torstai 31. heinäkuuta 2025

URSULA von der LEYEN EU:n TYTTI TUPPURAINEN

 





Tytti Tuppurainen esinaisensa, naama pölyssä hilluneen pääministerin kanssa, aiheutti aikoinaan omistajaohjauksella Suomelle melkoista vahinkoa. Muistanette Uniper-ongelman ja sen nolon hoitamisen. Vain muutaman kuukauden odotuksella mainitun yhtiön arvo olisi parantanut merkittävästi. Kävi vaan niin, että saksalaiset energia-asiantuntijat veivät noissa neuvotteluissa suomalaista osapuolta mennen tullen. Asiantuntijat näyttivät voimansa, mutta olihan Tytilläkin jotain annettavaa Suomen kansalle, omistajaohjauksesta vastannut päättäjä ohjasi tavallisia kulkevaisia energian käytössä esimerkkinsä mukaan: KÄYTTÄKÄÄ PAPILJOTTEJA! Kas, kun hän ei ehdottanut pään ajamista kaljuksi ja valtion talouden parantamista myymällä irtohiukset Intiaan alan teollisuudelle. Joka tapauksessa Uniper töppäys jätti melkoisen paikattavan aukon Suomen talouteen yhdessä muiden mokien kuten sote-uudistuksen kanssa. 

Von der Leyen teki diilin Trumpin kanssa ja teki todelliset tuppuraiset eli täysin epärealistisen sopimuksen USA:n kanssa. Velkainen ja edelleen velkaantuva EU investoi USA:n, ostaa fossiilista energiaa USA:sta enemmän kuin tarvitsee jne. eli puhutaan sadoista miljardeista euroista kolmen vuoden aikana. Käytännössä Leyen antoi kaikessa periksi, jopa Saksan teollisuus, joka on hyötynyt eniten EU:sta, kritisoi po. sopimusta. Kun vielä huomioidaan Kaja Kallaksen muniminen Kiinan kanssa muutama viikko sitten, niin eipä Euroopan ja sen kilteimmän joo, joo -sanojan Suomen tulevaisuutta voida pitää häävinä. Nyt hehkutetaan Saksan ostavan Suomesta 3 500 panssariajoneuvoa, mutta katsokaapa vaan, niin EU ja Suomi siinä sivussa maksavat jotenkin nämä Saksan Suomesta ostamat sotakoneet.

EU:n asema poikkeaa ratkaisevasti niin idästä kuin lännestä, sillä meiltä puuttuvat raaka-aineet, sekä huippu osaaaminen ja olemme lirissä, jos jotain niiden saamisen suhteen hankaloituu. Tämän osoittaa EU:n Venäjän vastaiset pakotteet, jotka ovat vuosia vaikeuttaneet maanosamme teollisuuden kilpailukykyä kansalaisalaisten elintasoa. USA:lla ja sen lähipiirillä löytyy kaikkea, samoin Venäjällä ja Kiinalla. Meidän on valittava puolemme, sillä enää EU ei voi jatkaa itsekkäästi muiden ns. kehittyvien maiden riistämistä, kuten se teki sadat vuodet. EU yliarvioi asemansa ja Leyenin tekemän diilin juhliminen on osoitus siitä, että varsin korkealla tasolla ei ymmärretty maanosamme haavoittavuutta. Trump on USA:n presidentti ja ottaa kaiken, minkä voi maalleen saada, samoin toimitaan Kiinassa ja Venäjällä. Jos meitä edustaisi samalla asenteella varustetut päättäjät, ei nykyiseen tilanteeseen olisi ajauduttu eikä ainakaan nykyisiä sopimuksia, joita EU teki USA:n ja NATO:n kanssa, olisi tarvinnut edes alkaa neuvottelemaan saati niitä olisi syntynyt! Kammottavimmalta tuntuu tilanne, jossa EU joutuu hattukourassa pyytämään veli venäläiseltä: SAISIKO VÄHÄN ÖLJYY JA KAASUU! 


LINKIT:





tiistai 29. heinäkuuta 2025

VASTUUTTOMAN VIRANHALTIJAN VASTUU


Lakia täyttyisi muuttaa siten, kun joku kuntaorganisaation keskeinen valmistelija hakee töihin muualle, hänen työsuhteensa muuttuu saman tien väliaikaiseksi tai saman tien kunnalla myönnetään oikeus etsiä po. muualle töihin haluavan työntekijän tilalle tätä paremmin kunnan ja sen asukkaiden parhaaseen sitoutunut työntekijä. Kuntalaisten etu ei voi mitenkään toteutua, mikäli hänelle puitteita ja palveluja valmistelevan ynnä tuottavan keskeinen työntekijä haluaa toisaalle töihin eli ei sitoudu täysillä nykyiseen tehtäväänsä. Mikäli asiaan ei puututa, käyt niin, että joistain kunnista tulee ajan saatossa surkeiden virkaosaajien vankeja. Tämän seurauksena investoinneista tule kalliita ylilyöntejä tai niitä ei yksinkertaisesti osata mitenkään hyödyntää. Tämä taas eskaloituu varsin usein ilkeäksi väkikadoksi kuten myös talousongelmiksi.


Ongelmaan täytyisi tarttua aiemmin ettei kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöiden rooli muutu totaalisesti ja he ryhtyvät hyväksymään kritiikittä kaiken valmistelijoiden taholta esitetyn. Mainittu roolin muuttuminen käy huomaamatta, kun yhdessä käytetyn ajan ja kokoustamisen seurauksena luottamushenkilöt muuttuvat valmistelijoiden kavereiksi ja kaveriahan ei Suomessa jätetä. Tämän seurauksena kaikki selitykset, jopa sellaiset, joille legendaarinen naurismaan aitakin vääntää jämäkän plus karkean sotilasnaurun, menevät kritiikittä läpi. Jos vielä kaiken taustalta uupuu valvova silmä eli valtakunnan mahti nimeltä media, ajautuu po. kunta auttamatta vaikeuksiin. Viimein kyseisestä käytännöstä muodostuu ns. maan tapa, jossa samat luottamushenkilöt ja virkahenkilöt tukevat toisiaan - toisilla pelin panoksena on vallassa pysyminen, kun toiset haluavat säilyttää ja kasvattaa työn kautta saavutettuja etuja.

Etsikäämme esimerkkejä menneessä, jotta saamme lihaa väittämien luiden ympärille. Joskus, yli kymmenen vuotta sitten, Pohitullin palloiluhalliin täytyi saada väkisin uusi pelikello/näyttötaulu. Tuolloin toiminnassa ollut laite haukuttiin täysin käyttökelvottomaksi ja vieläpä mahdottomaksi päivittää, kun se sattui olemaan ranskankielinen. Saman valmistajan tauluja on NBA:n kentillä ja meidän näyttölaite siirrettiin uuden tieltä Kalannin palloiluhallin, jossa se on toiminut tyydyttävästi reilut kymmenen vuotta ja toimii yhä. Samanlainen käärmettä pyssyyn -tyylinen manipulointi liittyi Suomen kalleimman tekonurmen rakentamiseen Pietolan kentälle. Miljoona viritys syntyi mm. sillä lobbauksella, että kentän luvattiin tuovan tänne suuria jalkapalloturnauksia. Lopulta on käynyt niin, että ns. suurista turnauksista ei ole havaintoakaan, tuskin niitä on edes yritetty saada tänne. Katsokaa Suomen Palloliiton kalenteria junioriturnauksista, niiden sekaan ei sovi uusia isoja turnauksia. Jos olisimme tehneet po. liikuntapaikan viisitoista vuotta sitten, kun niitä oli suomessa muutama kymmenen, olisimme saaneet po. turnauksia. Nyt, kun tekonurmien määrä huitelee tuhannessa, ei kalenterista löydy sijaa uusille suurturnauksille. Meidän valmistelijoilta puuttuu niin paljon ratkaisevaa tietoa, että ajaudumme random playna vikainvestoinnista toiseen

Huomioikaa sekin, että 2023 valtuustossa kysyttiin listalta puuttuvasta tekonurmesta, tuolloin vastattiin, ettei siellä sellaista ole ollutkaan. Vuonna 2024 sama tyyppi sanoi tekonurmea valmistellun viisi vuotta. Nyt Suomen kallein tekonurmi seisoo lähes käyttämättömänä ainoastaan sillä erolla, että sen viereen, ilman luottamushenkilöiden päätöstä, rakennettiin kestopäällystetty parkkipaikka, johon myös asennettiin valot, nekin ilman luottamushenkilöpäätöstä. Kaikki tämä tapahtuu päättäjien enemmistön ja median siunauksella. Ainoan soraäänen vallitsevassa virkahenkilödiktatuurissa tarjoaa, faktoihin nojaten, tarkastuslautakunta. Kun katsoo tarklan lausumia lukevaa valtuuston enemmistöä, tulee vilpittömästi ilmaistuna ja väkisin mielen legendaarisen lehmän uuteen veräjään suuntautunut katse. Meillä luottamushenkilö organisaatio ajettiin niin alas, ettei esim. lautakuntia, niiden laaja-alaisuuden vuoksi, voida kutsua asiantuntijalautakunniksi. Viime valtuustokaudella kävi jopa niin, että hyvinvointilautakunnassa istunut urheilumies kieltäytyi osallistumasta taidehankintoihin, koska hän on urheilumies!

Kaiken tämän virkamiesdiktatuurin siunaa onneton media onnettomalla osaamisella tai tavalla, jolla se yrittää sitkeästi sinnitellä printtijulkaisunsa kanssa muuttuvassa mediamaailman murroksessa. Muistakaapa, kun yksi Juha Aaltonen ja joku toinenkin esittivät sekä kannattivat toinen toistensa muutoksia kaupungin tulevan vuoden menoihin. Media julisti tuolloin kuinka kalliiksi moinen äänesteleminen käy kaupunkilaisille, mutta ei kertonut sitä kuinka monta miljoonaa olisi jäänyt käyttämättä tai voitu käyttää tulevaisuudessa toisin, mikäli Juha Aaltosen esitysten taakse asettuneiden määrä olisi noussut riittäväksi. Meillä tietoisesti kavennetaan demokratiaa, vähentämällä luottamushenkilöiden kuten lautakuntienkin määrää. Tämän seurauksena vallassa keikkuu pieni kuppikunta, joka hyväksyen virkakunnan armottomat mokat ajaa kaupunkiamme, haihattelevan valmistelun, utopististen unelmien siunaamisten, vastuuttoman päätöksen plus väestökadon kautta seinää vasten. Kun tähän tunarien symbioosiin liitetään media lienee selvä, että viimein eletään hetkeä, jolloin viimeinen, ennen junaan nousemista, sammuttaa valot!


LINKKI:

sunnuntai 27. heinäkuuta 2025

NEUVOSTOMEDIAMME UTOPIASSA EI VOI ELÄÄ

Väestä tyhjentynyt kaupunkikeskusta, jossa ei katupäälysteratkaisun vuoksi voi tehdä talvikunnossapitoa, valitaan Suomen parhaaksi kaupunkikeskukseksi - palkittu, mutta kaikkea muuta kuin toimiva.



Normaali vapaa media kertoo seuraajilleen luotettavasti sen, mitä tapahtuu ja luonollisesti niin sanotut human interest ja vastaavat -jutut/aiheet saavat muita enemmän näkyvyyttä. Meillä Vakka-Suomessa mainittu tiedotus malli ei toteudu, vaan se suhtautuu lukijoihin kuin koulu ensimmäisen luokan oppilaisiin, meillä media ei jaa tietoa, vaan se valistaa, opettaa, manipuloi sekä manipuloi ja tietenkin manipuloi. Otetaan esimerkiksi miljoona investointien seurauksena tyhjentyneen Alicenkadun vaiheet. Ensin kerrotaan kuinka upea katu tulee - kehutaan demoversio maasta taivaaseen - annetaan ylistäviä tietoja valmistumisprosessin aikana - ylistetään valmistunutta viritystä - syytetään ihmisiä, jotka eivät saavu orvolle kadunpätkälle nauttimaan sen mahdollisuuksista - lopuksi kerrotaan sen valitun Suomen parhaaksi keskustaksi. Näin se meni ja menisi tyyli noudattaa Neuvosto-Karjala lehteä 1980-luvulla: kaikki tuodaan julki upeana, mahtavana ja valtavana, etenkin luomuksen takana hääräävät valmistelijat ja tekijät!

Meillä mediassa kaikki etenee yhden mallin valmistelun ja valmistelijoiden sokean tukemisen mukaan. Media ei edes kerro, asioista väitteitä heittelevien, tyyppien asiantuntemusta käsiteltävän asian suhteen, mikä esim. on kaupunginjohtajan koulutus ja tietämys joukkoliikenteen vaihtoehdoista, joita hän tuskin edes itse käyttää, entä miksei hänen väittämiensä taustoja, kuten Tukholman paikallisjunaliikennettä ja sen väestöpohjia avata? Meillä lehti valitsi puolensa ja toimii kuin totalitaarisessa valtiossa, tukien vallan käyttäjiäestämällä yleisen keskustelun ja vaihtoehtojen esiinnousun. Ilman tietoa ei voi syntyä toimivaa demokratiaa ja yhteisö alkaa toimimaan mutu-pohjalta nojaten todellisuuden sijaan mielikuviin. Tästä syntyy väkisinkin vastakkainasettelu totuuden ja valheidenkuplan välillä. Lopulta valheiden kupla puhkeaa, mutta nykyisessä media murroksessa se kestää, koska kovin monet iäkkäät ihmiset, keitä meillä asustaa paljon, lukevat vain printtilehteä. Päättäjät voivat nojata suosionsa median mielikuviin ja jopa juhlia Suomen parhaasta kaupunkikeskuksesta, joka käytännössä on osan vuodesta kulkukelvoton, kaikkea muuta kuin viihtyisä ja vilinän osalta aiemmasta katuratkaisusta huomattavasti hiljentynyt. Jopa kunnassa, joka media yhteistyöllä voi peitellä todellista taloudellista tilaansa, tullaan viimein totuuden eteen: kun ihka oikea rahaa ei enää ole, eikä sitä voi lainata eikä totuutta piilottaa taseissa elämisen kuplaan, ollaan niin syvällä, että kaikki valheet ja valehtelijat paljastuvat.


Nykypäivänä työskentelevän toimittajan tiedonsaantia on hiukan helpompaa kuin muutama vuosikymmen sitten, jolloin tiedon joutui konkreettisesti hakemaan. Jos esim. haluat tietoa paikallisjunien toiminnasta, kuluista, väestövaatimuksista tai esitetyistä väittämistä, ei tarvitse kuin käyttää mielikuvitusta, älyä sekä Googlea ja saat muutamassa tunnissa rakennettua faktapohjaisen jutun. Mutta meillä ei toimittajilta löydy viitsimistä, ei ammatillista kunnianhimoa tai ammattitaitoa, vaan maalataan sopivia kohtia asioista sopivaa mieltä olevien teksteistä ja julkaistaan ne kaupunkilaisille totuutena. Fiksuus ei maksa mitään, joten sille ei löydy mitään arvoa yhteisössä, jossa menestys perustuu väärän tiedon jakamiseen, vaikenemiseen, hyvä veli kuvioon sekä härskiin omaneduntavoittelun hyväksymiseen. Näin sitä avitetaan, kun laiva ei näkojään riitä, junalla jäävuoreen törmäämistä!

lauantai 26. heinäkuuta 2025

VOIKO JUNALLA TÖRMÄTÄ JÄÄVUOREEN?




 Aikoinaan uppoamaton Titanic otti ja upposi. Se osui jäävuoreen tavalla, joka repi sen, toisistaan eristetyt, laipiot auki ja tragedia syntyi. Samoin kuin mainittu Titanic jaettiin toisista eristettyihin laipioihin, suomalainen kunta on jaettu eri yksiköihin, jotta katastrofaalisen talousvirhearvioinnin välttäminen onnistuu. Huomioikaa sekin, että varojen ehtyessä tahikka niiden tarpeen voimallisesti kasvaessa, voi kunta nostaa veroprosenttiaan. Näin ollen suomalaista kuntaa voi perustellusti verrata Titanicin uppoamattomuuteen tai pitää jopa kunnan asemaa turvallisempana. Niinpä monet hauskat tyypit muuttavat tekstissään taloudellisen uhkan jäävuoreksi. Toistaiseksi vielä kukaan ei kutsu kuntaansa Titaniciksi, tuntuisikin oudolta, mikäli kunnan korkein viranhaltija kertoisi johtavansa Titanicia ja väittäisi yrittävänsä, niin tuurilla kuin taidollavälttää törmäystä jäävuoreen.

Kuntataloudessa Titanicin toisistaan eristettyjä laipiota vastaavat kuntaorganisaation erilliset osat ja niiden vastuulliset vetäjät eli kunta, jonka johdossa korkea virkahenkilö vastaamassa kuntaorganisaation toiminnasta ja hänen yläpuolellaan viimeistään hallitus ja valtuusto pitävät huolen siitä, ettei kunnan kiinteistömassa kasva kohtuuttomasti, kunnan tiestö tai kunnallistekniikka rapistu, rakennukset eivät hoidonpuitteessa jää kelvottomiksi, opetuksen tason ei anneta romahtaa ja yksikään investointi ei muodostu kuntalaisille hallitsemattoman kalliiksi harhalaukaukseksi. Kunnan törmääminen Titanicin tyylillä jäävuoreen on siis miltei mahdotonta, kun huomioidaan sekin, että kunta voi aina nostaa verojaan. Tarvitaan vain vastuuntuntoisia päättäjiä ja osaavia kuntaorganisaation nokkahenkilöitä, niin jäävuoreen törmäyksen mahdollisuus jää olemattomaksi.

Jos kuitenkin kuntakihon alitajuiseen päähänpinttymään kuuluu jäävuoreen törmäämisestä ja siihen ei tunnuta pääsevän vaikka kaikki kunnan ns. laipiot vuotavat, täytyy ottaa käytäntöön toinen vaihtoehto eli HENKILÖJUNA. Väestöpohjatarkastelussa henkilöjunavaihtoehto varmistaa jäävuoreen törmäämisen. Ensinnäkin päätös henkilöliikenteen aloittamisesta lisää linja-autoista riippuvaisten ja kaukana radasta asuvien muuttohalukkuutta muualle. Toiseksi meidän väestöpohjamme ei mitenkään pidä päällään henkilöjunaliikennettä Uusikaupunki -Turku välillä. Kolmanneksi kukaan ei muuta Turusta tänne nykyistä huonopien palvelujen ja onnettoman opetuksen rantalaaksoon maksamaan kaupungin aiemmin tekemien koomiskalliiden ja suorastaan idioottimaisten munausten seuraukien kasvattamia korkeita veroja, jotta hän voisi ajella puolitoista tuntia junalla Turkuun töihin


Meillä johtava virkahenkilö vertaa henkilöjunatilannettamme Tukholman lähijunaliikenteeseen. Kyllähän siellä juna kulkea viipottaa, mutta onpa kulkijoitakin kymmeniä kertoja enemmänVerrataanpa po. henkilöreittejä keskenään. Esim. Tukholmasta pohjoiseen vievän paikallisjunareitin päätepisteessä Uppsalassa asuu 140 000 asukasta ja siitä kohti Tukholmaa mentäessä rata yhdistää lukuisia radanvarsikuntia, joiden asukasluku on kymmeniä tuhansia asukkaita. Vertaus Tukholman paikallisjunaan on täysin ontuva ja osoittaa sen esille nostajan syvätietämättömyyden po. asiassa kuten totaalisen vastuuntunnottomuuden valmistelussa. Taidamme olla paikkakunta, jonka virkakuntaa ja päättäjiä tiedetään herkästi höynäytettäviksi ja siksi höynäyttäjiä riittää. Nythän kaikki alkoi henkilöjuna uholla: KUN RAKENNATTE LAITURIN, JUNA ALKAA KULKEMAAN KERRAN TUNNISSA TURKUUN, MUUTA EI TARVITA!

Entäpä, kun henkilöjuna hanke etenee päätösvaiheeseen ja silloinhan se päätetään rakentaa? Tuolloin alkaa raju väkikato ja muutamassa vuodessa väkilukumme laskee lähelle ellei alle 10 000. Viiden vuoden kuluttua junaoperaattori sanoo koko sopimuksen Uudenkaupungin kanssa irti, koska väki täällä eikä Vinkkilässä piisaa eikä tarvittavaa lisäkompensaatiota tule valtion suunnalla, siellä maksellaan jotain tunninjunaa. Tuolloin eivät edes valtionvarainministeriön virkamiehet kykene rajuimmillakaan ukaaseilla pelastamaan kaupunkimme itsenäisyyttä. Loppu on jälleen kuin Titanicissa. Junalaivan törmättyä ja upotessa kapteeni ja johtoryhmä seisoo komentosillalla viimeiseen asti, pitääkseen kiinni palkoistaan. Ja jos heille hyvin käykuntaliitoksen jälkeen he hyppäävät entistä isommalla palkalla uuden suuremman kuntapurren komentosillalle. Aina löytyy voittaja, kuten maksajakin ja jälkimmäinen olet sinä!

keskiviikko 23. heinäkuuta 2025

MEDIA TUHOAA DEMOKRATIAN TULOKSET




Suomen eduskunnassa istuu 140 maakuntien kansanedustajaa, jotka eivät juurikaan aja äänestäjiensä etua, vaan kokoustavat jonon jatkona muutamia kollegoja peesaten ja palkkioita keräten. Jos näin ei voisi todeta, saisivat vanhuuden/terveysturvansa maksaneet ikäihmiset ansaitsemaansa palvelupalautetta yhteiskunnalta, josta he aikoinaan vyötä kiristäen, ankeasti asuen tekivät hyvinvointivaltion. Jos nyt joku maakuntien kansanedustajista ryhtyy toimimaan kotiseutunsa eli äänestäjiensä eteen eli ryhtyy käytännössä edustamaan sitä kansanosaa, joka häntä äänesti, haukutaan hänet valtamediassa naurettavaksi siltarumpupoliitikoksi. Kuitenkin samaan aikaan tehdään valtion suoralla rahoituksella tai tuella valtavia, huuhaaksi luokiteltavia peruspalvelujen ulkopuolisia, tempauksia/investointeja toisaalle eikä yksikään kansanedustaja, valtamedian pelossa, uskalla puuttua epäinhimilliseksi muuttuneeseen ja hyvinvointivaltion tuhoavaan investointivinoutumaan!

Onhan aivan selvää, mikäli media toisi esiin terveydenhuollon tilanteen lukujen sijaan konkreettisina kokemuksina, siis tuskana ja kuolemana, muuttuisi asennemaailma maakuntien peruspalveluille myönteisiksi. Näin ei tehdä, koska se ei palvele maan omistavaa luokkaa eikä poliittista eliittiä, joka vaatii pääkaupunkiseudulle jatkuvaa kasvua. Tosuiasia on kuitenkin se, että po. asuntokupla menettää uskottavuuttaan jon nyt po. seudun asuntojen hinnat laskevat. Mainio näyte valtamedian todellisesta uskosta Helsingin asuntokuplan puhkeamiseen löytyy Helsingin Sanomien taustayhtiöstä. Se myi rakentamansa Sanomatalon ja jäi siihen vuokralle. Maakuntien vinoutuneesta mediatoiminnasta löytyy näyte Uudestakaupungista. Vaikka yli 20 prosenttia kaupunkilaisista on muuttanut muualle, asuntojen hinnat romahtaneet ja kaupungin talous näyttää kerrassaan kurjalta, paikallismedia maalaa kuvaa paratiisista ja huomenna odottavasta mannasateesta. Jopa viisi vuotta kestänyttä kirjastoremonttia pidetään mediassa suurena voittona. Näin läpinäkyvään epäonnistuneiden  päättäjien/valmistelijoiden hehkutukseen eivät uskaltautuneet edes neuvostolehdet valta-aikanaan.

Tragikoomisin rakennelma Uudenkaupungin historian aikana otettiin käyttöön keväällä ja oikein markkinoituna se olisi selvä vetovoimatekijä monipuolisuudellaan. Kiinteistö vetäisi tänne turisteja, lapsiperheitä ja aktiivista vapaa-aikaa arvostavia uusia uusikaupunkilaisia, mutta mitään ei tehty ja rakennuksen pihalle suunnistaneet turistit toteavat: Kas Wintteri suljettiin meiltä! Kyseessä on kaiken tasoisen amatöörimäisyyden aiheuttaman tuhon maksimointi. Väestöltään vähenevän Uudenkaupungin talous ei kestä mitenkään rakennuskombinaatin aiheuttamia kuluja. Nykyiset valmistelijat ja päättäjät eivät kykene hyödyntämään rakennuksen tarjoamia lähes rajattomia mahdollisuuksia. Upeeta, valtavaa hokivat päättäjät, kun yksi hyväkäs esitteli kiinteistön valmistumista. Kaikki tapahtui niin ylimalkaisesti, että fiasko toisensa jälkeen paljastui rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Jos Wintterin valmistumisen esittely olisi tapahtunut laadukkaammin myös median kautta, ehkäpä joku esittelystä kiinnostunut kaupunkilainen olisi vihjannut: eikös sähkö olisi ihan kiva valtuustosalissa ja toinen: entäs tuo lattia, tuleeko tästä Suomen suurin sukkasillaan koulu. Mitään ei tehty, ei kortta pistetty ristiin kiinteistön mahdollisuuksien maksimoimisen kartoittamiseksi, luotettiin seinien vetovoimaan. Jos joku erehtyi jotain esittämään, hänet haukuttiin pystyyn tyylillä: voitko olla haukkumatta valmistelijoita, he tekevät parhaansa. Kyseessä oli mahtava mahdollisuus, jonka edelliset päättäjät antoivat perinnöksi nykyisille. Eiväthän he tiennet tulevien päättäjien tasoa, siksi he toimivat kuin isä, joka ostaa uuden ison Scanian tsupparipojalleen, joka ei saa edes ajettua mopokorttia!

tiistai 22. heinäkuuta 2025

YLE:n 11 YÖKÖTTÄVÄÄ YSTÄVÄÄ






HJK on suomalaisen urheilun suurin vitsi ja sen aseman turvaa YLE. Varsin ihmeellistä ja valikoivaa tiedottamista harrastava YLE:n jalkapallotoimitus ylisti HJK:n viimeistä kansainvälistä voittoa ihmeellisen suurena urotekona. HJK hävisi vieraissa Runavikille 0-4, mutta onnistui pääsemään jatkoon 5-0 kotivoitolla. Ottelun erikoisuuksiin kuului vastustajan pelaajan ulosajo jo 15. peliminuutilla, lisäaikamaali ja lopulta voittomaali jatkoajalla. Se mitä YLE:n otsikoissa ei näy on koko jutun uutinen. Färsaarelainen NSI Runavik tulee paikkakunnalta, jonka populaatioksi kirjattiin tammikuussa 2025 575 asukasta. Moinen uutisointi ja HJK:n aseman tukeminen, osoittaa suomalaisten jalkapallopiirien sisäsiittoisuuden, jossa ns. jalkapallotoimittajat ja heidän julkisuuteen nostamat ns. asiantuntijat haluavat pitää kiinni omista saavutetuista asemistaan julkisuudessa. Budjetiltaan aivan ylivoimaisen HJK:n tulisi olla edellytystensä mukaan aivan ylivoimainen eikä vasta Veikkausliigan neljännellä sijalla.

Nyt pelattavissa naisten EM-kisoissa pelin tason kohoamista voidaan pitää suurena voittona jalkapallolle. Kerrassaan mahtavaa, kun Suomi pelaa nyt aktiivista voittoon tähtäävää jalkapalloa eikä, kuten aiemmin, yritä hävitä mahdollisimman vähän. Entäpä sitten tämä YLE:n toimituskaarti ja avustajat, heidän tasonsa ei nouse, vaan sama muistelu/mutukommentointi jatkuu kaikessa itseriittoisuudessaan. YLE:n toimittajat ja asiantuntijat sivuttavat lähes kokonaan tilastotiedot, joihin pelin onnistunut faktapohjainen analysointi tulisi perustaa. Korneimmalta tuntuu asiantuntijoiden ailahtelevuus: epäonnistuneen rangaistuspotkun vetäjä manataan kerrassaan kelvottomaksi ihmiseksi, ihme ettei hänen koiraansakin haukuta, mutta tehtyään vartin päästä maalin sama tyyppi muuttuu maailman ykköspelaajaksi, joka ei koskaan tehnyt/tee virheitä. YLE:n jalkapalloväki voisi perehtyä muiden maiden vastaaviin lähetyksiin ja ottaa oppia vaikkapa ensiksi tilastojen luvusta!


LINKIT:


maanantai 21. heinäkuuta 2025

VALTIO/VALTAMEDIA VALHEILLA ESTÄÄ MUUTON MAASEUDULLE


Valtamedia ei hehkuta maaseudun vetovoiman kasvua. Maaseudun vetovoima asuinpaikkana kasvaa: vuonna 2020 maaseutumaisissa puitteissa halusi asua 27 prosenttia Suomen kansalaisista. Neljässä vuodessa kasvoi maaseudulla asumaan haluavien määrä selkeästi 32 prosenttiin. Näin kertoo viimeinen valtioneuvoston julkaisema maaseutubarometri. Sen mukaan maaseudun vetovoimaa jarruttaa palvelujen saannin epävarmuus ja niiden laadun heikkeneminen. Maaseutubarometrin mukaan muuttohaluja vie niin ikään se, ettei suomalainen voi enää juurikaan vaikuttaa lähiympäristöön ja luottaa peruspalvelujen säilymiseen. Siksi useat laskevat lähellä sukulaisia ja ystäviä asumisen turvaverkoksi, jota kunnat ja valtio eivät enää halua tarjota. Kun katsomme valtion toimia maallemuuton suhteen, sitä voi pitää kehityksen ja kansalaisten halujen toteutuksen jarruna. Palveluita ajetaan voimakkaimmin alas juuri kaupunkien lähellä olevalla maaseudulla.



Suomessa käytetään vuosittain satojamiljoonia euroja pääkaupunkiseudun vuokralaisten asumistukeen. Valtio maksaa jopa kolmanneksen Suomen vuokrista ja suurimmillaan summa saattaa yksittäisen vuokralasisen kohdalla kasvaa jopa 70 prosenttiin asumiskuluista. Valtion vuokratuki siirtyy suoraan systeemin suurimpien hyötyjien Saton ja Kojamon tilille. Tämä vaikutti luonnollisesti vuokria korottavasti. Kun nyt istuva hallitus puuttui po. sosiaalietuisuuksiin laskivat asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla, kun ne muualla Suomessa pääsääntöisesti nousivat. Valtion eli istuvan hallituksen ja eduskunnan enemmistön toimien seurauksena useat pääkaupunkiseudun asukkaat joutuivat taloudelliseen ahdinkoon ja etsimään halvempia asuntoja hieman kauempaa pääkaupunkimme keskustaa. Tämä taas lisää liikkumistarvetta ja jatkossa joukkoliikenteeseen täytyy satsata entistä enemmän ja mistähän tämä joukkoliikenteen tuki valtaosalta rahoitetaan: maakunnissa asuvien suomalaisten polttoaine/energiaveroilla hyvinkin.

Järkevin ratkaisu em. ongelmaan löytyisi pääkaupunkiseudun väestönsiirroista maakuntien tyhjiin asuntoihin etätöihin. Jos tämä on toiminut ja hyväksytty toisinpäin niin miksei tähän suuntaankin. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska tietäisi pääkaupunkiseudun asuntokuplan puhkeamista ja julmettua lamaa rakennusalalle. Tätähän eivät pääkaupunkiseudun rahapiirit, ministeriöiden valmisteleva virkaeliitti eikä heitä tukeva pääkaupunkiseutuvetoinen valtamedia voi konsana hyväksyä. Mainittua vallitsevaa vinoutumaa pidetään pystyssä ihmeellisillä mielikuvilla, joilla tähdätään pääkaupunkikeskeisen politiikan olevan ympäristöystävällistä ja inhimillistä. Tätä mielikuvaa vahvistetaan myös maakuntiin kohdistuvalla vihalla, muistakaa Diarra Fatimin julistus: "Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua". Jos tällaisilla näkemyksillä ja ulostuloilla saadaan kannatus, jolla päästään eduskuntaan 6 774 helsinkiläisäänellä, on sieltä turha odottaa vähäistäkään inhimillisyyttä maakuntien suuntaan. Nyt vaaditaan selkeitä vastatoimia maakuntien kansaedustajilta, jotka edustavat Arkadianmäellä riittävän vahvaa enemmistöä vai täytyykö maakuntien maataloustuottajien, yrittäjien, opettajien, sairaanhoitajien, vientiteollisuuden työntekijöiden jne. ryhtyä vastatoimiin vaikkapa tempauksella KIERRÄ STADI KAUKAA - EI MENNÄ SINNE EIKÄ VIEDÄ SINNE MITÄÄN: Tänä vuonna Korkeasaaren sijasta Ranualle ja Ähtäriin ja Linnanmäen rahat sijoitetaan Lieksan erämaamatkailuun, Taivassalon saaristoon taikka Inarinjärven tienoilla samoiluun jne. eli kierrä pääkaupunkiseutu kaukaa!

LINKIT:



sunnuntai 20. heinäkuuta 2025

VALTAMEDIAN SUOSIKIT RUOKKIVAT VIHAA


Maanpuolustuksesta ei voi tinkiä, mutta onko kohta mitään, mitä kannattaa puolustaa? Suomi lähettää rahaa Ukrainaan, Suomi auttaa köyhiä maita, Suomi pelastaa maailmaa ilmastokatastrofilta, nöyrä Suomi lähtee moneen asiaan mukaan, mutta ei juurikaan pohdi, mistä rahat tuohon kaikkeen otetaan. Rahat otetaan tavallisen kansan terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista, liikenneinvestoinneista ja arkea verottamalla. YLE käy mainiosti esimerkkinä Suomen nykytilasta: maakuntien rahat kelpaavat ja ne viedään, mutta maakuntientoiminnat/toimitukset ajetaan alas. Meille jää Käärijä -hehkutukset, Eerika hehkutukset, joihin uppoaa niin lähetysaikaa, kun muuta ei ole tarjolla katsojia riittää, sekä rahaa, mutta maakunnan asukas ei tiedä enää sitä, mitä omassa maakunnassa tapahtuu. Tämä tapahtuu aikana, jolloin yksityiset radiot ovat muuttuneet tiedotuksellisiksi vitseiksi ja toisiaan plagioiviksi soittokoneiksi.


Se esimerkki YLE:stä tällä erää, mutta voiko kukaan perustellusti kiistää etteikö maakuntien asemaa ajettu ja ajetaan alas härskein manööverein, kuten esim. sote-uudistuksen avulla. Valtiohan määrittelee sote-alueiden tehtävät ja antaa rahat, millä terveys/sosiaalisirkusta pyöritetään. Käytännössä kyseessä on sitten yhteisöverouudistuksen merkittävin vallan siirto kunnista maakunnille, joita valtio holhoaa rahalla, säännöillä ja ohjeilla - sote-uudistuksen myötä kuntien toiminnoista ja rahoista siirrettiin noin kuusikymmentä prosenttia hyvinvointialueille. Turvallisuudessa päätösvaltaa keskitettiin ja toimipisteitä lakkautettiin. Jopa yksityisellä sektorilla ja elintarvikehuollossa päätösvalta siirtyi kunnista ja maakunnista pääkaupunkiseudulle. Enää ei löydy tuottajien omistamia pieniä elintarvikejalostuslaitoksia, vaan keskittämisen kautta valta keskittyi, siirtyi ja lopulta S ja K takovat tulosta tuottajien nuollessa näppejään ja kuluttajan maksaessa kovaa hintaa elintarvikkeista. 

Muu Suomi elättää pääkaupunkiseutua, mutta mitä saamme palautteena kiitokseksi? Itsekkäiden, omahyväisten ja herkkähipiäisten ihmisten nöyryyttävän haukkumisen sekä lisää, lisää ja lisää vaatimukset. Kaiken huippuna voimme pitää jonkun Diarra Fatimin lausahdusta: "Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua". Kunnioitan kyseisen henkilön oikeutta käyttää sananvapautta, ilman hänen lausumaansa en tietäisi hänestä mitään, paitsi itsekään polkupyöräkorruption sekä päättäjänä röyhkeästi vastaanotetun ilmaisen  kaukomaanmatkan. Itse Diarrasta en vähääkään välitä, mutta jos hänen ajatus/arvomaailmansa kannattajia on niin paljon, että Diarra valitaan eduskuntaan, se saa minut huolestumaan ja kysymään: miksi kehäkolmosen ulkopuolisten asukkaiden pitää ruokkia ja vientituloilla elättää tuota heihin vastenmielisen väheksyvästi ja vihamielisesti suhtautuvaa loisväkeä? 

Eikö hyvään ja toimivaan demokratiaan kuuluisi käytäntö, jonka mukaan maata hallitaan kaikkia sen kansalaisia arvostavien päättäjien johdolla eikä millään narsistisen itsekkäällä junttiöykkäröinnillä, kuten nyt tapahtuu. Puhuessamme maanpuolustamisesta, tarkoittaako se käytännössä sitä, että maakuntien väki rahoittaa senkin, että tarpeen niin vaatiessa vaikka väkivalloin maakunnat alistetaan pääkaupunkiseudun eliitin orjiksi; onko maakuntien väen lähdettävä maailmalle kuolemaan pääkaupunkiseudun vallasväen elostelun turvaamiseksi vai luuleeko joku ihan ihka oikeasti, että jotkut Diarran sukulaiset tai pääkaupungin muu hopealusikka suussa syntyneet jupit/jupittaret puolustavat ase kädessä sinua tai edes itseään? Kun Diarra ja hänen äänestäjänsä haluavat ajaa maakuntien palvelut alas, vetoamalla mitä kuvottavimmin yleistyksiin insestistä ja perheväkivallasta, niin eikö meidän maakuntien tyyppienkin sopisi kysyä: MIKSI ME ELÄTÄMME TÄLLAISIA LOISIA JA ALISTUMME MEDIAN JOHDATUKSELLA TÄMÄN PORUKAN ORJIKSI?

Maakuntien asukkaat pakotetaan samaan asemaan kuin talonpojat ja maaton väestö joskus feodaaliaikana - elätämme kovalla työllä elostelevaa yläluokkaa, joka kohtelee meitä häikäilemättömän itsekkäästi. Pääkaupunkiseudun mitäänlisäarvoa kaikelle kansalle tuottamattomiin hömppähankkeisiin, liikennejärjestelyihin sekä asumistukiin on varaa upottaa miljardeja euro, mutta entäpä vaikkapa viidensadanmiljoonan euron kultakaivoshanke, siihen meillä ei muka ole varaa. Tämän itsekkään poliittisen päätäntäkuvion seurauksena maakuntien kaivoksia pyörittävät ulkomaalaiset, jotka vievät voitot maailmalle ja jättävät sotkut maakuntiin. Näitä voittoja tarvittaisiin maakunnissa, jossa terveyspalveluja tarvitseva ikänsä töitä tehnyt mummeli ei saa edes kyytiä välttämättömään hoitoon, joka sekin siirtyy kauemmaksi ja kauemmaksi ja lopulta tavoittamattomiin haudan tuolle puolelle. Tätä Suomeako pitäisi nöyrästi puolustaa? On vain ajan kysymys, koska maakunnissa saadaan nykytyylistä eli pääkaupunkiseudun itsekkäästä riistosta tarpeekseen, koska täällä elämisen perusedellytyksen ajetaan olemattoman ankeaksi. Kun joku Diarra toteaa täällä olevan ankeaa, hän arvostelee luontoa ja vie rahat sen kestävältä hyödyntämiseltä, sekä ihmisiltä ketkä ruokkivat hänet. Tälle kehitykselle täytyy saada loppu tai koko yhteiskuntamme ja etenkin sitä turvaava puolustustahto romahtaa!


keskiviikko 16. heinäkuuta 2025

YLE MARKKINOI KASVIRASISMIA JOLLA TIENAA 1000€/h!


Suomalaisuuden suojelun huippuna voitaneen pitää sitä YLE:n positiivisesti markkinoimaa juttua, että käymällä vierastulokkaiden kimppuun tienaat vartissa 230 euroa eli miltei tonnin tunnissa. Kyseinen toiminta liittyy pääkaupunkiseudulta mobilisoituun kasvisrasimiin ja tässä tapauksessa tuhoamissotaan lupiineja vastaan. Samoja kukkiahan istuttiin, kiitos tuolloisen pääkaupunkilaisen viisauden, elävöittämään teiden varsiamme ja korvaamaan omaa ankeaa perinteistä kasvistoamme. Se voitaneen todeta, että lupiini tarjoaa töitä suomalaisille. Kyseessä ei ole kuitenkaan ns. tuottava työ, koska se ei tuota vastaava tulosta kuin esim. ruokahuolto tai vientiteollisuus, joita verottamalla lupiinien istuttaminen/hävittäminen suunnitelmineen onnistuu. Minkähänlainen poppoo näitä lupiinijuttuja pähkäilee jossain ministeriöiden tms. kammioissa ja miten heidän tehokkuus mitataan. Löytyykö tehokkuus siitä, että joku oivaltaa, että nyt hävitetään myös kurtturuusuja tai ukonputkia - tutkimattomia ja tavalliselle kansalle avaamattomiksi jäävät tämänkin suunnitelman suunnittelijoiden suunnitelmat!


Eipä rajoitu po. luontopuuhat ainoastaan kasvirasismiin, osataan pääkaupungin suunnalta osoittaa turvatakuita kotimaisillekin kulkijoille. Kyseessä eivät tietenkään tule ihmiset, vaan sudet, ilvekset, karhut. Kainuulaisia, savolaisia, varsinais-suomalaisia, lappalaisia sun muita kehäkolmosen ulkopuolisia löytyy liikaakin, mitä niitä suojelemaan tai kuuntelemaan, hyvin he ruokkivat ja rahoittavat elintarviketuotannolla ja vientiteollisuudella pääkaupunkiseudun visionäärien ja heidän renkiensä kuten piikojensakin työn ja rikkaan vapaa-ajan tarjonnan. Päättäjien näkemys pohjautuu siihen, että me emme osaa elää emmekä tule toimeen ilman pääkaupunkiseudulta sinkoavia sääntöjä ynnä ohjeistuksia. Jokaiselle lienee selvää, että ei asioita tarvitse kokea, kun niistä voi lukea. Elämme teoreetikkojen Suomessa, jonka pääasiallinen keskeiseksi tarkoitukseksi aukeaa hyödyttömien ja käytännöistä tietämättömien visionäärien työllistäminen ja varustautuminen heidän suunnittelemiin taistoihin vaikkapa kurtturuusuja tai lupiineja vastaan!


tiistai 15. heinäkuuta 2025

POLIISI OLI POP - MITÄ TEKI POLIISI?



Maaseudulta ja pikkukaupungeista poliisit katosivat kuin suolistokaasu Saharaan. Kun poliiseista jotain uutisoidaan, näkyy se usein ikävästi ja vaikuttaa jopa syyttelyltä. Jos poliisi tarttuu aseeseen, vähintään kolmannessa virkkeessä kerrotaan naapuripoliisipiirin tai, syyttäjän tutkivan toimiko poliisi oikein. Kun muutama päivä tapahtuman h-hetkestä vierähtää ryhtyy media kertomaan tarkemmin itse tapahtumasta, jossa poliisi joutui nopeasti tekemään päätöksiä ja toimimaan päättelynsä mukaan. Toimitustyylistä ja sen, ikävimmillään syyttävään sävyyn, seurauksena useat kansalaiset tuomitsevat tehtävää suorittaneen poliisin. Toimittaja voisi hiukan pohtia niitä tunnontuskia, joita aseeseen tarttunut poliisi kantaa sisällään. Häntä odottaa monta unetonta yötä ja kenties elinikäinen painajainen, joten poliisin taakkaa tulisi keventää eikä lisätä vain siksi, että saadaan tuhdisti myyvä lööppi.


Voisiko tiedotusrobotti eli ns. toimittaja joskus pohtia poliisin työn vaativuutta ja riskejä. Poliisi joutuu menemään hämäriin paikkoihin, riitaisiin koteihin ja turvautumaan kaiken muun arsenaalin lisäksi jopa aseeseen, jotta yhteiskuntarauha säilyy. Poliisi pistää itsensä peliin työssä, joka päiväpäivältä muuttuu vaarallisemmaksi. Joka päivä kasvaa riski, ettei poliisi enää koskaan palaa töistä kotiin, vaan siellä jatkavat elämäänsä leski ja orvot lapset. Poliisin työn arvostusta sopisi nostaa, koska juuri poliisit paikkaavat yhteiskuntamme epäonnistuneet sosiaalipolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan armottomat epäonnistumiset. Toimittajien soisi unohtaa itsekkyytensä ja hoksata, että poliisit turvaavat myös ns. journalistienkin työrauhan ja liikkumisen niin töissä kuin vapaa-aikana

Muistakaapa niitä ruikutuksia, mitkä alkavat välittömästi mediassa, jos joku sen lonkeroissa työskentelevä päätoimittajan jatke saa vähänkin negatiivista palautetta. Koko mediakenttä kerää voimansa yhteen, uhriutuu, sydäntä särkevin jutuin paljastaen koko ammattikuntaa hallitsevan säälittävän herkkähipiäisyyden. Toimittajakuntamme ei kestä vähäistäkään kritiikkiä tai palautettatuntee olonsa uhatuksi ja vaatii ruikuttaen suojelua yhteiskunnalta eli poliisilta. Harvalukuisten poliisien tehtävä on tähän onnettomaan jamaan ajautuneessa yhteiskunnassa äärettömän ratkaiseva turvallisuutemme viimeisten rippeiden säilyttämiseksi. Siis arvon toimittajat, muistakaa: POLIISI EI KÄYTÄ ASETTA, JOTTA TE PÄÄSETTE TEKEMÄÄN MYYVIÄ LÖÖPPEJÄ!

maanantai 14. heinäkuuta 2025

ISLAMISTA SUOMEN MATKAILUVALTTI!


Nostaako islam Suomen lamasta?Maailmassa on monenmoisia kummallisia tapoja, jotka herättävät kiinnostusta ja niitä joko mennään katselemaan tai ne leviävät lähes jokaiseen maailman kolkkaan kaiken ihmiskunnan ja jopa delfiinien ihmeteltäväksi. Tapoihin perehtymistä voimme kiistatta pitää yleissivistyksenä eli mitä paremmin plus syvemmältä perehdyt erilaisiin tapoihin ja kulttuureihin, sitä sivistyneempi sinusta kasvaa. Yleensäkin henkilökohtainen asioiden tutkiskelu eliminoi mahdollisuuden vääriin, totuudesta poikkeaviin, tulkintoihin. Näitähän tänäpänä Suomessa levittää valtamediamme ohjaillessaan tavallisia ihmisiä luovimaan mielipiteiden saaristossa ja löytämään eliittiä parhaiten tukevan näkemyksen. Minkälaisia mietteitä herättäisi avoin tiedonvälitys, joka oppikirjojen ja mediatiedottamisen tai yhteiskunnan sääntöjen sijaan perustuisi omaan käytännön kokemukseen ja siten syntyneeseen sivistykseen.



Jotta voimme rehellisesti kunnioittaa vieraiden kulttuurien traditiota ja tapoja, täytyy meidän lähestyä niitä avarakatseisesti ja ennakkoluulottoman myönteisesti. Vain tämän hyväksynnän saattelemana benjihyppykin rantautui Suomeen. Voisimmeko suhtautua vastaavalla asenteella astetta paria vakavampiin asioihin kuten esim. uskontojen saloihin ja tapoihin. Mikäli valtiona Suomi, maana, jonka perustuslakiin on kirjattu uskonnonvapaus, ottaisi tukevan askeleen kohti ennakkoluulotonta suhtautumista muita uskontoja kohtaan, voisi siitä kasvaa jokseenkin merkittävä matkailubusines, jossa ei suomalaisten sijoittamaa omaa pääomaa välttämättä tarvittaisi. Mikäli maahamme perustettaisiin joitakin islam tutuksi käytännön kautta -keskuksia, niihin tarjoutuisi kilvan rahoittajia maailman raharikkaiden joukosta. Voisiko joku pieni kunta pistää taloutensa kuntoon ja siten turvata laadukkaat palvelut asukkailleen, kun saudimiljonäärit, Brunein sulttaani ja muut Islamökyt kilpailisivat tarjouksiaan rajusti korottaen, jotta pääsisivät perustamaan vanhan mantereen pohjoisinta, ensimmäistä ja joka piirultaan taatusti aitoa islamkeskusta? 

Busines Finland voisi kanavoida alkupääoman vaikka edes mennen Pihlajamäen kunnan nykyiselle kyläyhdistykselle. Ensin sinne syntyisi minareetti, jonka tornista, kilvan kukon kanssa, herättelijä herättäisi väen islamilaisille aamutoimille ja päivän tapahtumiin: rukoushetkiin, ruokailuihin, oikeudenkäynteihin ja rangaistusten toteuttamisiin. Miksi oivaksi luokkaretkikohteeksi Pihlajamäki pian kasvaisikaan. Nopeasti sinne täytyisi rakentaa lentokenttäkin, jotta ahdasmielisistä ja vieraskulttuurivihamielisten valtioiden, kuten Ruotsin, sorsittu islamilaisväestö voisi perehtyä Pihlajamäellä oikeaan aitoon islamiin konkreettisesti, sen lumoihin täysin antautuen. Luonnollisesti meidän pakkorahoitettu radiomme välittäisi Pihlajamäen tunnelmat koko kansalla: aina ihanan yllätyksetön inkamainen Inka kysyisi tuomion kärsineeltä jututettavalta veikeästi virnistellen ja kevyesti hekottaen: Miltä nyt tuntuu? Tuomittuhan vastaisi, jotta jo on kevyt olo, kun toinen käsi lähti - tuli varasteltua, silloin on myös kärsittävä rangaistus, joka toimii, tuolla kädellä ei enää varastella! Koska busines on aina busines, niin pientä korvausta vastaan saa jokainen, islamin käytännön saloista kiinnostunut, osallistua henkilökohtaisesti rangaistusten täytäntöönpanoon, vaikkapa raipan jakoon tai kovempaankin, jos fyffe riittää. Mikä mahtava matkailuidea - se on vapaasti kuntien elinkeinopakertajien käytössä vai myynkö sen Ruotsiin tai pääkaupunkiseudun pormestarille?

lauantai 12. heinäkuuta 2025

ONNELLISEN SUOMEN ONNELLISET VAKUUTUSLÄÄKÄRIT!



Valtamedia toitottaa kerran vuodessa Suomen olevan maailman onnellisin maa. Sopii kysyä kuinka tuo onnellisuus mitattiin ja kenen onnesta puhutaan. Tavallinen kulkevainen ei juurikaan nauti mainitusta onnesta, jos ei pärjää taloudellisesti tai hänen tomumajansa ei pysy terveenä. Kansa on jo turtunut tietoihin kaltoin kohdelluista vanhuksista, sairaista ja vammaisista. Paras busines Suomessa tehdään keskiverto suomalaisen hädällä ja terveydellä ja silti ihan pokkana Suomea tituleerataan maailman onnellisimmaksi kansaksi. Katsokaapa aikaa taaksepäin: aiemmin, kun bruttokansantuote oli murto-osa nykyisestä, jokainen sai terveyspalveluita siinä järjestyksessä, kun oli marssinut terveyskeskukseen sisään - raha ei ratkaissut, suomalaisia kohdeltiin tasavertaisesti, luotiin jopa omalääkäri kuvio. 


Tänään, kun Suomi on rikkaampi kuin koskaan, köyhiä ja sairaita jätetään heitteille, samalla maamme päättäjien kärkihankkeita ovat jotkin Turku-Helsinki tunninjunat, Jätkäsaaren silta, pääkaupunkiseudun kermalle kohdennettujen palveluiden valtion tuki. Jos tällaiseen toimintaan olisi törmätty 1980-luvulla, se olisi leimattu moraalittomaksi ja kansa olisi kivunnut kautta maan barrikadeille. Valtamedia tyytyy vain vilauttamaan ikäviä tilastoja esim. lasten pahoinvoinnin kasvamisesta Suomessa, mutta äkkiä se palaa perinteiselle linjalle uutisoimaan ns. kivaa hömppää. Pahimmillaan joku Linnanmäki, upeeta valtavaa -hehkutuksineen, saa valtakunnan uutisissa enemmän julkisuutta kuin koko kehäkolmosen ulkopuolinen Suomi. Kaiken huippuna valtamedia antaa valtavasti palstatilaa ilmastonmuutosta esiin nostavalle elokapinalle, mutta vaikenee TYKS:n, pieneen onnettomalla ilmanvaihdolla varustettuun tsaarinaikaiseen, huoneeseen suollottuista keuhkosyöpäpotilaista, joiden ilmaongelmaa helpottavat potilaiden vieraat laittamalla pyyhkeen oven väliin, jotta tunkkainen ilma vaihtuisi edes vähän paremmin. Jos Korkeasaaren eläimiä kohdeltaisiin kuten po. potilaita, nousisi siitä valtamediassa hirvittävä haloo.

Kun hiukan tutkailee maailman menoa ja valikoi, vähemmälle julkisuudelle jääneitä, linkkejä niin tarjoaahan Suomi onnellisuutta muillekin kuin YLE:n eli sinun ja minun rahoista nauttivalle Oskari Onniselle. Katsokaapa linkkiä, jossa avataan vakuutuslääkärien tuloja ja muistelkaa juttuja vakuutuslääkäreiden päätöksistä ja muistakaa sekin, että heidän koulutuksensa järjestetään sinun ja minun valtiolle maksamilla rahoilla. Ohessa myös muutama muu linkki, jotka kuvaavat elämistä ja olemista Suomessa, jossa inhimillisyys ja tasa-arvo heitettiin romukoppaan jo muutama vuosikymmen sitten. Pistää aprikoimaan, miten tähän tilanteeseen ajauduttiin koko kansana. Jos aiemmin tunnettiin vastuuta lähimmäisestä, niin seuraavat sukupolvet eivät välitä lähimmäisestä vähääkään. Jotenkin Suomi muuttui itsekkäiden narsistien maaksi, jossa kansanedustajat edustavat itsekkäästi vain itseään ja pyrkivät ensisijaisesti median tuella säilyttämään asemansa ja turvaamaan oma tulevaisuutensa.


LINKIT:



torstai 10. heinäkuuta 2025

KIINAN MALLILLA DEMOKRATIAMME TOIMIMAAN

Pitäisikö päättäjiä ampua polveen ja potkaista sen jälkeen  julkiseen sairaan hoitod rattaisiin - auttaisiko näin luotu kokemus päättäjiä kuuntelemaan paremmin tavallista kulkevaista? Pieni lähihistorian tutkiskelu osoittaa, etteivät asiat Suomessa suju tai toteudu kovinkaan mainiosti ja tuntuu siltä, jotta mitä suurempi hanke, niin sitä varmemmin se sujahtaa ahterien syvimmän pukaman taakse. Hyvän esimerkin löytää sote-uudistuksesta, joka hinnaltaan ja toimivuudelta lienee Suomen itsenäisyyden ajan suurin fiasko. Sotea pyörittävien hyvinvointialueiden johtoon valittiin valtuutetut. Käytännössä saatiin uusi luottamushallintoporras, jonka jotkut jäsen tienaavat jopa ruhtinaallisesti, mutta vain harva suomalainen pohtii koko päättäjän kerroksen järkevyyttä. Jos valtio antaa rahat ja määrää, mitä tuolla rahalla tehdään, niin mihin tarvitaan aluevaltuustoja - nostamaan omia palkkojaan? Korneimmalta tuntuu se, että kukaan ei puhu sote palvelujen asiakkaiden asemasta, heidän saamiensa palvelujen onnettomasta tasosta. Ja jos näistä joku sivulauseessa jotain mainitsee, siitä ei seuraa muuta kuin korkeintaan se, että joku ehdottaa, että toimipisteitä tulee vähentää eli asiakkaiden palveluja halutaan huonontaa edelleen.


Veikkaanpa, että suurin osa päättäjistä ei tiedä yhtään mitään esim. julkisten terveyspalvelujen taustaongelmista ja lisäksi otaksun suurimman osan mainituista päättäjistä käyttävän vain yksityisiä terveyspalveluita eli heiltä ei löydy harmainta hajua tai syvällistä tietoa niistä asioista, joihin hänet valittiin päättäjäksi. Kun katsomme Suomea ja sen erilaisia hallinto/päätäntäkuviota, alkaa kaikki vaikuttaa toimivuudeltaan ja tehokkuudeltaan Neuvostoliittoa - päättäjien kerma ja hallintotoverit pärjäävät, mutta tavallisesta kansasta viis. Se erottaa meidän nykytouhumme Neuvostoliitosta, että itänaapurissa kansa sai peruspalvelut ja rajallisten rahoitusvarojen vuoksi, siellä kansa jäi ilman purukumia, sukkahousuja, farkkuja jne.. Meillä kulutusta verotetaan päivä päivältä ankarammin ja näin saadut varat suunnataan terveydenhoidon sijaan, Jätkäsaaren siltoihin, Pisararatoihin, oopperaan, museoihin, konsertteihin ja muuhun pääkaupunkiseudun ns. ei lakisääteiseen toimintaan. Hallinnon ja valmistelun huipputyypit petaa itselleen ja lapsilleen mellevät olot riistäen siihen varat kansan peruspalveluista - he eivät tiedä eivätkä välitä tavallisen kansan hädästä. Tilanne muistuttaa Neuvostoliiton loppua, jossa hallinto paisui lopulta yli kansa kantakyvyn ja kaiken kukkuraksi hyökkäsiväthän neuvostoliittolaiset silloin Afganistaniinkin, siten sota edisti kommunistisen korttitalon romahtamista. Sama kuvio toteutuu täällä, joskin ilman sotaa.

Sopii pohtia mitä tekevät aluevaltuutetut ja kansanedustat asioiden syvimpien, tavallista kansalaista kipeimmin koskevien ongelmien eteen? He eivät tee mitään, kunhan suunnittelevat uusia hallintokuvioita. Jospa tehtäisiin niin, että päättäjämme määrättäisiin julkiseen terveyden huoltoon, jotta he tietäisivät totuuden eli sen miten siellä hommat käytännössä sujuvat. Kiinassa tehtiin joskus niin, että lääkärit ja opettajatkin joutuivat vuosittain muutamaksi viikoksi pelloille ja tehtaisiin töihin, jotta ymmärtäisivät, miten tavallinen kansa elää ja tienaa varat opettajien ja lääkäreiden palkkoihin. Enkä nyt tarkoita mitään päättäjien visiittiä jonkun hyvinvointialueen kustannuksella järjestettyyn kosteaan tapahtumaan, jossa lääkärit maalaavat totuuden piiloon iloisilla tulevaisuuden harhakuvitelmilla. Miltä tuntuisi, jos vaikkapa kaikkia kansanedustajia ammuttaisiin polveen, sen j'älkeen yksi jätettäisiin Lapin jänkhälle, toinen Kainuun korpeen, kolmas Korppoon kallioiseen saareen, neljäs sydän Savon synkkään metsään jne. Tuolta he saisivat itse itseään auttaen järjestää itselleen toimivat terveyspalvelut. Tarjolla olisi sellainen kokemus, jotta tuskinpa, sen kanssa taistellessa, tulisi mieleen maakuntien kustantamat oopperakemut tai muu pääkaupunkiseudun, kansan rahoilla tuettu, elostelu. Ehkä jatkossa tempauksesta jäisi jotain muistiin ja päättäjien paranemisten jälkeen sote-jutuissakin keskityttäisiin hallinnon sijaan tavallisen potilaan laadukkaaseen ja sikses nopeaan parantamiseen!



keskiviikko 9. heinäkuuta 2025

RAISKAAJAN OIKEUS PYHÄÄN KOHTELUUN



Islamilaisten nykytyylinen alistaminen oman mielemme mukaisiksi on lievästi sanottuna outoa. Toisaalla puhutaan kotoutumista, mutta yhtäällä tehdään kaikki niin, ettei kotoutuminen vähimmässä määrinkään onnistu. Yleensä maahanmuuttajiin suhtaudutaan kuin lemmikkeihin. Ehkäpä joidenkin päättäjien kannattaisi ennen, islamilaisten asioihin keskittymistä, hankkia itselleen iso koira. Viimeistään siinä vaiheessa, kun, vasten luontoaan kohdeltu, koira puree omistajaansa, pistää se ajattelemaan, mitä tuli tehtyä ja kuinka kohdeltua koiraa. Ongelmamme juurihan piilee siinä, että valmistelijoille ja päättäjille islamilaiset näkyvät lukuina ja numeroina, he eivät käytännön arjessa juurikaan kohtaa maahanmuuttajia. Asioita valmistelevat ja niistä päättäjät asustavat jo tulojensa puolesta paikoilla, missä ei juurikaan islamilaisia näy. Useimmiten islamilaiset asutetaan sinne, missä he heidät saadaan pois valmistelijoiden ja päättäjien silmistä eli halpoihin lähiöihin, jotta he aiheuttavat mahdollisimman vähän kuluja yhteiskunnalle.


Mainituissa lähiöissä asuu useimmiten juuri se porukka, joka vähiten välittää vierasmaalaisten siitä porukasta, jonka kulttuuri muokkaa erilaiset arkirutiinit ja juhlahumut, kuin kantaväestöllä. Tästä taas seuraa ikäviä tilanteita, mutta niin kaukana ongelmien luojista, että ne näkyvät päättäjille vain lukuina ja numeroina. Poliisi hoitakoon asian ja niin edetään ongelman oireita hoitaen puuttumatta niiden todellisiin syihin. Valmistelijat/päättäjät eivät perehdy siihen tuskaan ja niihin inhimillisiin kärsimyksiin, mitä heidän toimensa aiheuttavat, vain rahalla on merkitystä - niin rikkaat asian käsittelijät ajattelevat, kun he katsovat ongelma ihmisiä ja ongelmia numeroina ja kuluina. Koko homma näyttää varmaankin hienolta ja taloudellisesti tehokkaalta paperilla ja ruudulla, mutta numerot eivät paljasta tuskaa, kärsimystä tai muitakaan tunteita, joten ne jäävät piilon ja tavallisten kulkevaisten kuten maahanmuuttajienkin kestoriesaksi.


Jos joku on elänyt satoja vuosia vanhan kulttuurin vaikutteiden muokkaamana, me täällä emme voi sanoa hänelle hänen perinteistään: tuo on hyvä piirre, sen saat säilyttää, mutta tuo toinen on huono, sen unohdat. Ihminen on kulttuurinsa kasvatti ja vanki. Meillä tiede kykeni selittämään paljon asioita, kuten myrskyt, ukkoset jne., joiden peloilla uskonnot alistivat ihmiset nöyriksi seuraajikseen. Lait muuttuivat ajan saatossa ja kirkon rooli arjessa haalistui. Toisin olisi tilanne, jos Raamattuumme olisi kirjoitettu arkea säätelevä laki ja vieläpä olisi sellainenkin rajoitus, että pyhiä tekstejä eivät saisi tulkita muut kuin harvat kirjanoppineet. Nyt yritämme jonkun kristillisen armokäsitteen avulla ymmärtää esim. islamilaista raiskaajaa ja päästämme hänet kuin koiran veräjästä - tämänkin kuvion luoneet päättäjät eivät koskaan kohtaa raiskaajaa tai hänen uhriaan, he näkyvät vain numeroina tilastoissa. Jos kerran hyväksymme monikulttuurisuuden, niin miksemme hyväksy sitä kokonaan ja hyväksy sitä, että olemme kaikki satavuotisten kulttuuriemme muokkaamia vankeja! Vaikka esim. islamilainen elää keskuudessa, täytyy huomioida hänen taustansa ja kunnioittaa taustan vaikutusta häneen. Siis jos joku rikkoo yhteiskuntamme sääntöjä sekä oman kulttuurinsa sääntöjä on kohtuullista pohtia rangaistukset samoista suunnista.  On vähintäänkin oikein ja kohtuullista kunnioittaa sekä taata islamilaiselle hänen kulttuurinsa mukainen pyhä kohtelu, joka raiskaustapauksessa on yksi selitteisen selkeä kuoleman tuomio! Näin se loogisesti ajateltuna menee vai oletko vieraita kulttuureja väheksyvä rasisti?

maanantai 7. heinäkuuta 2025

VALTAMEDIALTA TOTUUS: VÄESTÖNVAIHTAJA MARIN








Valtamedia antoi tuskin kenestäkään valheellisempaa kuvaa kuin exministeri S. Marinista. Hänet kuvattiin uutena rockstara ministerinä, joka välittä luonnosta ja ihmisistä. Toisaalta nainen ravisteli ministeri-instituuttia niin, ettei juuri ministerin hommia ehtinyt hoitamaan. Ja jos hoiti, niin aika poskelleen meni. S. Marin sai naama pölyssä jorata ja jos joku vaati keskittymistä itse työhön, hän sai tuta niin ministeriltä kuin valtamedialta, jota muutama pääkaupunkilainen päätoimittaja pyörittää tahtonsa mukaan. Tuohon tahoon ei liittynyt tieto tahikka totuus, sillä viimeistään nyt jokainen voi todeta, että S. Marin oli vähän kuin Matti Nykänen, jonka toilailulla valtamedia teki tilin. Siksipä mainittua naista saanut arvostella vähääkään, vaan haukuttiin boomeriksi tai kenties miksi juntti moukaksi, kuka ei hoksaa häivääkään modernista maailman menosta!

Jotenkin tuntuu jännältä, kuinka ihmisestä luodaan valheellinen mielikuva, jonka sisältö saa tyhjääkin tyhjemmän kuplan näyttämään täydeltä. Jokainen näki jo ministerin suhtautumista hänen kanssaan eri mieltä oleviin, että hän ei juurikaan kykene vastaan ottaa tietoa tai edes keskustelemaan asiallisesti, muistakaa nyt vaikkapa naurettava huutointtäminen Purran kanssa vaalipaneelissa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun exministeri jätti, äänivyöryllä keräämänsä, kansanedustajan paikan, olisi valtamedian luullut avaavan silmänsä. Mutta mitä vielä, hän sai, median hehkutuksen saattelemana, liittyä sotarikoksista epäillyn Tony Blairin porukoihin ja jatkossakin exministeri sai paistatella julkisuudessa suomalaisen politiikka uudistaneena suurvaikuttajana. Totuuden nimissä po. tyypistä tulee mieleen kreikkalaisen taruston, lammesta omaa kuvaan tuijottanut ja siihen rakastunut, Narkissos.

Nyt muuttui ääni valtamedian toitotuksessa, kun tämä Blairin porukka ei ainoasta puhu vaan puuhaa väestönvaihtoa Gazan porukoille. Tarkoituksena on lyödä sadoilletuhansille Gazan tyypeille 9 000 euroa kouraan ja potkia heidät kotiseudultaan ulkomaille. Väestönvaihdossa em. porukan jättämälle alueelle tulevat ökyrikkaat viettämään rentoa rantalomaa ja heittämään noppaa uuteen Riviera-tyyppiseen ökykohteiseen. Se siitä, jokainen taplaa tyylillään, mutta, aina inhimillisyyttä korostava, valtamedia voisi ottaa selville, mitä kuuluu ja miten elää Marinin pieni lapsi, koska näki viimeksi äitiään?


LINKKI: