Katri Kulmuni, kompastui Sipilään, kun hän vaati Rinteen eroa. Kulmunin tarkoitus oli pistää hallitus uusiksi, mutta kettu Sipilä oli ovelasti jäänyt roikkumaan puolueen puheenjohtajaksi hallitusneuvottelujen ajaksi. Tämä tiesi hyviä saumoja hänen hengen heimolaisilleen, kuten Lintilä, Kaikkonen ja Saarikko, jotka nousivat ministereiksi. Sipilä pelasti myös uskottuja pudokkaita, niin mm. Tiilikainen kuin Rehula saivat hyvät hommat, joissa tienaa kansanedustajaa muhkeammin.
Loppujen lopuksi Kulmuni jätti ministerin pestinsä. Syy hänen eroonsa oli naurettavan pieni, jos sitä verrataan vaikkapa ulkoministeri Haaviston valtakunnan oikeuteen vieneisiin tempauksiin. Kaikki tämä palvelee sipiläläisiä, jotka saavat roikkua vallassa edelleen. Kokonaan toinen juttu lienee se, kuinka keskustan maakuntien kenttäväki suhtautuu menneeseen. Menneet viikot Kulmuni on kiertänyt maakuntia ja esittänyt oman versionsa menneestä sekä tulevasta. Uskon Kulmunin aseman olevan paljon vahvempi, mitä pääkaupunkilainen valtamedia antaa ymmärtää. Lisäksi uskon Kulmunin kertovan maakunnissa: Jos minusta tulee puheenjohtaja, vihervasemmiston kanssa veljeily saa jäädä ja syksyllä meitä kaikkia odottaa vaalit ja uusi menestyvä keskusta.
Pääkaupunkiseudulta operoiva valtamedia tekee kaikkensa Saarikon eteen, jotta vihervasemmiston johdolla nykyinen meininki jatkuisi maassamme. Jos näin käy, kääntää maakuntien keskustaväki selkänsä Saarikon vetämälle puolueelle. Muistakaa Saarikon epäonnistuminen soteministerinä, hänen avoin kampanjointinsa presidentinvaaleissa Haaviston puolesta Niinistöä vastaan ja Saarikon rooli Bernerin voimakkaana tukijana. Kuinka monen maakuntien taksikuskin tai heidän asiakkaansa luulette äänestävän keskustaa, jos Bernerin takuukumppani Saarikko istuu puolueen puheenjohtajana. Saarikon puheenjohtajuus tietää äänivyöryä persuille, sillä perusarvoiltaan maakuntien tavalliset keskustalaiset äänestäjät ovat lähimpänä persuja.
Perussuomalaisena en sinänsä kiistä analyysiä, mutta toivoisin kuitenkin Kulmunin jatkavan Keskustan pj:nä. Saarikosta olen kuullut, että hän olisi arvoliberaali, vähän kuin vihreä. Vihreistä tuskin tulee blogissa mainitun äänikadon paikkaajia Keskustalle, mutta ei ne kaikki keskustalaiset kuitenkaan PS:ää äänestäisi. Osa jättäisi kokonaan äänestämättäkin.
VastaaPoistaKulmuni vaikuttaa enempi realistilta ja perinteiseltä keskustalaiselta. Siinä voisi olla pääminsteri Halla-aholle hallituskumppani, mitä taas Saarikon Keskustasta ei ehkä löytyisi.
Kiitos käynneistä ja kommentistasi! Viime eduskuntavaaleissa Persut nousi jälleen suureksi puolueeksi ja pieni lohkaisu keskustasta tekisi PS:sta selkeästi suurimman puolueen ns. pääministeripuolueen. Tällaisessa tapauksessa ikäväksi muuttuu varteenotettavien apupuolueiden löytyminen, sillä keskusta ei enää olisi sellaiseksi ja koostaan huolimatta vielä vähemmän pääkaupunkiseutukeskeisistä ja näennäisvihreistä kolmesta muusta keskikokoisesta puolueesta. Keskustan ongelma on Sipilän neuvottelema hallitussopimus miehityksineen eikä näihin saada muutosta kuin Kulmunin avulla. Mutta jos hän säilyttää puheenjohtajuutensa ja palauttaa keskustan uskottavuuden lähtemällä hallituksesta, säilyttää keskusta maakuntien kannatuksen, mutta samalla siitä tulee valtamedian sylkykuppi persujen rinnalle. Eipä ole ihan helppo ennakoida tulevaa, mutta lystiä moinen tulevaisuuden povaaminen on.
VastaaPoista