupunkimme taloudesta.

Jos vuodesta toiseen, yli puolet kaupungin rahoista käyttävän, sektorin toiminnan ainoa luotettava ja varma asia on lisärahan pyytäminen, ei enää kannata puhua hälläväliä suhtautumisesta, vähät kuntalaisten rahoista välittämisestä, vaan laajasta kasvupohjasta itävästä typeryydestä ja tyhmyydestä. Puolueiden pitäisi hiukan tarkemmin katsoa, etteivät täysin toivottomat tyypit vedä kaupungin taloutta samaan aikaan toisesta päästä lokaan, kun hallitus paikkaa sitä ensimmäisestä päästä.

Kaksinaamaiset linssilude kekkulit on sähäkästi korvattava osaavilla, oppimiskykyisillä, vastuuntuntoisilla ja asioihin perehtyvillä luottamushenkilöillä, sillä nykyisten tyyppien tumpelointi syö kaupunkilaisten turvallisuutta, terveyttä ja viihtyvyyttä. Kaikkein koomisinta näissä yksinkertaisissa tolvanoissa lienee se, että osa tumpeloista kannattaa henkeen ja vereen kaupungin järjestämien palvelujen pitämistä kaupungin itse tuottamina. Kuitenkin he omilla järjen vastaisilla sekä käsittämättömillä päätöksillään, kuten älyttömät korvaukset tehdystä työstä, ajavat kaupungin palveluita yksityisten hoidettaviksi.

On monta tapaa yksityistää kaupunkilaisten rahoja. Eikä tähän yksityistämiseen tarvita mitään yritystä, sillä jokaisen työn tekee aina viimekädessä yksittäinen yksityinen ihminen ja rahat menevät hänen lompsaana. Kaupunkilaiselle on aivan sama, miten hänen palvelunsa tuotetaan, kunhan palvelu on laadukas ja mahdollisimman edullinen. Mikään organisaatio ei ole itsetarkoitus eikä mitään organisaatiota saa päästää tuottamaan itselleen töitä vain organisaation säilymisen  turvaamiseksi.

Luotamushenkilöä sanotaan luottamushenkilöksi siksi, että kaupunkilaiset voivat luottaa häneen, eikä siksi, että virkahankilöt voivavat luotaa aina siihen, että luottamushenkilö siunaa aivan kaiken esitetyn virkahenkilöiden parhaaksi - jopa härskeimmän rahastusyrityksen!