SAIRAILLE: EI LÄÄKÄRIÄ VAAN PERINTÄTOIMISTOA

Tuhannet, ehkä kymmenet tuhannet sairaat ja iäkkäät eivät saa yhteiskunnalta välttämätöntä hoitoa tai lievitystä kipuihinsa, mutta yhteiskunta ei ole unohtanut heitä, sillä he saavat peräänsä perintätoimiston. Viimeistään nyt voimme todeta, että hyvinvointivaltio Suomi, jossa ketään ei jätetä sairauden, vamman tai muun henkilökohtaisen ongelman vuoksi heitteille, on totaalisesti kuollut. Elämme maassa, jossa suomalaisuus tarkoittaa etuoikeutta verojen ja taksojen maksuun, mutta se ei oikeuta tai takaa maksajalle minkään tasoista inhimilliseen kohtelua.

Mainittu porukka rakensi työllään tämän maan tiestön, koulut, sairaalat ja taksi niiden toiminnan. Siinä sivuissa 70-, 80-, ja 90-luvulla he maksoivat sosiaaliturvamaksut, eläketurvansa ja veroja joka helvetin bensiini ja maito litrasta sekä ruuasta, lisäksi he elättivät pankit ja vakuutusyhtiöt. Nyt he saavat vastineeksi huonoa hoitoa ja selityksiä lääkäreiltä silloin harvoin, kun nämä vaivautuvat töihin ja vielä tämän jälkeen heille, useille sairaille ja epätoivoisille Suomen rakentajille todellisille elämänsankareille lähetetään kiitokseksi epämääräinen perintälasku.

Kuvitelkaa, aina vastuunsa hoitanutta, mummoa tai vaaria, ketä, hänen ansaitsemansa avun sijaan vainotaan laskuilla henkiseen umpikujaan. Ahdistettu ihminen pelkää, jokaista ovikellon soittoa, postin kolahdusta ja puhelimen hälytystä. Näiden ihmisten elämisen ehtoosta tehtiin helvetillinen kärsimys. Ja kaikki sen vuoksi, että valtaan nousi itsekäs X-sukupolvi pentuineen - heidän ansiosta tämä maa on tehnyt persenettoa joka helvetin vuosi vuodesta 2008 alkaen. Nyt bilesukupolvi syöttää keittämäänsä karvasta ja katkeraa soppaa sairaille!

Meillä piisaa rahaa kaikkeen muuhun paitsi hätää kärsivien suomalaisten auttamiseen. Kansallismuseon uudistamiseen käytetään 98 miljoonaa euroa, Yliopiston kynsitieteeseen 750 000 euroa jne. ja jne. Entä valtamediamme, se ei lotkauta korvaansa maan rakentaneiden suomalaisten ongelmiin. Päin vastoin kallo kenossa täristen Oskari Onninen helsinkiläisine kavereineen saa ruutuaikaa, kehua ihanaa tuoksua, joka lähtee näyttelytilaan ripustetusta irtokarkkitaideteoksesta. Toiset saa karhukirjeitä kuolinvuoteille, mutta eliitti porskuttaa!

Kukaan ei räväytä eväänsä tavallisten suomalaisten ongelmien eteen. Oppositiossa yhdet huutaa rahaa kulttuuriin, toiset kehitysapuun, kolmannet ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta kukaan ei ole valmis niistämään rahaa turhuudesta välttämättömyyteen. Hallitusta kiinnostaa miljardien tunnin juna, mutta tavallinen kansa ja sen ongelmat eivät saa huomiota osakseen - elämme kuin Rooman vallan aikana, jolloin pieni valtaan päässyt eliitti elosteli köyhän kansan työntuloksilla - ero vaan lienee siinä, että nyt kansalta loppuu sekä leipä että sirkushuvit!

LINKIT:

Kansallismuseo voidaan joutua sulkemaan – hintalappu veronmaksajille 250 000 euroa kuukaudessa

Kynsisalonki­tutkimus sai 750 000 euroa vero­rahaa – Rydman närkästyi

Karhukirje kolahtaa luultua useamman postiluukusta Varsinais-Suomessa – hyvinvointialue perii maksamattomia laskuja tuhansilta uusilta ihmisiltä

YLESSÄ KALMALLA KUULUISAKSI!

Olen, varmaankin kymmenet kerrat, törmännyt itsemurhaa käsittelevän YLE:n tuotoksen mainokseen, joka moukkamaisuudellaan ärsyttää! Itsemurha vetää aina vakavaksi ja nostattaa aina voimakkaita tunteita ainakin heissä, keiden lähipiirissä lähimmäinen poistui oman käden kautta. Asian vaativuuden vuoksi, sen käsittelyä ei voi koskaan tarjota liikaa, mutta tuolloin tulee ensisijaisesti keskittyä toteutuksen laatuun ja hienovaraisuuteen. Kun saman huomaan saman huomion tehneitä elelevän lähipiirissä, lienee paikallaan pohtia nykyepäinhimillisyyttä. 

Kun jo arka-aiheisen ohjelman mainos ei tyyliltään olisi takavuosina koskaan ylittänyt julkaisukynnystä, sopii pohtia, mistä moinen ylilyönti johtuu ja mistä se kertoo! Ensin kerrotaan itsemurhasta ja sen taustoistasta ja lopussa töksäytetään: SEN KERRON MÄ! Jo trailerissa käytetty kieli poikkeaa rajusti ns. kirjaskielestä nykyisillä sun, mun-sanoilla. Tällä tyylillä itsemurha arkipäiväistetään - lopulta käy nimeä myöden ilmi toimittaja, joka pyrkii lisäämään tunnettavuuttaan trailerilla, joka rennosti kauhistelee nuoren näyttelijän elämää ja itsemurhaa.

Ennen kuin X-sukupolvi alkaa syyttämään rustausta vanhojen ihmisten asenteista ja puhumaan boomereista, lienee kohtuullista muistuttaa, että boomerit rakensivat tämän maan, maksavat suurimman osan YLE:n saamista tuloista ja vieläpä aikoinaan lisääntyivät koko maata käsittävän hyvinvointi-Suomen rakentamisen ohessa. Mainittu traileri kuvaa selkeästi sitä räikeää itsekkyyttä, josta ns. X-sukupolvi repii elämän voimansa ja tyylinsä. Jopa toisen kuolemalla ollaan valmiita ratsastamaan - aiemmin aihe riitti, toimittajia ei nostettu esiin trailereissa.

Aikoinaan toimittajat tekivät työllään itsensä tunnetuksi ja arvostus kasvoi työn tulosten mukaisesti. Eipä vähään aikaan YLE:n toimittajapiireistä ole noussut Katri Makkosia, Mirja Pyykköjä, Ari Korvoloita, Tapani Maskuloita, Päivärintoja taikka Karpoja. Nyt toitotetaan jotain nobodya aivan kuin hän voisi olla joku maaginen ko. asian toimittaja-auktoriteetti. Samalla laadukkaita toimittajia, todellisia maakuntien käsitteitä kuten Turun Kalle Talonen pistetään pihalle. Millä eväillä ja osaamisella päätetään YLE:ssä tekijöiden valinnasta, jyrääkö kaverus yli pätevyyden?

Itse podcastiin en ota mitään kantaa, trailerin vuoksi en sitä aiokuunnella, mutta suosittelen kylläkin muille - linkkin alla. En myöskään kritisoi ko. ohjelman tekijää ja toivon hänelle kaikkea hyvää, koska epäilen ettei hän edes ole kyseisen trailerin ideoija. Sen verran saman kaltainen on Ida Tikan Amerikka traileri, että uskon YLE:ssä kökkivän hyväpalkkaisen tyypin, joka pätevyyden sijaan saavutti kaveruudella aseman, jossa kehittelee ihan omalla tavallaan tavattomia ohjelma trailereita, jotka herättävät huomiota - mutta syövätkö ne itse ohjelmien suosiota?

LINKIT:

Traileri: Mitä tapahtui Jasminille?

Mitä tapahtui Jasminille? 7 jaksoa

SUOMEN PASKIN OPETUS ja PARAS KOULURUOKA

 

Erehdyin aikoinaan esittämään voimakasta satsausta kaupunkiin valmistuvaan 100 milj. euron koulu/vapa-ajan kombinaatin opetusosioon. Mielestäni opetuksessamme ja sen puitteissa tarjoutui runsaasti parantamisen varaa - tästä kielivät niin THL:n tutkimukset, kuten lukiomme menestys rankingissa: sijaluku reilusti 300 huonommalla puolella maamme noin 350 lukion joukossa. Tein asiasta jopa valtuustoaloitteen, jossa varoitin vaarasta, jotta pahimmillaan Uudestakaupungista löytyy Suomen hienoin koulu, jossa tarjotaan Suomen huonointa opetusta!

Aloite herätti melkoisesti pärinää ja puhetta: minut haukuttiin pystyyn kaupungin maineen mollaamisesta - SINÄ SANOIT, ETTÄ MEILLÄ ON HIENOIN KOULU JA PASKIN OPETUS. Luetun ymmärtäminen ei ollut kritisoijien vahvin puoli. Kuten Uudenkaupungin tyyliin kuuluu, mitään ei tehty ja opetukseen ei satsattu - EI SAA TAKERTUA MENNEESEEN, TÄYTYY MENNÄ RINTAROTTINGILLA TULEVAAN. Näin meillä pohdittiin ja pohditaan median vahvalla kannustuksella, joskin lisäksi nostettiin uho, meillä on tulevaisuudessa SUOMEN PARAS KOULURUOKA!

Mennäänpä vielä tuohon aloitteeseen, jossa esitettiin satsausta opetukseen ja esitettiin mahdollinen seuraus, mikäli niin ei tehdä ja otetaan vertaus tieliikenteestä. Edessä on liukas jäinen mutka, jos kehotat kuskia varautumaan siihen, jotta hän ei aja ojaan, onko kyse haukkumisesta vaan rakentavasta esityksestä varoittamalla mahdollisista ikävistä seurauksista. Niin meidän opetustoimemme pullistui hallinnosta, mutta lienemme ainoa paikkakunta, jossa opetuksen laatuun satsattiin yllättävästi mm. OPETUSRYHMIEN KOKOA KASVATTAMALLA !

Eilistä voi pitää tämän päivän isänä ja tätä päivää huomista äitinä, he yhdessä valmistelevat sen, minkälainen lapsi huomisesta kasvaa. Opetuksen tasosta en osaa sanoa mitään, koska siitä vaietaan, mutta kouluruoka nousi esiin somessa ja jopa, valtaeliittiä suojelevan media, lukijapalautteessa; eikä nyt kiitellä kouluruokaa Suomen parhaaksi. Kuten meillä yleensäkin, niin tähänkin suhtaudutaan tutuin tavoin: vika ei piile päätöksissä eikä valmistelussa vaan vanhemmissa, ketkä hemmottelivat lapsensa niin pilalle, ettei heille kouluruoka kelpaa!

Pitäisiköhän meidän ihan tosissaan katsella menneiden aikojen päätöksiä ja niiden primus motoreita. Jokainen rehellinen ihminen hoksannee, että kaupunkilaisten etuun kuuluu laadukas valmistelu jonka tieltä täytyy raivata osaamattomuus ja virheistä oppimattomuus. Ensin sopisi tarkastella päättäjiä taustoineen: mikä onkaan heidän pätevyys tehtäviensä suorittamiseen? Löytyykö sieltä mitään muuta kuin pitkä ura päätännässä ja syvä kaveruus valmisteluportaan kanssa vai onko esim. kylän suvereeni opetuksen korkein osaaja sektorin luottamushenkilövetäjänä?

LÖYDÄMMEKÖ TAKAISIN KEHITYKSEN TIELLE?

Kun säästät opetuksesta, kasvatat kuspäitä mukulia. Kukaan ei tuo lapsiaan kuntiin, joissa opetukseen ei satsata ja useat vievät lapsensa pois kunnista, joissa säästökohteiksi valittiin lapset. Jälkimmäinen edellyttää tietenkin sen, että pääsee esim. asunnosta eroon. Luonnollisesti jokainen vaatii asuinpaikkakunnaltaan muutakin, kun laadukkaan opetuksen. Tiestön ja palveluiden täytyy toimia mieluimmin keskimääräistä paremmin ja vapaa-ajan puitteiden täytyy toimia kilpailukykyisesti ja yrityspalveluiden sopii kukoistaa - siispä harkintaa säästöpäätöksiin.

Kehittäminen vaatii pelimerkkejä ja osaamista. Katse menneeseen selvittää osaamisen päättäjien, valmistelun ja toteutuksen osalta. Mikäli pelimerkkejä on aiemmin käytetty niin, että korjausvelka kasvoi, kunnallistekniikka romuttui, turhista kiinteistöistä ei päästy eroon ja investointejakin voidaan pitää niiden hyödyntämiseen nähden harhalaukauksina, on paras kääntää katse ko. organisaation operatiiviseen johtoon, joka teoillaan osoitti kyvyttömyytensä kehittämiseen ynnä kuntalaisten omaisuudesta huolehtimiseen ja palvelujen tuottamiseen.

Osaamattomuuden seurauksena katoavat varsin usein myös pelimerkit ja pahimmillaan tulevienkin pelimerkkien käyttökohde valittiin joko laiminlyömällä kuntalaisten omaisuuden kunnossapito tai investoimalla hankkeisiin, jotka lisäsivät käyttömenoja eli pahimmillaan eilen investoitiin niin kalliiseen urheilukenttään, että kentänhoitajaan ei enää löydy varoja tai tehtiin Suomen hienoin koulu, jonka kalleuden vuoksi joudutaan säästämään opetuksesta. Tässä tilanteessa tarvitaan koulutusta ja jos aika ei löydy, täytyy laatua saada valmisteluun ja päätöksiin muuten.

Käsittääkseni meidän aikavaramme talouden oikealle tolalle reivaamiseen ja asukaskadon kääntö kasvuun vaikuttavat rajallisilta. Nyt eilispäivän päätökset täytyy avata kohta kohdalta ja rehellisesti tarkastella tekijöitä sillä perusteella: kuka valmisteli ja mitä; kuka esitti ja mitä; kuka istui pöydän päässä puhuttama ja pukahtamatta tyytyen kuittaamaan kokouspalkkion. Kun varoitettiin nykytyylin vievän opetuksen laadun heikkenemiseen ja se kuitattiin tokaisulla: tehdään maan paras kouluruoka, joka sekään ei toteutunut, on arvioitava tekijöitä ja päättäjiä.

Suuntaisin em. pohjalta ensimmäiseksi tarkastelun johtoryhmään ja kaupunginhallituksen pöydän ympärillä istuviin henkilöihin. Tarkalla seulalla tutkisin heidän aikaansaannoksensa ajan, tekojen ja esityksen suhteen: kuka oli kehittämässä, säästämässä, innovoimassa jne.. Kohta kohdalta kävisin kaiken läpi - en siksi, että etsisin syyllistä virheisiin, vaan siksi, että välttäisin eilispäivän virheiden toistamisen ja siirtymisen kasvun ja kehityksen tielle. Kyseessä on hyvin helppo ja yksinkertainen analyysi toteutuneesta valmistelusta ja päätöksenteosta.

Kaupungissamme asusteli parhaillaan miltei 19 000 uusikaupunkilaista ja nyt meitä asustelee täällä vajaat 15 000. Tuohon väliin mahtuu muutama vuosikymmen valmistelua ja päätöksiä, jotka käänsivät kehityskäyrämme kiihtyvällä vauhdilla uhkaavasti alaspäin. Osa nykyisistä vaikuttajista nautti merkittävää asemaa jo kaupunkimme kultavuosina. Mitä nämä valmistelijat/päättäjät saivat aikaan ja mihin katosi se iloinen kasvun ja positiivisuuden ilme, jota naapurikunnat ja -kaupunki katselivat kateellisina 1980-luvun lopulta aina 2000-luvun alkupuolelle.

Uudessakaupungissa suunniteltiin korttelikoulujärjestelmää, joka keräsi huomiota kautta maan. Urheilumme eli huippukautta. Koripallossa kultaa, jalkapallossa kaksi joukkuetta liiton sarjoissa, laaja juniorityö ja Vakkaliigassa toistakymmentä harrastelijajoukkuetta, jääkiekossa Jääkotkat pelasivat mestistä ja halli pursusi täynnä väkeä, ringetessä menestyttiin, pesäpalloa pelattiin maakuntasarjassa ja junioritoiminta toimi loistavasti, Merefestit olivat yksi maakunnan mahtavimmista tapahtumista, Crushell-viikot vetivät väkeä ympäri Suomen, kirkkokin kahdesti samana päivänä loppuunmyyty, teatterimme keräsi Heli Laaksosen ensi-illoilla ja muilla näytelmillä bussilasteittain tuhansia katsojia Uuteenkaupunkiin. Kaupunkimme positiivisen ilmeen voi tuolloin astia asukkaiden iloisena vilinänä ja valtakunnallisena huomiona! 

Kun vielä todetaan, että EU:n nuorisopajatoiminta alkoi Uudestakaupungista ja tarjosi tervettä tekemistä nuorille, niin voi vain ihmetellä, että miten kaikki tuo onnistuttiin sössimään ja kuinka innovatiiviset kehitysideat vaihtuivat haihatteluun ja kaiken näivettämiseen nykytasolle? Tarkoitukseni ei siis tähtää kenenkään mollaamiseen tahikka syyllisen etsimiseen vaan siihen, etteivät samat voimat valmistele samaa ankeutta samoille päättäjille, ketkä siunasivat kaupungin alamäen, jatka edelleen ja viedä kaupunkimme lopulliseen tuhoon!

Väärässä asemassa istuvaa tai työskentelevää itseään ei pidä syyttää kyvyttömyydestä hoitaa laadukkaasti tehtäviään. Syyllinen löytyy hänet ko. tehtävään valinneista. Mikäli tämä toistuu, voidaan jo puhua kaupunkilaisten edun vastaisesta toiminnasta. Sama pätee vaaleihin, joissa kansa sanoa näkemyksensä uurnilla. Tietenkin tässä tapauksessa myös sillä tiedolla, mihin kansa perustaa äänestämisensä, on vaikutusta. Kun media esim. toitotti, että taseen ollessa kunnossa ei ole hätää talouden suhteen, niin monenko äänestämiseen tämä vaikutti?

Vastuumme lähimmäisistä kasvaa käsitellessämme yhteisiä asioita. Katteettoman lähimmäisen kehumisen ja epäonnistumisista vaikenemisen tai selittelyn sijaan, epäonnistuja tulee ohjata vahvuusalueelleen. Jokainen meistä on jossain asiassa hyvä ja kykenee sillä alalla palvelemaan muitakin kuin itseään. Positiivisuutta, opastusta, todellisuudentajua sekä tukea lähimmäiselle, joka haluaa toimia yhteisön parhaaksi. Näin kykenemme säästämisen lisäksi luomaan jotain uutta ja kehittämään omaa kaupunkiamme tuhon tieltä menestykseen!

HYVÄ VELI/SISKO -KUVIO TOIMII!

Median siunauksella voi eliitti harjoittaa yletöntä elostelua veronmaksajien kustannuksella. Mikäli media ei puutu asiaan jatkuu kaiken kivan puuhastelu ja näpertely ilman, että se hyödyttää mitenkään koko touhun kustantajaa eli veronmaksajaa. Kun vallassa olijat saavat valita vallassa jatkajat, niin mikään ei muutu - kunnassa tämä tarkoittaa alamäen jatkumista ja vapaanpudotusvauhdin kiihtymistä. Tämä on kiistatta todistettu silloin, kun faktat puhuvat toteumien puolesta. Ainoat faktat löytyvät tässä tapauksessa talouden kehittymisestä ja asukasluvun muutoksesta. 

Epäonnistuva organisaatio saa voimansa onnettomista päättäjistä, joiden johtolause on: Unohdetaan menneet, nyt katsotaan eteenpäin. Syy tuohon lauselmaan löytyy keskeisistä fakta-argumenteista asukasluvun kehityksestä ja taloudesta. Niiden tarkastelu paljastasi valtaisan epäonnistumisten ketjun ja ne päätöksillään siunanneet taustavaikuttajat. Tänään vallassa olijat haluavat jatkaa vallassa, joten heidän eilisistä virheistä ei saa mainita ja median tuella he voivat hiljentää itseään pätevämpien päättäjien suut, jottei valta karkaa uusille tekijöille.

Vallassa roikkuvia epäonnistujia yhdistää yleensä luomiskyvyttömyys ja näköalattomuus, jota seuraa neuvostotyylinen vallassa roikkuminen. Juhlitaan päätöksiä ja tulevaisuutta, mutta kun ne kääntyvät perinteisiksi arjen pettymyksiksi, vaietaan niistä ja juhlitaan median siunauksella uusista päätöksistä ja uudesta tulevaisuudesta. Näin pitkälti samat ihmiset valmistelevat ja päättävät vuosikymmeniä, eivätkä he mitenkään voi hyväksyä sitä tosi asiaa, että yhteisön väkimäärä romahti 18 500 alle 15 000 ja talous ajautui selvitystilaan.

Jos joku esittää tai jopa saa aikaiseksi jotain edistyksellistä ja vaikkapa se hyväksyttäisiin yksimielisesti, se sössitään, koska lopullista valtaa käyttävät yhä väärät ihmiset. Katsokaa THL:n koululaistutkimuksia, opiskelijoiden rankingvertailuja jne., ne kertovat siitä, että minkäänlaista kehitystä tai uudistumista ei tapahdu. Kun kadut jäävät rempalleen, kiinteistöt rapistuvat ja palvelut huononevat, kukaan ei halua tuoda esim. lapsiaan tällaiseen ympäristöön, olipa yhden koulun puitteet sitten kuinka prameat, uudet tai kalliit. Osamaattomuus näkyy aina miinuksena! 

Kuoliaaksi säästämisen sijaan tulisi keskittyä paikkakunnan mahdollisuuksiin. Jos esim. 100 miljoonan euron investointia ei hyödynnetä, tulee siitä kallis kulu, kun totuttua kuihtumista jatketaan vanhaan tyyliin uudemmissa ja paljon hinnakkaimmissa puitteissa. Tärkeintä onkin vallassa ja töissä pysyminen, jonka vuoksi luomiskyky ja realismia sisältävät positiiviset tulevaisuuden visiot muodostuvat uhkaksi niin kestopäättäjille kuin valmistelijoille, ketkä eivät pääse, toistuvista yrityksistään huolimatta, muualle töihin. Näin he viimein alkavat turvaamaan toisilleen eläkepäiviä.

Valmistelijoiden ainaista syyttelyä ei voida pitää mitenkään perusteltuna, jos hankkeet menevät poskelleen, koska valmistelijoilla ei ole päätöksiä tehtäessä yhtään ääntä. Syy epäonnistumisiin löytyy aina päättäjistä, koska he voivat aina vaatia parempaa valmistelua tai jopa vaihtaa valmistelijoita/toteuttajia. Mikäli media juhlii em. epäonnistumisia vielä valmisteluvaihteessa menestyksenä, alkaa sen uskottavuus joutua koetukselle, sillä moni alkaa pohtia, miksi esim. ylistää jotain keskustan ratkaisua, joka on käytännössä säännöllisesti käyttökelvoton osan vuotta!

Otetaanpa esiin muutama esimerkki luomisvoimattoman valmistelun ja päätöksenteon symbioosista. Kaupungin parhaalla paikalla sijaitsevassa kaupungin omistamassa kiinteistössä entinen valtuutettu kavereineen saa maksutta pyörittää harrastustoimintaa. Vaikka asia on nostettu esiin lukuisat kerrat, kukaan ei päättäjistä ei puutu siihen ja vaikka joku päättäjistä vaati kiinteistön myyntiä, mitään ei tapahdu. Entinen valtuutettu kavereineen saa jatkaa ilman vuokraa, ilman kilpailutusta harrastustoimintaansa ja kaiken kukkuraksi kiinteistö jää hoidon puutteessa purkukuntoiseksi. 

Toisaalla kaupungissa sijaitsi rappiolle jäänyt ja häpeäpilkuksi muodostunut leirintäalue, joka kuitenkin valtuustoaloitteen vuoksi saa, turkulaisessa julkaisussa, julkisuutta ja siksi sen toiminta alistetaan tarjouskilpailuun. Leirintäalue saa hallintaansa yrittäjän, joka pesee ja pistää paikan täysin uusiksi. Hänen työllään leirintäalue muuttuu keitaaksi, jossa turistit kuten paikalliset viihtyvät. Vanhasta nuhruisesta leirintäalueesta uudistuu kaupungin ylpeyden aihe, vetonaula ja kiitosten kohde. Mitä kaupungin omaisuuden arvoa kasvattanut yrittäjä saa palkkioksi? Muutaman vuoden toimittuaan ja uudistettuaan sekä investoituaan leirintäalueeseen, kaupunki ilmoittaa hänelle, että meidän on pakko kilpailuttaa leirintäalue, joten varaudupa semmoiseen tulevaisuuteen. Se vaan ihmetyttää, miksi kaupungin paraatipaikalla ollutta kiinteistöä ei koskaan kilpailutettu, kun se vuokrattiin, anteeksi: siis annettiin ilmaiseksi, nykyiselle haltijalle, kuka on toiminut mainituissa tiloissa pian kymmenen vuotta?

KODISOJA ja PAANANEN - TODELLISET SOSIALIDEMOKRAATIT?

Forssassa 1903 luotuun Suomen Työväenpuolueen sittemmin SDP:n 49 vuotta voimassa olleeseen julistukseen  kuuluivat vaatimukset esim. kahdeksantuntinen työpäivä, vähimmäispalkka, yleinen koulu kaikille lapsille ja yleinen alkoholin kieltolaki. Kun muistamme vaikkapa pääministeri Sannan Mariniin ylellisiä valtion kustantamia aamiaisia ja naama pölyssä toikkarointia Helsingin kapakoiden öisessä hämyssä ja jatkoa vaalien jälkeen, niin eipä voi muuta todeta kuin siteerata Rauli Badding Somerjoen laulua: "Niin kauas pilvet karkaavat, niin minäkin!"

Eivät, kansalta päättäjän aseman saaneet, sosialidemokraatit aikoinaan pörränneet yökerhoissa ja haukkuneet tätä nuivasti katsoneita äänestäjiään boomereiksi tai vääntäneet krokotiilin kyyneleitä tyyliin Sanna Marin: Minä olen ihminen, kaipaan joskus iloa, valoa ja hauskuutta. Kaikki tuo sai tukea valtamedialta, Marinista tehtiin kaiken arvostelun yläpuolelle nostettu kuningatar, kuka sai tehdä kaikessa itsekkyydessään mitä tahansa. Median mukaan hän vain ravisteli pääministeri instituutiota ja kuinka kävi: Vaalivoiton jälkeen hän ravisteli tämän maan tomut ja lensi Euroopan ökypiireihin, jättäen orvot pikkupirut Nurmiset ja Mäkyset nauttimaan vaalivoittonsa hedelmistä. Äänestäjä voi pohtia kohtaloaan Somerjoen laulun sanoin: "En tiennyt mitä sain, kun tanssiin sinut hain kuin oisit muuttunut, et enää nauranut"

Kun Mäkyset ja Tuppuraiset toistavat ikivirttä hallituksen epäonnistumisesta ja 100 000 työpaikan tavoitteesta, he käyttävät Suomen työttömiä keppihevosena vallan hamuamiselle itselleen. Mutta jo seuraavassa lausumassaan demarit paljastavat, kurkku punaisena huutaen sen, mitä he vallalla tekisivät: GAZA, GAZA, Palestiina itsenäiseksi, rahaa joukkoliikenteeseen, bensan hinta taivaisiin ja Suomi ensin ajattelu on väärin. Missään ei edes sivulauseissa demarit pyri korjaamaan edes luomaansa SOTE-uudistuksen kammottavia hoitojonoja ja kuolemaa.

Puolueet eivät pilaa ihmisiä, vaan ihmiset pilaavat puolueiden uljaat sanomat ja yhteiseen hyvään tähtäävät päämäärät. Usein lopulta valtaan pääsevät ihmiset, keille henkilökohtainen valta on tärkeintä ja yhteinen etu rajoittuu vain välineeksi pääsemiselle vallan huipulle. Hannah Arendt toteaa poliittisen toiminnan olevan ihmisnenä olemista puhtaimmillaan. Näin ajateltiin joskus, entä miten tämä toteutuu mielestäsi nyt, kun eletään vuotta 2025. Kuinka hyvin kansanedustajat edustavat kansaa vai ovatko henkilökohtaiset tavoitteet ykkösenä?

Uskoisitko Tuppuraisen, Mäkysen jne. olevan valmiita luovuttamaan jotain henkilökohtaisesta edusta köyhempien vuoksi tai olisivatko he valmiita vapaaehtoisesti antamaan paikkansa heille ketkä osaavat ajaa köyhien suomalaisten asiaa itseään paremmin? Toki esimerkkejä moisesta pyyteettömyydestä löytyy, mutta ei politiikasta. Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen eivät vero kikkailen piilottele varojaan, vaan maksavat vapaaehtoisesti ja reilusti miljoonia euroja veroja Suomelle - hekö ovat Suomen ainoat todelliset menestyvät sosiaalidemokraatit?

Sanna Marin liikuttui ääni sortuen puhuessaan bilekohusta: "Minä olen ihminen ja kaipaan joskus iloa, valoa ja hauskuutta"

Skandaalissa ryvettyneen kansanedustaja Matias Mäkysen somekäytös ihmetyttää

A. STUBB: VALTIOMIES vai ITSEKÄS PELLE?

Alexander Stubb nousi korkeampaan asemaan mitä olisi alkuun uskonut. USA:n presidentti noteeraa hänet lähes samalle tasolle Saksan ja Ranskan valtionpäämiesten kanssa. Tätä voidaan pitää melkoisena saavutuksena ja asemaltaan Stubbia maataan suurempana presidenttinä. Jos muistelemme Stubbia pääministerinä ja hänen linssiludemaisia toilailujaan ministerinä, niin harvapa olisi odottanut hänen ponnistavan vakiovieraaksi samaan pöytään USA:n presidentin kanssa ja muutenkin kansainvälisesti korkeanprofiilin näkyvyyteen.

Stubbin presidenttikauden ensimmäinen keskustelua herättänyt rooli löytyy ryhtymisestä pridemarssin näkyväksi suojelijaksi. Tätä kaikki eivät hyväksyneet ja soraäänissä vaadittiin puolustusvoimienkomentajaa marssimaan täysin erilaisten joukkojen edessä. Jo vuonna 2005 Alexander Stubb korosti olevansa arvomaailmaltaan liberaali eikä konservatiivi ja tähän kuvaan pridemarssin suojelu sopinee hyvin. Ehkä tuolla teollaan Stubb pyrkii näyttämään olevansa kaikkien suomalaisten presidentti, kuka ei pitäydy koti uskonto isänmaa arvoissa - näinkö onnistui?

Ehkäpä säväyttävin presidentti Stubbin ulostulo liittyy siihen, kun hän yllättäen totesi hyväksyvänsä Palestiinan valtion tunnustamisen, jos hallitus sellaisen valmistelee ja hänelle esittää. Kuten muistanette, eipä hallitus moista esitystä tehnyt. Presidentin rooli on erilainen kuin Kekkosen aikana, mutta silti useat olisivat odottaneet Stubbin ottaneen kantaa suuriin ongelmiin, jotka koettelevat voimakkaasti suomalaisia. Mitään tämän suuntaista vahvaa kannanottoa saati presidentin jyrähdystä emme ole kuulleet. Stubb keskittyy suurin asioihin ei esim. omaan työttömyyteen.

Muutama Stubbiin liittyvä, herättävä uutinen on noussut julkisuuteen. Ensinnäkin hänen poikansa valinta Ulkopoliittiseen instituutin tapahtui vähintäänkin hämärästi ja moni kokee isän käyttäneen tässä presidenttiyttään tai muuten saavuttamaansa asemaa hyväkseen. Toinen ja aivan äskettäin sattunut kohu liittyy presidentin tekemään armahdukseen. Stubb armahti törkeästä petoksesta tuomitun 38 vuotiaan naisen, kuka oli huijannut vanhemmalta mieheltä noin 180 000 €. Melko liberaalia suhtautumista talousrikoksiin?

Sitä kukaan ei voi kiistää, että Stubbin julkisuuskuva muuttui melkoisesti hänen pääministeriajoistaan, jolloin hän polvihousut jalassa Duudsonien kanssa temmeltäessään teki itsestään lähinnä julkisuuskipeän pellen. Nyt sama mies istuu samassa pöydässä Valkoisessa talossa, jonka isäntä ja Ranskan presidentti kuuntelevat, mitä Suomen presidentillä liikkuu mielessä. Kyse onkin siitä, mitä Stubb noissa keskusteluissa sanoo. Ainakin Palestiinan tapaus osoittaa, ettei hän ole se mies, kuka vain istuu pöydän sivussa hiljaa nauraen Trumpin ja isojen poikien jutuille.

LINKIT:

Stubb lähti tukemaan Pridea – Kansanedustaja suuttui

Ylen saamat viestit paljastavat: Oliver Stubbille ja toiselle hakijalle annettiin eri ohjeistus UPIn

 harjoitteluhakuun

Presidentti Stubb armahti törkeästä petoksesta tuomitun

Nainen, 35, huijasi vanhukselta 1,45 miljoonan euron asunnot sekä 180 000 euroa rahaa Kauniaisissa – sai nyt pitkän tuomion

Pääministeri Stubb hassutteli Duudsonien teemapuistossa - makasi maalitauluna

USA PUOLUSTAA SUOMEA PUTININ EHDOIN

Trump soitti Putinille ja sopi, että myy ukrainalaisille vain sellaisia aseita,  jotka Venäjälle hyväksyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaisten maksaessa mainitut aseet, se tietää lihavia vuosia USA:n aseteollisuudelle ja vientituloja USA:lle. Mitä kauemmin tätä sotaa jatketaan, sitä enemmän Trump kykenee paikkamaan USA:n velkaista taloutta Ukrainan sodalla. Vallitsevassa tilanteessa eurooppalaiset ovat aivan kädettömiä, koska USA voi painostaa EU:ta miten lystää ja EU:n Venäjän vastaiset pakotteet kaventavat lisää unionin omia toimintaedellytyksiä ja taloutta.

EU:sta taas ei löydy sotilaallista kykyä tai auttajaa omaan tai Suomen puolustukseen. Suomi luuli saavansa jotain takaisin jo EU:lle maksamistaan varoista, kun ryhdyttiin puhumaan Venäjän vastaiselle rajalle rakennettavasta  dronemuurista. Pian tämäkin idea kääntyi niin, että kyseinen muuri rakennetaan muuallekin kuin Venäjän vastaiselle rajalle ja niin nöyrästä Suomesta tulee jälleen yhden EU-kotkotuksen maksaja. Todennäköisesti ns. dronemuurin valmistelu vie niin kauan, että ennen sen valmistumista kiinalaiset, venäläiset ja amerikkalaiset ovat jo vuosia lennelleet ufoilla.

Suomalaiset päättäjät voivat päätöksissään asettaa ulkomaalaiset etusijalle, vaikka sen seurauksena täällä ikänsä työtä tehneet kuolevat hoitojen puutteeseen ja sairaat ja vammaiset jäävät heitteille, mutta muualla maailmalla vastaava perustuu kansalliseen itsekkyyteen vai oletteko nähneet espanjalaisia myymässä jalkapallon superseuroja ökyarabeille, jotta talous saadaan kuntoon? - Ei, mielummin rahat otetaan meiltä hölmöiltä. Sama pätee USA:n suuntaan - tuskin kukaan luulee, että siellä uhrataan New York tai Salt Lake City, jonkun Suomen kanssa tehdyn sopimuksen vuoksi. Muistakaa mitä Trumpin lippiksessä lukee!

                                         Siinä vaiheessa, kun siirrytään droneista ultrasonic ohjuksiin, putoavat EU:n valtiot kelkasta.Yksinkertaisesti EU:lta ei löydy samaa sotateknologiaa kuin Kiinalla, USA:lla ja Venäjällä. Kun vielä huomioimme EU:n taloustilanteen, riippuvuuden tuontiraaka-aineista, tuontienergiasta, onnettoman päätöksenteon ja surkean talouden, lienee selvää, että EU on enemmänkin myllynkivi sukeltajan kaulassa kuin pelastaja jollekin Ruotsille tai Suomelle. Niin kauan, kun uhraamme omien kansalaisten hyvinvoinnin muun EU:n miellyttämiseen, olemme bruttomaksajia!

Ukrainan moukaroiminen on väärin, mutta sitä sotaa ei lopeteta EU:n tai Suomen aseilla, ei edes USA:lta eurooppalaisten ostamilla aseilla, koska USA ei myy Ukrainan puolustamiseen aseita, jotka asettavat sen vaaraan joutua sodan aktiiviksi osapuoleksi. Kaikki sodat loppuvat joskus, niin loppuu tämäkin ja mitä todennäköisemmin se tapahtuu diplomatialla. Emme voi koskaan hyväksyä Ukrainan sotaa, mutta silti meidän tulee kuunnella Venäjän näkemyksiä ja perusteita sekä yrittää etsiä ja tarjota sotaan omia rauhanehdotuksia!

TRUMP VIE - EU VIKISEE - SUOMI HURRAA

Trump pyörittää läntistä maailmaa mielin määrin. Hän pakottaa EU:ta ostamaan aseita USA:lta vedoten Ukrainan sotaan. Silti Trump jarruttaa ratkaisevien aseiden vientiä Ukrainaan. Ensin Trump vaati kaikkia NATO-maita nostamaan puolustusbudjettiaan eli ostamaan aseita USA:sta. Tämän jälkeen Trump uhkasi EU:ta tulleilla ja teki haluamansa diilin, jossa pakotti EU:ta ostamaan amerikkalaista energiaa, ruokaa ja tavaraa. Viimeksi Trump lupasi lähettää aseita Ukrainaan, mutta eurooppalaisten maiden pitää maksaa tämä. Muut urputtavat, mutta ei Suomi!

Suomi ilmoittautui ensimmäisenä maksamaan Ukrainan aseistamista jenkkikalustolla. Etelä-Euroopassa USA:n määräilyä ei hyväksytä. Esim. Espanja, jossa työttömyys vaivaa Suomeakin pahemmin, halua aseostojen sijaan pistää oman maan asiat ensin kuntoon. Vihje espanjalaisille: myykää Real Madrid ja Barcelona saudeille, niin johan rahapuoli menee kuntoon. Suomi puolestaan, omista ongelmista huolimatta, on oikein innolla maksamassa USA:n aseita, kun ollaan niin kavereita Trumpin kanssa. Hän kutsui jopa meidän pääministerinkin työtupaansa.

Trump on kova businesmies ja ennen kaikkea USA:n presidentti, joka tekee kaiken USA:n etu ensin. Kun on edullista, kääntyy Trumpin kelkka ja helpoiten se kääntyy, jos joku pystyy vahingoittamaan maailmanmahdiksi itseään tunkevaa Kiinaa eli turvaamaan USA:n johtavaa asemaa. Pystyykö tähän EU. Kiinan asemaa ei pysty horjuttamaan muuta kuin Venäjä, jolla riittää vehnää, raaka-aineita ja mitä korkeammalle aseteknologiassa mennään, sitä vahvemmilla Venäjä on. Olisikohan tässä syyt, miksi Trump harkitsee, mitä sanoo Putinista?

ORPO PESI VIRRAN VARRELLA YLE:n ANTIN

Siirtokynsi Sofia jatkoi käkätystään, joka satoi varsinkin persujen laariin, koska Purra hoksasi pysyä keskustelusta syrjässä. Sofia käkätti, kynsiään esitellen, samoja esittämiään epäkohtia toistaen, joita hän papukaijan lailla toisti jo viikkoja sitten. Kun asioita esittää itseään itsekkäästi korostaen, lähimmäisiään tuomiten, jäävät itse asian hyvät nostot sivuseikaksi ja kuten eilen kävi, kukaan ei viitsinyt edes vastata Virran randomplay-syytöskäkätykseen. Toisaalta A. Lindtman löi kirveensä niin tyhmästi kiveen, että Orpo perusteli mieluimmin demarin väittämän kumoon.

Juoni ilme kasvoillaan Lindtman veti taskustaan, kun niitä aina kysytään, lapun, jossa hän kertoi löytyvän 230 esitystä talouden parantamiseksi. Orpon kysyessä esimerkkiä saa hän vastaukseksi asuntorakentamisen tukeminen. Tähän pääministeri vastaa, että ihmiset tarvitsevat työtä, jotta heillä on tukien sijaan varaa asumiseen ilman tukia. Katsokaapa aamun 7:30 uutisia ja sitä kuinka A-talkin keskustelu leikataan siinä. Miksi uutisissa annetaan se kuvan, että Lindtman sai viimeisen sanan ja hiljensi pääministerin lyömällä paperilappusen pöydälle?

Samalla kun puolueiden puheenjohtajat puhuivat suomalaisiin kohdistuvista säästöistä, toisaalla EU:ssa päätettiin varustaa Ukrainaa amerikkalaisilla aseilla. Suomi julisti ensimmäisenä lähtevänsä hankkeeseen mukaan paheksuen muutamien maiden pidättyvän pihiä asennetta. Ajattelevatkohan nuo muutamat maat, että annetaan innokkaiden uhota ja maksaa ensin, niin omille valtioille jää vähemmän maksettavaa. Ukrainaa on autettava: kuinka velkainen maa tekee sen, diplomatialla vai aseilla, joiden vuoksi oma maan sairaat jäävät hoitamatta?

LINKIT:

A-STUDIO 15.10.2025

Yle Uutiset 7.30 16.10.2025

YLELLISTÄ VIIHDETTÄ vai YLETÖNTÄ VITTUILUA?

Erehdyin katsomaan ohjelmaa, jonka tarkoitus lienee tarjota pakkoverotetuille suomalaisilla vastineeksi poliittista satiiria ja nokkelia sanakäänteitä. Mielestään viisas kaveri nälvi, ivaili ja jopa henkilökohtaisuuksiin mennen pilkkasi pääministeriämme. Toisin kuin menneellä viikolla Antti Lindtman, joka sai osakseen uutispätkiin liittyvää naljailua, nyt ohjelmassa puututtiin Petteri Orpon henkilökohtaisiin piirteisiin karsimaan ja itsetuntoon eli homma karkasi lasukaten metsään. Ihmisten häpäisy henkilökohtaisiin piirteisiin vedoten on väärin ja vastenmielistä.

Kun moinen ohjelma lähetetään parhaaseen katseluaikaan, pitää huomioida sekin, että ruudun ääressä saattaa istua lapsia. Siksi käsikirjoittajilta ja tuottajilta sopii odottaa edes sen verran älliä, ettei ohjelma sovi käytännön ohjeeksi koulukiusaamiselle. Jo sen pitäisi sopia jokaisen päähän, ettei porukassa yhden häpäisemistä saa pitää hauskana huvina. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi Donald Trumpia pitää nälviä joka käänteissä ja kaikkia hänen positiivisiakin aikaansaannoksia vähätellä. Trumpin mollaaminen on kokenut inflaation eikä jaksa enää naurattaa!

Suomen merkittävimmän liittolaisen USA:n presidentin mollaaminen valtion tiedotusvälineestä käsin saatetaan kokea yleisesti hyväksyttynä ja jopa valtion kantana. Sopii siis harkita moisten letkautusten jatkuvaa kylvöä maailmalle. Joskus tuntuu, että YLE:ltä löytyy Trumpin moillaamiseen värvätty oma toimittaja, joka mollausten välillä pyörittää onnetonta Maailman politiikan arkipäivää ohjelmasarjaa. Onneksi päästään kuulemasta huonon ulosannin Ruben Stilleriä jatkossa, kun hän jää eläkkeelle - millähän perusteella hänet joskus rekrytoitiin YLE:lle?

VALEHTELIKO STUBB TRUMPILLE?

Melkoisella uholla presidenttimme kehui telakkaosaamistamme. Rauman telakan murheellinen historia heittää tulosvastuullisen osaamisen ylle skeptisyyden varjon. Kyseisen telakan lähihistoriasta löytyy ikäviä käänteitä ulkomaalaisen työvoiman häikäilemättömästä hyväksikäytöstä työehtojen rikkomisella. Telakan toimitukset eivät aina tapahtuneet sopimusten mukaisesti eikä laivaurakoitakaan ole osattu laskea aina oikein, vaan Rauman telakka on pyörinyt tappiolla. Valtio joutui pääomittamaan telakkaa, jotta sovitut sota-alukset saadaan siellä valmistettua.

Kun kulttuuriin kuuluu vahvasti se, että tehdyistä virheistä ei opita, vaan painellaan rinta rottingilla ja uholla menoa säästäen kohti uusia epäonnistumisia, niin silloin, jos milloin tarvitaan toiminnalle ulkopuolista suitsintaa. Jotta säästymme oppirahojen uudelleen maksulta, tarvitsee jäämurtajahanke tarkkaa ulkopuolista seurantaa. Jos tämä mokataan, kun koko homma on nostettu koko maailman huomion tikunnokkaan, niin se syö Suomen maineen lopullisesti. Pidetään huoli, että homma onnistuu ja saamme runsaasti lisää töitä Raumalle ja koko Suomeen!

Isommassa kuvassa Suomen toiminta on ollut kautta linjan hölmöä: ensin venäläiset saivat kupata kaiken haluamansa jäänmurtajatietotaidon Helsingin telakalta ja lopulta se myytiin kanadalaisille. Kun Turun telakka myytiin saksalaisille, jäi suomalaisomistukseen Rauman telakka. Telakan valmistamissa laivoissa ei ilmennyt moitittavaa, joskin ne valmistuivat myöhässä. Sen sijaan paikattavaa löytyy talousosaamisesta tai pikemminkin sen puutteesta. Suomalaisten ekonomistien laatuvaje korostuu aina suurissa hankkeissa - jäänmurtajat tarkkaan seurantaan!

LINKIT:

Ukrainalaisten työehtoja polkeva yrityshimmeli ulottunut myös Rauman telakalle

Rauman telakalle – aluehallintovirastolta virolaisyhtiölle laiminlyöntimaksu

Australialaismedia: Suomen valtio tukee Rauman telakkaa 50 miljoonalla eurolla

Suomi rakentaa 1,3 miljardin sotalaivat Rauman telakalla, jossa on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä – näin salaisuuksista huolehditaan

Konkurssiuhka varjosti Suomen uusien sota-aluksien rakentamista – STT:n tiedot: valtio lähestyi Turun telakkaa pahimman varalta

Rauman telakka ottaa uuden lisäajan Wasalinelle rakennettavan lautan luovutuksessa

Suurtappioita tehnyt Rauman telakkayhtiö käänsi tuloksensa vihdoin voitolle – edellisenä vuonna 32 miljoonaa miinusta

KIINA NOKITTI KUNNOLLA USA:lle !

Tähän asti Trump ja USA uhkaili ja asetti muille maille tulleja ja muut lähinnä katsoivat hämmästellen tulliprosenttien nousua ja laskua. Nyt Kiina pisti kovan kovaa vastaan asettaen USA:n omistamat ja siellä valmistetut laivat saavat maksaa "eritysmaksun" asioidessaan Kiinan satamissa. Lisäksi Kiina päätti rajoittaa harvinaisten erikoismetallien vientiä. USA reagoi tähän heti ja nosti kiinalaisen tavaran tullin 30:stä 100 prosenttiin. Kiinan USA:n tuonnin tulli on kymmenen prosenttia, mielenkiintoista nähdä kinan eskaloituminen.

Kiinan roolia ei voi väheksyä maailman taloutta arvioitaessa. Sieltä löytyy tietotaidon lisäksi myös melkoiset raaka-ainevarat. EU:n verrattuna Kiinan uskottavuus nousee paljon vahvemmaksi niin teknologian, raaka-aineiden kuin kansainvälisen kauppan suhteen. Muistakaa senkin, että Kiinan rooli lääketeollisuuden raaka-aineiden toimittajana on suuri ja halutessaan Kiina voi halvaannuttaa eurooppalaisen lääketeollisuuden melkoisen pahasti. Sama koskee myös USA:ta, mutta USA pelaa korttinsa niin, että aina on vaihtoehtona Venäjä! 

EU:n tulisi tunnustaa realistisesesti resurssinsa. On typerää omaan jalkaan ampumista, kun singotaan joka suuntaan vaatimuksia ja boikotteja, vaikka unioni on huolestuttavan tuonnista riippuvainen lähes kaikessa aseista, energiaan ja raaka-aineista osaamiseen. Ainoa tuote, minkä suhteen  EU lienee ylivoimainen ja omavarainen löytynee suomalaisista jäänmurtajista. Realiteetit huomioiden EU:n etujenmukaiseen toimintaan sopisi hyvin räksyttäjän ja uhoajan roolin muuttaminen rauhaan pyrkiväksi ja jopa sitä rakentavammaksi politiikaksi.

LINKIT:

Kiina hallitsee lääkehyllyjämme ja sähköistä liikkumistamme

Suomen kaupalliset Kiina-riippuvuudet ovat EU-maiden keskitasoa

JOS OSAA, OSAAJIA TULEE SUOMEEN

Hallitus päättä hankkia maasta pois muuttaneet osaajat takaisin. Tämä tuntuu realistiselta, mutta entä kuka suorittaa kyseisen tehtävän - virkahenkilöt? Jos homma jää suomalaisten virkahenkilöiden varaan, niin sen pituinen se. Virkakunttamme on tasonsa näyttänyt ja silloin puhellaan enemmän limbosta kuin korkeushypystä. Katsoitpa maamme kehitystä miltä sektorilta tahansa, niin ojaan meni ja syvälle! Jostain kumman syystä maamme kehitys käyrä kääntyi vuosituhannen alussa alas eikä muutosta näy - tämä koskee taloutta, terveydenhuoltoa, jopa urheilua.

Kaiken onnistuminen lähtee osaamisesta. Hän, joka osaa eniten, hallitsee alaansa. Koska osaaja löytyy virkahenkilöstöstä? -Ei koskaan, sillä jos hän olisi jollain keskeisellä alalla osaaja, hän tekisi osaamisellaan kunnon tilin ja loisi siinä sivussa lukuisia työpaikkoja. Innovaatiot syntyvät yksityisissä yrityksissä ja luovissa aivoriihissä. Jospa kuuntelisimme tarkalla korvalla yrityksiemme innovatiivisia kehittäjiä ja kannustaisimme heitä käyttämään luomisvoimaansa. Varmasti tulisi huteja, mutta vielä varmemmin onnistumisia kuin virkahenkilövetoisella tyylillä.

Luojan kiitos meillä löytyy runsaasti huippuosaajia ja vieläpä vähemmän itsekkäitä osaajia. Hyväksi esimerkiksi voimme nostaa Peter Salinin, joka osaamisellaan teki satojenmiljoonien eurojen tilin. Mies myi tekoäly yrityksen amerikkalaisille, perusti säätiön, jonka varoilla yritetään pitää huolta siitä, ettei Suomi ja EU jää tekoälyn kehittämisessä kiinalaisten ja USA:n jalkoihin. Kaiken tämän ohessa, urheilumiehenäkin tunnettu Peter Sarlin näyttää yhteiskunnallisvastuunsa konkreettisesti tukemalla todella merkittävästi TPS:n jalkapalloa. 

Peter Sarlin ei jää huippuosaajien lajissa ainoaksi, huomioikaapa pelialan osaajamme Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. He loivat melkoisen busineksen, joka työllistää maassamme 4 000 pelialanosaajaa, joista 1 000 tulee ulkomailta. Jäänmurtajat, Ponsse jne. todistavat Suomessa asuvan runsaasti huppuosaajia. Kun kyseessä ovat yhteiskuntavastuunsa tuntevat suomalaiset, jotka maksavat veronsa tänne kehittävät maatamme vapaaehtoisesti omilla varoillaan, eikö heitä kannattaisi kuulla ja antaa valtaa myös huppuosaajien saamiseksi Suomeen.

Huippuosaajien ei tarvitse kuulua mihinkään ihmeellisiin ammatteihin. Aasialainen hitsarikin kelpaa hyvin tänne tekemään tuottavaa työtä ja antamaan panoksensa maamme hyvinvoinnin puolesta. Uusikaupunkilainen Vahterus rekrytoi Kalantiin lähes sata aasialaista hitsaria, kun työntekijöitä ei löytynyt Suomesta.Tässäkinosaajien taustalta löytyy yritys ja yrittäjä. Vahteruksen Mauri Kontu siirtyi eduskuntaan nyt siellä on uupuvaa tietoa eli Uuteenkaupunkiin verot maksava mies, kuka loi tyhjästä 500 työntekijää työllistävän yrityksen!

LINKIT:

Peter Sarlin ajaa yhä vanhalla autollaan 235 miljoonaa euroa rikkaampana – näin hän auttaa Suomea jättikaupalla

Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen tukevat jatkossa turkulaista urheilua entistä enemmän

Kalannin Vahterus Oy sai kiitosta kulttuuriympäristön vaalimisesta

GAZAN SANKARIT vai HUVIMATKAILIJAT

Tuntuu vähintäänkin koomiselta rinnastukselta, kun YLE tituleeraa Gazaan purjehtinutta porukkaa anarkisteiksi. Todelliset anarkistit, kuten Sacco ja Vanzetti, nousivat aikoinaan taisteluun ja kaikkien tietoisuuteen viimeistään Joan Baezin laulussa. Samoin voimme pitää anarkisteina 1917 Saksaan jääkärioppiin lähteneitä suomalaisnuorukaisia. Todelliset anarkistit pistivät itsensä ja henkensä peliin taistellessaan esim. pääomapiirien mielivaltaa tai tsaarin hallintoa vastaan. Gazan seilaajia ei voi millään mittarilla verrata anarkisteihin, he ovat vain hemmoteltuja linssiluteita! 

Avustussaattue, jolta puuttui avustustavarat, jo tämä haiskahtaa linssiluteilulta. Lopuksi ollaan muka peloissaan siitä kuinka Israelin viranomaiset kohtelevat heitä ja pääsevätkö he enää koskaan vapaaksi. Israel on sivistysmaa, joskin äärettömän karkeaotteinen, mutta eihän se tuollaisia hemmoteltuja ja julkisuuden kipeitä huvimatkailijoita kurmoota. Kuinkahan olisi käynyt, jos sama porukka olisi kirmannut IRAN:n maaperälle viranomaisten luokse heilutellen Davidin tähteä? Reissu on naurettavan läpinäkyvää ja matkailijoille täysin riskitöntä median vedätystä.

Eniten ihmettelen Israeliin saapuneen poppoon juhlimista. Tekivätkö he jotain suurta tai edistivätkö he jonkun hyvän toteutumista! -Ei mitään tuon suuntaistakaan, Gazan matkaajat vain varastivat media-aikaa todellisilta ongelmilta. Mainittuun joukkoon oli liittynyt viisi suomalaista, joista yksi oli lääkäri. Näinköhän hänestäkin olisi ollut enemmän inhimillistä hyötyä työn ääressä Suomessa lyhentämässä kasvavia leikkaus/hoitojonojamme. Mutta eihän suomalaisen leikkausjonossa kuoleminen ylitä uutiskynnystä, joten Gazaan. Mutta anarkistiko? -Ja paskat!

ELÄTÄMME MUUTAMIA PATALJOONIA PROFESSOREITA

 

Aalto yliopistossa puuhastelee 400 professoria ja Helsingin yliopistossa 600 saman sortin palkannauttijaa. Kun katsomme maamme tilaa esim. työllisyyttä taloutta ja sote-uudistusta, kertovatko ne jotain Suomen yliopistoista valmistuvien tasosta ja heidän tarjoamiensa tulevaisuuden visioiden laadusta? Yliopistoja pidetään kankeina ja jopa Neuvostoliiton tason taakse jäävinä yksiköinä, jotka eivät kykene suoriutumaan niille sälytetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä. Olisiko nyt sopiva aika ottaa yliopistot tarkasteluun ja pilkkoa sekä hajasijoittaa niistä suurimmat?

Professoreiden lisäksi yliopistoista löytyy kaikenmaailman tyyppejä aina köyhyystutkijoita myöden. Oletteko havainneet köyhyystutkijoiden jotenkin poistaneen köyhyyttä tai parantaneen köyhien asemaa vai onko pikemminkin niin, että he syövät köyhien pöydistä viimeisetkin murut. Pitäisikö yliopistojen toimintaa tarkastella heidän rahoittajien suomalaisten kannalta: miksi kouluttaa taloustieteilijöitä, ketkä eivät tiedä mitään tai lääkäreitä, ketkä eivät viitsi tehdä töitä kansalaisen edut huomioiden, vaan ihmisiä jää lääkärien viitsimisen vuoksi hoidotta.

Samaan aikaan, kun teollisuutemme potee diplomi-insinööri pulaa, yliopistoissa puuhastelee korkealla mukavuusalueella elävää ns. joutoväkeä. Rajallisen vaurauden vallitessa sopii tehostaa yliopistojen toimintaa. Ja onko edes järkevää kouluttaa Suomessa esim. lääkäreitä, jos heidän koulutuksensa voisi ostaa vaikkapa muualta? Tuolloin lääkärien vaje ja laatu saataisiin varsin nopeasti kuntoon ja voisimme valita aina sen koulutussuunnan, josta suomalaiset saavat luotettavia ja laadukkaita lääkäreitä riittävästi toisin kuin nyt!

MISSÄ HUIPPU OSAAJIEN SUURIN TARVE?

Suomeen kaivataan lisää huippuosaajia, mutta minne tänne? Kun katsomme maamme 2008 asti kyntänyttä taloutta, lienee ensimmäiseksi irtisanottava surkeat taloustieteilijät. He valmistelivat, mahdollistivat moisen kyntämisen ja mikä tragikoomisinta, taloustieteilijät eivät huomanneet maamme talouden tilaa, sen julkitoivat toimittajat. Tästä opittiin pari asiaa: ensinnäkin meidän taloustieteilijöille voisi antaa, osaamattomuuteen vedoten, välittömästi kenkää ja heidän tilalleen tulisi hankkia uudet tyypit - parempien löytyminen ei voi muodostua vaikeaksi!

Mihin me tarvitsemme, julkisuudessa näsäviisaita, ylimielisiä ja alastaan varsin vähän tietäviä tietäjiä? Kuinka monta lamaa nämä tyypit auttoivat Suomen välttämään tai kuinka monista talousvaikeuksista he ohjasivat Suomen ulos. Tilastot puhuvat tylyä kieltä: vuoden 2008 taloustieteilijämme epäonnistuivat kaikessa. Onko siis ihme, jos saman ammattikunnan hallitsemat, eläkevarat eivät näköjään riitä siihen mihin niiden tuli riittää? Talousosaamisessa Suomessa vallitsee sellainen osaamisvaje, jotta se tulee aivan ensimmäiseksi tikitä alan huippuosaajilla!

MISSÄ SÄHKÖPANSSAREIDEN LATAUSPISTEET?

Mikä on Suomen armeijan hiilijalanjälki, pohtiiko sitä kukaan muu kuin O. Tynkkynen tai edes hän? Tekniikka kehittyy vauhdilla sotatantereella ja yleensä sotien aikana teknologia tekee suuria hyppäyksiä. Ympäristöystävällinen sodankäynti sivuutetaan vihreään siirtymään liittyvässä keskustelussa kokonaan. Sodan seuraukset tulisi huomioida jo ennakkoon siten, ettei sodan voitto jää hetkelliseksi riemuksi ja siitä seuraavan suuren todellisen laskun saavat kantaakseen ja maksaa sodanvoittaneen valtion tulevat sukupolvet!

Vihreän sodankäynnin varmistaisi kansainvälinen sopimus, jonka allekirjoittaneet valtiot sitoutuisivat vähentämään polttomoottorikäyttöisten panssarivaunujen määrää ja luopumaan niistä kokonaan vuonna 2035. Sopimus valmisteltaisiin ja se voisi syntyä tyyliin jalkamiinat kieltävä sopimus. Suomi voisi ottaa vihreässä sodankäynnissä johtavan valtion roolin. Uskoisin, etenkin kansan vihreimpien piirien ja lukuisten pääkaupunkilaisten, suhtautuvan uudistukseen äärettömän suurella innolla varsinkin, jos he pääsisivät jo suunnitteluvaiheessa mukaan projektiin.

Kuvitelkaapa sodankäyntiä ilman polttomoottorien pauketta ja kolinaa, jos vielä saisimme ammuksille, kranaateille, ohjuksille ja pommeille desibelirajan, ei sota melskeellään juurikaan häiritsisi luontoa. Jänöt voisivat turvallisesti temmeltää ja nauttia luonnon rauhasta sammalpedillään, kun pauke ja räiske uupuisi sotatantereilta. Samoin marjastus voisi jatkua, kunhan pysyttäisiin poissa ns. taistelutantereelta. Ne tulisi, esim. kansainvälisillä sopimuksilla, määrätä, merkata plus ilmoittaa hyvissä ajoin, vaikkapa kuukausi ennen taistelutoiminnan alkua.

Muutokset vihreällä sodankäyntisektorilla loisivat tuhansia uusia työpaikkoja suunnittelu-, valmistus- kuin huoltosuunnille. Kuvitelkaapa esim. tulivoimalla tapahtuvan pikalatausjärjestelmän rakentaminen, turvaamaan sähköpanssareiden toimintavarmuus. Oman panoksensa vaatii panssarireittikartaston suunnitelmallinen valmistus. Näillä reiteillä turvataan tietenkin se, etteivät sähköpanssarimme eksy telaketjuineen survomaan raakkupurojen asukkeja hengiltä, turmele ja tuhoa liito-oravien elinkehtoa tai kauniin viehättäviä jäkälikköjä.

Vihreän taisteluteknologian pikaisen syntymisen takaamiseksi vaaditaan oikea, siis vihervasen, valmisteluryhmä, jossa esim. : V. Honkasalo, M. Ohisalo, E. Kari, A. Lindtman saavat valmisteluvastuun. Ymmärtänette, jos tavoitteena on lähes äänetön sotatanner, silloin S. Virta ei kuulu uskottaviin valmistelijoihin. Joka tapauksessa sopiva valittu ryhmää takaa, ettei kaikki toteudu kansallisen itsekkäästi. Em. ryhmä turvaa töitä pienille kätösille Kongon kobolttikaivoksissa ja itäisissä lapsivankiloissa, vihreät arvot kunnioittaen syntyvät vihreän sodan välineet!

JOKO YLE PYYSI ANTEEKSI KESKISARJALTA ja KALEVALTA!

Oppiiko media mistään mitään vai uskooko se olevansa Jumalasta seuraava ylöspäin? Puhuttaessa faktantarkastuksesta, luulisi sen termin koskevan tasapuolisesti kaikkia tai ei ketään, muuten toimenpide muuttuu sopivan faktan löytämiseksi! Ensin tunnustettu historioitsija ja tohtori Teemu Keskisarja alistetaan faktantarkastukselle, seuraavaksi saman saa kokea, Lähi-idän asiantuntija Atte Kaleva. Miksei sama koske S. Virran tai T. Tuppuraisen väittämiä vai onko tarkastamattakin YLE:lle selvää, että nämä naiset eivät tiedä mistään mitään?

Olisikohan YLE:n aika pyytää anteeksi puolueellisuuttaan ja tarkastusfaktatoimilla Keskisarjan ja Kalevan päälle langettavaa epäilyksen varjoa? Anteeksipyyntö koskee koko kansaa, jonka rahoilla YLE operoi pienen vähemmistön maailmalla puolueellisesti markkinoiden ja siten demokratiaa sotkien. Niin ikään YLE voisi pyytää anteeksi S. Virtaa ja T. Tuppuraista äänestäneiltä, että faktantarkastusta ei suoritettu heidän kohdallaan ja he saivat tehdä ja laukoa suustaan ennen vaaleja, mitä lystäsivät ja sama faktantarkistuksen totaalinen floppaus jatkui vaalien jälkeenkin!

NYNNYT NUOLESKELIJAT KANNATUKSEN JARRUNA

SDP:n taholla johtajaa ei juuri mollata. Teki hän mitä tahansa, kenttä ei kritisoi vaan ylistää kaiken. Huippuna voinemme pitää Marinin loputonta ja täysin katteetonta ylistystä. Puolueen hierarkia toimii armottomasti ja sikäli mikäli vahingossa erehtyy haastamaan ylempänsä saa kokea koston kepin sivallukset, joita ei pysäytä mitään. Näin käy varsinkin, jos haaston kohde nauttii valtamedian tukea. Muistakaapa Antti Rinnettä muustakin kuin synnytystalkoista ja vappusatasista; hän haastoi Urpilaisen ja onnistui pyyhkäisemään puoleen kiiluvaksi kärjeksi.

 Aikansa Antti sai heilua huipulla, kunnes tunsi puolueen naisenergian upottavan veitsen hänen selkäänsä ja tuo veitsihän tunnetaan paremmin nimeltä valtamedia. Tylysti ay-Antti pistettiin syrjään ja Marinin jetset-pimut alkoivat pörrätä, valtamedian täydellä tuella, valtioneuvostossa, pääministerin virka-asunnossa ja Helsingin yöelämässä. Marinin kaarti sai tehdä ihan mitä tahansa, mitä esim. Orpo ei saisi koskaan tehdä ja tämä tapahtui valtamedian tuella. Ylimielisesti Marin tuomitsi kritiikin tarjoajat ja asiallisuutta vaativat höperöiksi boomereiksi.

Tuolloin, Samu Sirkkaa muistuttava pikku-räksy Nurminen, nuoli Marinin ahteria ja valtamedia nosti hänet hyvään nykyiseen hommaan. Valtamediaa ei kiinnostanut Nortin natsan vertaa Suomen hurja velkaantuminen ja energiatilanteen käsittely. Välillä jauhoa ei riittänyt Marinin naamalle, joten hän tirautti kyyneleet saadakseen valoa ja iloa elämäänsä. Valtamedia tuki tätäkin episodia, mutta ei puuttunut esim. siihen mitä kuuluu Marinin lapselle tai mitä ja mihin Marin jauhojengeineen haluaa tai pyrkii Suomea viemään - tätä ei saanut kysyä tai koki median koston!

Rinne koki pudotuksista suurimman pääministeristä varakansanedustajasi. Häntä ei edes haukuttu valtamediasta, vaan mieheltä vietiin se, mistä poliitikot elävät eli julkisuus. Entäpä demareiden kenttäväki, se tyytyi katselemaan hiljaa vierestä Rinteen vajoamista. Ne kielet, jotka aiemmin, olivat uponneet Urpilaisen ja Rinteen anukseen, tavoittelivat nyt juhlinnan ja valvomisen kasvattamia Marinin iloista punaa loistavia luomupukamia. SDP:ssä nuollaan kritiikittä johtajaa, joka nauttii valtamedian suojelusta. Demarien toverihississä ei ohitella!

Tänään demareiden kenttäväki ilkkuu Orpon hallitukselle ja nostaa esiin asioita, joita Marinin hallituksen aikana ei saanut vaatia valtioneuvoston väeltä: työllisyyttä, taloudellista vastuuta. Kerrassaan kaksinaamaista ja jotten sanoisi läpinäkyvän valikoivaa sanan käyttöä. Nämä nynnyt, tuuliviirit perseennuolijat tappavat puolueesta demokratian. Kytätessään itselleen korkeampaa oksaa, he hyväksyvät kaiken ylhäältä tulevan. Näiden nuoleskelijoiden touhuja seuraavat tavalliset kansalaiset, ketkä reagoivat päättäjien ja median tekoihin järjellä!

Itseään ylempien puoluekihojen kritiikitön kehuminen edistää ehkä omaa uraa, mutta saattaa koitua puolueelle kannatuksen menetyksenä, kuten tulette huomaamaan demarien osalta jatkossa tapatuvan. Keskisarjan kimppuun käyneet vihervasemmistolaiset ja media menettivät uskottavuutensa, kun jäivät kiinni niin vääristelystä ja valehtelusta. Tänään sama tapahtui Atte Kalevan väittämien kanssa. YLE:n faktantarkastaja lue: sopivan faktan etsijä ja vakuuttaja, ei onnistunut todistamaan Kalevan väittämiä vääräksi - siinä meni YLE:n uskottavuus!

Uskottavuuden menetystä seuraa väistämättä kannatuksen menetys. Pohtikaa aivan tosissanne kuinka vakavasti voi enää ottaa jonkun S. Virran, T. Tuppuraisen tai A. Lindtmanin tai heitä kaikessa tukevien nuoleskelijoiden väittämiä? Kun mainittuja pystyssä pitänyt media menetti uskottavuuden, romahti koko vihreänpunainen korttitalo - se ei pysynyt pelkällä maalilla kasassa. Muiden kannattaa varoa tekemästä samaa virhettä - on parempi saada omilta aiheellista ja perusteltua kritiikkiä kuin nauttia jonkun niljakkaan pyrkyrin mielistelystä ja nuoleskelusta!