Sanna Marin julistautui Suomen pelastajaksi, jos Venäjä hyökkää Suomeen. Tuossa tapauksessa hän voi uhrautua, joskin sen tulee tapahtua ilman vaaleja. Näin olen ymmärtänyt luettuani valtamedian ulostuloja ko. asiata - oikokaa, mikäli olen väärässä. Pitäisikö Marin siis valita vaikkapa presidentiksi, kuten poikkeuslailla valittiin Kekkonen valtakunnan johtohahmoksi vai toimitaanko, kuten NATO:on lietyttäessä eli manipuloidaan yleistä mielipidettä niin, että gallupit osoittavat ettei mitään kansanäänestystä tarvita. Marinin hallitushan tuon epädemokraattisen liittymisen takana oli, joten sen sortin suunnitelmat lienevät valmiina ja päätoimittajat odottavat vain käskyä, jolloin homma pistetään vauhtiin!
Jos Marinilta löytyy ratkaisu Venäjän ja Suomen väliseen selkkaukseen, täytyy häneltä silloin löytyä ratkaisu myös selkkauksen estämiseen. Mutta hänpä ei tarjoa ennaltaehkäisevää ratkaisua, vaan odottaisi hetkeä, jolloin pääsee laajemmin julkisuuteen eli Sannan Marinin motiivit löytynevät linssiluteilusta ja osoittavat kaikkea muuta kuin isänmaallisuutta. Entä Marinin näytöt poliittisten umpisolmujen purkamiseen ja vastapuolen rauhaa rakentavaan kuunteluun? Itse en löydä hänen historiastaan toimimista rauhanenkelinä ja enemmänkin hän veti härkäpäisyyttään ongelmien umpisolmut kahta tiukemmalle kuin avasi niitä onnistuneesti. Oikaiskaa mikäli minulta on jäänyt jotain huomaamatta tai valistakaa meitä kaikkia, mikäli Marin oppi jotain uusia mystisiä jippoja toimiessaan, sotarikolliseksikin väitetyn, Tony Blairin poppoossa!
Entäpä ne todelliset näytöt, jotka löytyvät Marinilta tai hänen hallituksensa teoista: katastrofaalisia talousratkaisuja sote-uudistuksesta Uniperiin ja koronamaskeihin - huijattiin kehittyvistä maista opiskelijoita muuttamaan Suomeen perheineen - NATO:on liittyminen vastoin lupauksia ja kaikkia demokratian sääntöjä luottaen valtamedian manipulointiin ja jopa USA:n valmiuteen aloittaa III-maailmansota, jonkun pikkuvaltion vuoksi. Tuota listaa voisi jatkaa monella mehevällä mokalla. Kun kuuntelet esim. Joona Räsästä, hoksaat heti ettei hän tai asioihin perehtyneet demaritahot arvosta Marinin hallintomallia ja talouspolitiikkaa.
Ainoastaan asioihin vähemmän vihkiytynyt Citylehden kasvattama politiikan minä itse neandertalityypit ja ehkä pihalaiset hehkuttavat expääministerin mediatekoja. Entäpä se, mistä media ylisti häntä? Eikö kaikki pitkälti kiteytynyt termiin: pääministeri instituution ravistelu - haluaako Marin nyt ravistella räväkästi presidentti-instituutiota tai peräti YK:n puheenjohtaja instituutiota ihan itse ja menemällä koettua ja nähtyä vieläkin pitemmälle?
Tähtääkö expääministerimme julkisuudenkipeänä ja valmiina kaikkiin mahdollisiin mediatemppuihin ensimmäiseksi presidentiksi tai YK:n puheenjohtajaksi Playboyn keskiaukeamalla tahikka jonkun saksalaisen, entisen DDR:n alueella ilmestyvään, maturejulkaisun sivuille. Kunhan nyt vilpittömästi kysyn asiasta eli oikaiskaa, mikäli olen tulkintojen/näkemysteni kanssa aivan pihalla tai väärässä - kiitos etukäteen! Valtamedian isoimman lonkeron halusta vaikuttaa sinuun kertoo Nils-Aslakin blogissaan joten alta sinne ja professorin sivuilta löydät tapaus Marinista hiukan omaani kasevampaa pohdintaa joten olkaapa hyvät:
Minäkään en ymmärrä, mitä annettavaa Marinilla enää olisi Suomelle. Suomella ei ole varaa toiseen Mariinin kauteen.
VastaaPoista