sunnuntai 28. kesäkuuta 2026

RYDMAN PETTI ELIITIN - KIITOS SIITÄ!




Rydmanin nostaessa esiin järjestöjen johtajien palkkojen leikkauksen, hän sohaisi vasta jäävuoren huippua. Samanlaisia ökypalkoilla eleleviä tyyppejä riittää maassamme sinun ja minun maksettavaksi. Muistanette KELA:n johtaja, kuka haukkui työntekijänsä, sai sanomastaan palautetta niin, että hän murtui siinä määrin, että Brysselin lentoasemalla sikäläinen poliisi talutti hänet huostaan ja viimein sairaslomalle. Kysynkin, miten tuon tyypin poissaolo vaikutti KELA:n toimintaan, oliko ainoa vaikutus se, ettei siellä enää kukaan vienyt haukkumalla alaisiaan työntekijöiden työmotivaatiota? Entäpä YLE, miten vaikuttaisi YLE:n toimintaan, jos sen lähes 120€/h tienaava toimitusjohtaja jäisi lomille tai häntä ei lainkaan olisi?

Nyt joku kysyy, miten KELA:n ja YLE:n johtajat ja palkat liittyvät järjestökihojen palkkojen leikkaukseen! YLE:n ja KELA:n johtajien merkitys po. tahojen käytännön toimintaan on samaa luokkaa kuin järjestöjohtajien todellinen vaikutus järjestöihin. Ei järjestötöissä tehdä huonoa työtä ja YLE:ssä kuten KELA:ssa tehdään hyvää työtä, mutta mikä on johtajien vaikutus tähän. Ovatko ko. toimijoiden johtovirat vain väkisin luotuja eläkevirkoja poliitikoille ja muulle valtakunnan kermalle, joka tarvitsee hyväpalkkaisen turvasataman ennen siirtymistään eläkkeelle? Aloittaessaan puheet järjestöjohtajien palkkoihin koskevista leikkauksista, avasi Rydman polun, joka johtaa väkisinkin vastaavien vinoutumien esiin nostoon muuallakin ja lopulta uhkaa romuttaa suomalaisen kaikkien poliitikkojen ja heitä tukevan eliitin tulevaisuuden turvaavan hyvä veli/sisko järjestelmän.

Nyt sopii tarkastella avoimesti ketä kuuluu kyseiseen eliittiin. Luonnollisesti siihen kuuluvat kärkipoliitikot ja heitä aina ja kritiikittä tukevat omien puolueiden pienemmät kihot. Eikö ole kummallista, jos yritys tuottaa tappiota, sen johtajat saavat potkut, mutta huonosti hoidetun kunnan johtoryhmä saa jatkaa tappiollista temmellystään lähes poikkeuksetta kuntaliitokseen saakka, tuolloin palkat suhteutetaan ja liitoksessa syntyneen suuremman kunnan seurauksena palkat nousevat ja kaikille turvataan jatko työssään viideksi vuodeksi. Tämän kuvion ovat valmistelleet ministeriöiden virkamiehet eli he ovat mainitussa kuviossa mukana, kuten kaiken siunanneet eduskunnassa istuneet oman tulevaisuutensa turvaamiseen pyrkivät poliitikot. Näin meillä on syntynyt raskas julkinen/järjestösektori, jota tavallisten duunareiden ja yritysten maksamat verot eivät kykene kattamaan. Kun edelliseen lisätään vielä kansallisoopperat, kansallisteatterit, kansallismuseot jne. instituutit, ollaan ajauduttu tielle, jolla Suomi on 18 viimeistä vuotta elänyt velaksi. 

Nyt joku kysyy kuinka tämä on mahdollista suomalaisessa edustuksellisessa demokratiassa? Syy on yksinkertainen: meidän valtamediamme on osa valtaeliittiä; se ei 18 vuoteen kertonut, että Suomi elää velaksi ja vieläkin se öklöttää velkaantumisfaktoja vastaan. Valtamedia ei puutu todellisiin ongelmiin päättäjien karkeisiin munauksiin, kuten esim. Uniperkauppojen seurauksena hävitttyihyin lähes kuuteenmiljardiin euroon tai päättäjien itsensä ja heidän läheistensä itsekkääseen työpaikkasuhmurointiin, muistakaa presidentin pojan tie Ulkopoliittiseen instituuttiin ja entä päättäjien asuntokikkailu tms.. Jos Shakespeare totesi, että mätää on Tanskan maalla, niin on sitä Suomessakin. Valtamediamme on selkeä osa Suomen 2026 valtaeliittiä, joka tiedotusvalinnoillaan ja asioista vaikenemisillaan sekä kahlitsemalla sanankäytöstä päättävien määrää, turvaa eliitin aseman vaikka se veisi Suomen totaaliseen taloudelliseen tuhoon. Me elämme täydellisessä lumedemokratiassa, jossa muutamiin käsiin keskittynyt media pitää suosikkinsa eli osan eliittiä vallassa.

Jos Sofia Virta ja muu vihervasemmisto olisi aidosti ollut köyhien ja heikkojen asialle, olisi sieltä kiitelty Rydmanin ökyjohtajien megapalkkoihin kohdistuneita leikkauksia ja vaadittu rahojen suuntaamista käytännön toimiin ja auttamista tarvitseville. Näin ei käynyt vaan eliitin mielestä eliitin pettänyt Rydman sai laajalti tuta, sillä eliitin mielestä hän petti suomalaisen eliitin, johon hän poliitikkona itse kuuluu. Rydmanin esiin nosto ja sen saama vastaanotto osoittaa ikävästi todeksi Nccolo Machiavellin viisisataa vuotta vanhan toteamuksen demokratiasta: se on kansan ja eliitin välistä taistelua vallasta. Machiavellin aikana valtaa käyttivät ja eliittiä edustivat kirkon miehet, aateliset ja kuninkaalliset. Nyt 2026 Suomessa machialvellistit eli poliitikot, virkahenkilöstön kärki ja media tukijoineen edustavat valtaa - toisella puolella kansaa edustavat tavalliset duunarit, maataloustuottajat ja etenkin yrittäjät ja julkisten leikkausten kohteina vuosia olleet, edellisistä huolta pitävät ja yhteiskunnalle välttämättömät, sairaanhoitajat, opettajat ja muut julkisen sektorin kansaa konkreettisesti palvelevat kuntien ja valtion työntekijät. Linkistä professorin blogiin suomalaisen yhteiskunnan tilasta.

LINKKI:


2 kommenttia:

  1. Murheellinen analyysi Suomen tilasta, mutta noin se on.

    VastaaPoista
  2. Jos media ei toimi, ei toimi demokratiakaan.

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!