Siihen me tavalliset kaupungin kulkevaiset emme voi vaikuttaa, onko meillä valmis Wintteri vuonna 2025 - se nousee, valmistuu ja sillä selvä, asenteella voimme vaikuttaa, tuleeko siitä varma kulu, myllynkivi hukkuvan kaupungin kaulaan vai menestystekijä, todellisen hallitun kasvun avain. Ikuisella itkemisellä ja loputtomalla ruikuttamisella: ei tästä mitään tule; varmistetaan se, että siitä ei todellakaan tule mitään ja Wintterin myötä saamme vain tulta ja tappuraa taloutemme lopulliseksi tuhoksi. Onko kenelläkään käynyt edes mielessä, miten Wintterin ensimmäinen vuosi hoidetaan? Onko toteutus samaa sorttia eli yhtä nolo kuin presidentin vieraillessa viimeksi täällä - mies joutuu paluumatkalla pummaamaan kahvit autokuskilta Vehmaalla?
Minulla ei ole mitään hinkua miksikään Wintterin toimintojen päällepäsmäriksi, kunhan ehdotan jotain, jotta joku siitä ärsyyntyisi ja pistäisi paremmaksi. Nähdäkseni olisi kohtuullista, jos Wintterin ensimmäisestä vuodesta tulisi mahdollisimman näyttävä, se toisi kaupungille näkyvyyttä sekä varallisuutta. Vuonna 2024 tulee esim. kuluneeksi tasan 200 vuotta ensimmäisestä suomalaisen kirjoittamasta oopperasta Pieni orjatar. Tuon oopperan takaa löytyy uusikaupunkilaissyntyinen B. H. Crushell. Mikä sopisi paremmin juhlistamaan suomalaista oopperaperinteen syntyä kuin po. teoksen esittäminen Uudessakaupungissa Wintterin avajaisvuonna kansallisoopperan voimin. Luonnollisesti vaikkapa Rauno Melos voisi perehtyä oopperateokseen ja katsoa sen soveltuvuutta taloudellisesti päällä pitäväksi hankkeeksi. Kansallisoopperan saaminen tänne on ihan realistista, Suomisen ja Parviaisen aikana jopa lautakunnassa käsiteltiin kaupungin halua vastaan ottaa kansallisoopperan tänne tyrkyttämää vierailu - halua ei tuolloin ollut.
Uskoisin Wintterin puitteiden mahdollistavan musiikkitapahtumien järjestämisen ja esim. Karjurockin taustavoimat, keillä on oikeat kanavat, voisivat käyttää uutta estradia onnistuneesti niin, että kaikki hyötyisivät siitä. Ensimmäisenä vuonna Wintteriin voisi houkutella vaikkapa junioriturnauksia niin, että siitä tulisi jatkossa tapa. Urheilun saralla meillä on hyvät suhteet aivan koripalloliiton huipulle ja salibandyihmisiä puolestaan istuu runsaasti valtuustossa. Mieleeni pulppuaa kaikenlaista, kuten tapahtumien ohessa kaupungin markkinointia asumiseen ja elämiseen, mutta se omista kaavailuista, sillä uskon muiden nokittavan paremmilla aatoksilla ohi omien ehdotusteni - eihän sillä ole väliä kuka ehdottaa, kunhan ollaan positiivisin mielin ja yhteistyössä liikkeellä. Mikä olisi hienompaa, kun joku toteaisi, vuonna 2025, vaikkapa kansainvälisen juniorikoripalloturnauksen ohessa: Pahus, kun tästä Wintteristä piti tehdä näin pirun pieni?
Oletko sinäkin java sihyn kannattajia?
VastaaPoistaÖöö… mitä väliä onko vai ei, kun se viikaistenmäkeen rakentuu jo. Turha vastustaa hanketta, joka jo toteutuu.
PoistaSihyn rakentamispäätös oli yksimielinen
PoistaValt. Valkonen on oikeassa!
VastaaPoistaValmistuva Wintteri jos jokin tarvitsee Ukissa normitotuttua enemmän erilaisia toimintoja, tapahtumia, mitä kaikkea ne sitten ovatkaan.
Wintteri tarvitsee myös jatkuvasti ja riittävästi vakikäyttäjiään.
Wintteri jos jokin Ukissa on liian suuri kokonaisuus pitää vajaakäytöllä!
Mietintään jo lasten ja nuorten (lapsiperheiden) tapahtumia kesä- ja heinäkuille, jolloin Wintterin päiväkäyttö on hiljaisempaa koulujen kesälomien vuoksi.
Miten se olikaan -se koulutilojen käyttö väliaikaisina majoitustiloina koulujen lomakausina?
Mitä esim. junioritoimintaan tulee, niin kohta Ukissa on kahden ison sisäurheiluhallin, uimallin, jäähallin, hiihtoputken ja tekonurmen keskittymä aivan ydinkeskustassa.
Niin,
puuttuiko Ukista jokin vetonaula, mikä vetäisi tänne väkeä ainakin lomakausina -vaikka junalla?
JAa
Kiitos käynneistä ja hyvistä kommenteista! Ensin olisi hyvä päättää Winterin viihdetilojen käytöstä - olisiko osakeyhtiömalli tms. hyvä, koska kaupunkiorganisaatiostamme ei löytyne aikaa/osaamista noin erikoiseen/haasteelliseen tehtävään. Pikaisesti täytyisi saada aikaiseksi osoite, joka käsittelee sinne tulevat kehityideat, joista Juha Aaltonen atoi hyvän esimerkin.
VastaaPoistaMikäli vain tuttuun tyyliin, tumput suorina mitään tekemättä odotellaan, ollaan tilanteessa, että oppilaita joudutaan siirtämään Wintteriin ja pahimmillaan Hakametsän koulukin on lakkautusuhan alla. Nyt ideat täytyy saada sinkoilemaan ja nopeasti toteutumaan.
Viihdetilojen osakeyhtiömalli, saisiko tarkennusta?
VastaaPoistaKiitos käynneistä ja kysymästä! Perustetaan markkinointiyhtiö, joka hankkii ja myy Wintterin välityksellä viihdettä kaikelle kansalle. Yhtiön osakkaina voisivat olla esim. Karjurockin osaajat, teatterimme, yrittäjät ja ennen kaikkea urheiluseurat. Nämä tahot vastaisivat Winterin viihdetarjonnasta ja saisivat siivun tapahtumien tuotosta yhdessä kaupungin kanssa.
VastaaPoistaHelvetin hyvä pohjaesitys! Mikä estää ko. yhtiön perustamisen? Tosin siinä pitäisi olla jollain siivulla myös Ukin kaupunki mukana. Oy:n selkärankana.
VastaaPoistaKaupunki täytyy saada mukaan, mutta ilman poliittisia riitoja.
PoistaKiitos käynneistä plus innosta kehittää ajatusta! Meille tarjoutuu erityisen hyvä tilanne valmistella Winterin avajaisvuotta 2025 ja sen mahtollista taustayhtiötä: urheiluseurojen taustalta löytyy huippulakiosaamista ja monenlaista lajitietoa, kaupungin puolella entiseltä opetustoimenjohtajalla on kanavat pääkaupungin kulttuuripiireihin aina hankerahoitusta myöden, Crushell-viikon väki sai konsertit mukavasti YLE:n ohjelmavirtaan jne. - meillä on oivallinen tilaisuus panna taustayhtiö nopeasti käyntiin, se ei jää sopivien henkilöiden uupumisesta kiinni!
VastaaPoistaTaisit J. Valkonen taas sohaista aikaan ja paikkaan, jota ei ole kaupugissa juuri mietititty. On näet niin ettei Wintterin ns. muu kuin koulu-ja päiväkotikäyttö virka-aikaan kuulu kenenkään toimenkuvaan.
VastaaPoistaMiten vain, mutta äärimäisen tärkeä avaus.
Haloo, koulu on tämän kaupungin suurin ongelma. Täältä muuttavat lukioikäiset pois.
PoistaKäytetäänhän kouluja jo nytkin muihin toimintoihin ja toimijoiden tiloina.
PoistaSitä suuremmalla syyllä pitää löytyä myös koulupäivien jälkeen toimintoja ja käyttäjiä. Myös koulupäiväaikoihin pitää saada lisää käyttäjiä niin se tarkoittaa Ukin kaikkien koulutilojen uudelleenkäytön selvittämiset. Yksikään Ukin koulu ei voi olla toiminnoiltaan kuin ennen. Tässä on mukana myös Novida.
VastaaPoistaSeurat ja järjestöt toimimaan kouluissa koulujen jälkeen. Novida ei ole Uudenkaupungin.
PoistaKoulut Pyhämaa, Lokalahti ja Kalanti ovat ja pysyvät.
PoistaNovidan tiloissa on jo lukio ja oppilasmäärät vähenevät myös Novidassa.
VastaaPoistaKaupunki omistaa Novidasta lähes neljänneksen.
Wintterin tiloja voivat käyttää ilman erillistä "yhtiötä" eri tahot kuten nykyisinkin kouluja ja muita tiloja.
VastaaPoistaEpäilen että kalliin Wintterin rahoitusongelma ei ratkea sillä, että perustetaan markkinointiyhtiö ellei sen osakkaat (muut kuin kaupunki) maksa merkittävää osaa Wintterin kustannuksista. Oletan, että veronmaksajat kuitenkin Wintterin kulut maksavat.
VastaaPoistaUgilaisilla on vain neljännes Novidan omistuksesta. Päätösvalta on kokonaan Loimaan suunnalla. Valkosen ideat ovat hyviä, mutta täällä ei ole osaamista ja yhteistyö edellytyksiä niiden toteuttamiseen. Koulut lähtevät Lokalahdelta, Kalannista ja Pyhämaalta. Uudessa valtuustossa niille ei ole puolustajia eikä rahaakaan ole niiden toiminan jatkamiseen. Samasta syystä Saarnistosta ja Hakametsästä on pakko lakkauttaa koulut. Kun osa ei halua lapsiaan Winterin isoon kouluun, jää se lapsiperheiden poismuuton seurauksena vajaalle käytöllä. Kiihtyvä poismuutto alkoi jo, tllastot kertovat kylmästi totuuden.
VastaaPoistaEhkä meillä on osaamista, mutta mahdolliseen viihteestä vastuulliseen osakehtiöön valitaan demarien ja kokoomuksen vanha kaarti, joka ainoastaan turvaa virkamiesten palkat ja työpaikat. Hallintosääntö oli paha esimerkki demarien ja kokoomuksen konsensuksesta.
PoistaMiksi joku valitsisi poismuuton sen sijaan että laittaisi lapsen tutussa ympäristössä Wintteriin?
PoistaNäin Uki nousee mutakuopasta kun uusi valkoinen palatsi nousee Viikaisten kukkulalle.
VastaaPoistaUudessakaupungin asukasluku oli parhaillaan 18 500. 1990 luvulla alkoi pudotus, joka jatkuu yhä. Katsokaa ketkä ovat olleet keskeisissä viroissa ja päättäjinä tuosta alkaen. He ovat luoneet ilmapiirin, joka estää rakentavan kehityskeskustelun. Olemme hukassa, jos 1990 luvulla vallan ottaneet saavat jatkaa Uudenkaupungin jarruina.
VastaaPoistaHaasteita Uudessakaupungissa, ja koko opetusalalla, todellakin riittää.
VastaaPoistaUkissa tämä tulee realisoitumaan viimeistään vuonna 2025. Esimerkiksi vuosi vuodelta pienenevät oppilasikäluokat sekä oppilaiden oppimisvaikeudet pakottavat etsimään erilaisia ratkaisuja tulevaisuuden varalta. Mutta miten ja mitä?
Lisäksi seudulla on useita satoja vieraskielisiä aikuisia, joilla ei ole todennettavaa tai Suomessa hyväksyttävää tutkintotodistusta.
Töitä opetuksessa riittäisi, mutta opetukseen suuntautuvat määrärahat pienenevät edelleen vuosittain.
Kun oppilas- ja tutkintokohtaiset määrärahat hiipuvat, niin edessä on aina ollut lähiopetustuntien vähentämiset. Tämä kehitys ei palvele ollenkaan oppilaita saati tulevaa työelämää.
Seinät olivat ne uudet tai vanhat eivät ole mikään tae siitä, että oppimistulokset olisivat kelvollisia eli oppilasta ja työelämää oikeasti hyödyntäviä.
Tältä näyttävät Wintterin taideluonnokset – Leikkisiä hahmoja, merta ja valoa
VastaaPoistahttps://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2023/08/talta-nayttavat-wintterin-taideluonnokset-leikkisia-hahmoja-merta-ja-valoa/
Ugin koulukellot soivat jo. Kouluvuosi alkoi monessa paikassa viimeistä kertaa
VastaaPoistahttps://yle.fi/a/74-20044705