Kalastus on elinkeino, samoin maanviljelys on toinen elinkeino, kuten teollisuus ja kauppakin ovat elinkeinoja. Kun nämä toimivat yhdessä, voidaan puhua elinkeinoelämästä. Elinkeinoelämä toimii silloin, kun kaikki elinkeinoelämän osa-alueet tukevat toisiaan. Toimivaan elinkeinoelämään tarvitaan ja sen toimivuuden arvioinnissa on huomioitava kaikki elinkeinoelämän toimintasektorit.
Aikoinaan maatalousyhteisö oli elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja tuolloin menestyneimmät elinkeinoelämän tyyssijat syntyivät viljaviin laaksoihin. Kun maatalous muuttui tuottavammaksi ja ihmiset alkoivat luomaan järjestäytynyttä yhteiskuntaa, muodostui koskipaikoista orastavan teollisuuden keskittymiä, maantieteellisesti strategisiin paikkoihin syntyi varuskuntia, keskuksiin hallintoa ja kulkuyhteyksien risteyksiin kauppapaikkoja. Näin pikkuhiljaa olemme kehittyneet nyky-yhteiskunnaksi ja elinkeinoelämä on muuttunut ja kehittynyt siinä ohessa.
Aina elinkeinoelämän kehitykselle keskeistä on ollut sille suotuisa sijainti. Kun arvioimme paikan merkitystä elinkeinoelämälle ja järjestäytyneen yhteisön kehitykselle sekä sen menestyksekkäälle elämälle, on paikan luonne ja vaatimukset muuttuneet melkoisesti kivikauden hyvistä metsäsätyspuitteista tämän päivän palvelu- ja viihtyvyyspuitteisiin.
Vielä 1970-luvulla työpaikka sai ihmisen muuttamaan ja teollisuus oli tuon ajan yhteisön sydän. Ihmisten vaurastuttua kulkuyhteydet paranivat ja maa autoistui, joten työnmerkitys asuinpaikan valinnassa väheni. Tänä päivänä ihmiset ovat valmiita ajamaan pitkiäkin työmatkoja, jotta voivat valita mieleisensä asuinpaikan. Vuosien saatossa työpaikkojen merkitys on siis vähentynyt asuinpaikka valitessa ja samoin työpaikkojen merkitys on vähentynyt kunnan/kaupungin elinkeinoelämää arvioitaessa.
Valtion veropolitiikan myötä työmatkoilla jopa tienataan. Niinpä meillä on lukuisasti menestyviä kuntia, joista ns. perustyöpaikat puuttuvat lähes kokonaan. Tänään ihmiset ovat valmiita työmatkustamaan pitkiäkin matkoja, jotta he ja heidän läheisensä saavat elää tuvallisessa, virikerikkaassa, hyvien palvelujen, monipuolisten elämän puitteiden ja/tai edullisten elinkustannusten asuinpaikassa.
Teollisuustyöpaikkoihin voimakkaasti painottuva elinkeinoelämän kuntakohtainen arviointi on ajalta sirppi ja vasara. Arvioidessamme Uudenkaupungin elinkeinoelämää, tämän huomaa helposti. Johtavan marketin valikoimien muuttuessa huonompaan suuntaan ja keskeisen liikkeen lopullinen häviäminen vaikuttavat kaupunkimme keskustan elinvoimaisuteen ratkaisevasti. Marketin hiipumisen ja häviämisen jälkeen Alicenkadun varrelta muutkin yritykset ovat alkaneet hiipua ja hävitä. Lukuisat kuihtuvat keskukset osoittavat kaupan merkityksen kuntakohtaisessa arvioinnissa.
Lapsiperheen saa paikkakunnalle muuttamaan turvallisuus, laadukas opetus, harrastusmahdollisuudet ja siinä määrin toimivat kunnalliset ja yksityiset palvelut, ettei niitä tarvitse työpäivän jälkeen hakea kotikuntaa kauempaa. Lapsiperheelle ja muillekin asukkaille kauppa ja palvelut ovat elinkeinoelämän tärkeimnnät toimialat. Entäpä mitä pääkaupunkilainen hallintovirkamies arvostaa elinkeinoelämässämme, jos hän muuttaa eläkepäiviksi tänne, teollisia työpaikkoja? -Heh heh. .....?
TOIMIVAN KAUPAN JA PALVELUIDEN LISÄKSI ONNISTUNUT KAAVOITUS VAIKUTTAA KAUPUNGIN MUUTTOVOITTOON.
Heppi hei!
VastaaPoistaNyt olet Valkonen totaaliseti lepikossa totaalisesti Ensin pitää olla työpaikka sitten asunto ja jonkunlaiset palvelut.Ei kukaan lähde muuttamaan ilman työpaikkaa asuntoa.Kaavotus yks`hailee vaikka kaikki Tuppukylän maa-alueet olisi kaavotettu niin ei se lisää asukaslukumäärää.
Kiitos viesteistä ja kommentista! Ikävä kyllä olen oikeassa, jo oman kaupunkimme kehitys ja tilastot todistavat sen!
VastaaPoistaAsuinpaikan valinnasta. Nyt noin 3000 miinusta 20 vuoden aikana. Noin 150 joka vuosi. Mikä vikana? Asunnot täällä halpoja mutta kunnallisvero jo tapissa. Mikä on oikeasti vialla Ugissa? Monenlaista temppua on tehty, tilaa ja lääniä on. Silti ei natsaa. Vanhukset ei enää muuta pois ja se näkyy tilastoissa selvästi kun kuolleita on enemmän kuin syntyneitä kuukausittain. Mikä on edessä muuta kuin verojen nosto jo tapissaolevien päälle. Taas se iskee omille kintuille niin se nakertaa taas tulomuuttajien haluja.
VastaaPoistaEi ole Myllyä, Citymarkettia eikä Prismaa. Taantumus taitaa edelleen jatkua.
Mee kiusataan virkamiähiä... sit nee menevä poliisil valittamaha. Tai sillo viime vaalikaurel ku ol se iso kohjo pomon. See ko lehres ain kehutti. Simmottos ko Venäjäl nyy toimita. Kaik kehuva vaan Puuttini, média ova häne hallusas
VastaaPoistaKyllähän niin on,että narsisti on aina oikeassa.
VastaaPoistaOikeassa tai väärässä mutta tosiasiathan näemme kaikki kaupungin kehitystä pidempään seuranneet. Autotehtaan työtilanne varmaan on edelleen suurin muuttoliikkeen aiheuttaja. Maailma ei ole enää sama kuin 70-80 luvuilla kun kaupunkiin muutettiin pitkiksi ajoiksi. Työelämän murros pätkä- ja vuokratöineen pitää liian monet ihmiset jatkuvasti varuillaan.
VastaaPoistaMonien asioitten summa väestöpakoon.
VastaaPoistaSuuntaus nyt, että ei halutakkaan uusia asukkaita.Kerrostalon rakentaminen kaupungin piikkiin ei kuulu ratkaisuun. Rakentaa voi, ei ei ei kaupunkin piikkin
Ryhdistäydy nyt Valkonen.
VastaaPoistaValmetti oli tänäpäivänä Raumalla hakemassa uusija työnhakijoita.Ole nyt tarkkana ettei vero€kut vain mene Raumalle ja Koskenkukkaroon
Kiitos käynneistä ja kommentoinnista! Eipä se ole minun tarkkaavaisuudesta kiinni, ketä autotehdas ottaa töihin. Luonnilleseti toivon töitä kaikille uusikaupunkilaisille, mutta ei minulla mitään raumalaisten työllistämistä tai Koskea vastaan ole. Eiköhän Rauma tarvitse pian omat työntekijänsä itse, kun sielläkin puunjalostustehdas tekee kohta "äänekosket".
VastaaPoistaOletkos Java sinäkin Isis-mies
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/isis_kayttaa_kissakuvia_propagandassaan/7426967
Voisi kysyä miksi Valmet ei ryhdistäydy ja palkkaa Ugilaisia töihin. Myös kunnan hommiin palkataan liian helposti ulkopaikkakuntalaisia jolloin ukilaiset joutuvat muuttamaan työn perässä muualle. Onko kertynyt liikaa vanhoja kaunoja kotipaikkakuntalaisia ehdokkaita vastaan, halutaanko korostaa omaa valtaa ja erinomaisuutta kun jätetään oma naapuri valitsematta vai mikä mättää?
VastaaPoistaLuulisi että kun paikkakuntalaisille saataisiin lisää työtä, verotulot kasvaisivat ja ostovoima kunnassa saataisiin nousuun, joka taas hyödyttäisi paikallisia yrityksiä. Miksi tätä ei ajatella yhtenä ensisijaisena tavoitteena? Nyt tuntuu siltä, että pyritään ensisijaisesti tuottamaan työpaikkoja ulkopaikkakuntalaisille? Joista valitettavan harva on kuitenkaan valmis muuttamaan. Ammattitaitoa voidaan luoda kouluttamalla/työssä oppimalla. Vanhakin oppii uusia kujeita, jos annetaan tilaisuus.
VastaaPoistaPerusopetuksen ainaiset säästöt pitäisi myös lopettaa. Lapset ovat myös Uudenkaupungin tulevaisuus ja heistä säästäminen on kallis tulevaisuus. Perusasiat pitäisi ensin saattaa kuntoon ja sitten vasta kaikki muu kaunis niiden ympärillä.