HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUKSESSA PAHOJA ONGELMIA?

Uudessakaupungissa vaiettiin yksimielisesti ja tuloshakuisesti kermalle sopivista ongelmista? Viime valtuustokaudella työpaikkakiusaustapaus lakaistiin maton alle tai se jäi pöydälle lojumaan, siitä ei hiiskuttu tai kirjoitettu riviäkään, sillä kiusausilmoituksen kohde oli median ja päättäjien messias. Kokonaan toisenlaiseksi tilanne muuttui silloin, kun messias esikuntineen tehtaili tutkintapyyntöjä tai kiusausilmoituksia. Nämä messiaan manööverit saivat mainosaikaa hallitukseninfoissa sekä mediassa harrastettiin kissankokoisin otsikoin yksipuolista tiedottamista.

Media ja propäättäjät hiljenivät vasta, kun asiat eivät edenneet mihinkään. Alkujaan hehkutettujen tutkintapyyntöjen  tyssäämisestä syyttäjään ei sanailtu riviäkään. Ihmeellisintä lienee aikoinaan tapahtunut AVI:n kirjatun kirjeen katoaminen ja sopiva löytyminen. Mörnen oma "pinkerton" Hege Weehän  kirjeen löysi ja juuri mukavasti erään hakuprosessin jälkeen. Kaiken tämän mahdollisti itseään emäspruittaukseksi tms. tituleeraava tiedottaja. Kuinka moni meistä antaisi itselleen moisen kunnianimen? -Tuskinpa kukaan muu, joten moinen titteli kertonee enemmänkin hopealusikka suussa syntymisestä tai varhain alkaneeta, mutta semminkin pitkään jatkuneesta kultanänniruokinnasta.

Palataan tähän päivään, aamukahviin ja juttutuokioon mörneläisten kanssa. Sainpa tietää karmeista työhyvinvointiongelmista ja etenkin siitä, missä ongelmat piilevät. Kuulemieni kauhutarinoiden tyyssijaksi paljastui hallinto- ja kehittämiskeskus. Ilman tarkastuslautakuntaa ja Timo A. Järvistä en olisi kyennyt utelemaan mitään po. ongelmasta. Järvisen lautakunta paljasti viime valtuustonistunnossa työhyvinvointiin liittyvän ongelmapesäkkeen löytyvän Mörnestä. Järvinen ei tuolloin vastannut kysymykseeni, missä hallintokunnassa voidaan pahoin, mutta kahvikupposen ääressä asia viimein selvisi.

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin työntekijöiden oloista ja kaupunkiorganisaation toimivuudesta.
Siksi tuntui lähinnä oudolta, että po. valtuustonistunnossa puoliksi hekotellen hallituksenjäsen totesi Järvisen ilmoituksesta: EI MYÖ TIIJETÄ MITTÄÄ! Lopukisi asia hoidettiin kuten perinteisiimme kuuluu eli yksimielisesti vaieten ja asioita valtuutetuille avaamatta. Toisaalta tätä ratkaisua voi pitää itsestään selvänä, koska vain yksi valtuutettu ilmaisi kiinnostuksensa kaupungissa ilmenneestä pahasta työhyvinvointiongelmasta.

Mieleeni herää väkisinkin muutamia kysymyksiä: Suojellaanko ikävän asian vaikenemisella kaupungin korkeinta virkamiesjohtoa? Eikö vasemmistoa kiinnosta vähääkään kuinka huonosti  kaupungintyöntekijöitä kohdellaan? Kuinka hyvin kaupunkilaisia voi palvella organisaatio, jonka hallinnosta löytyy pahoja työhyvinvointiongelmia? Kuinka kauan johtaja saa jatkaa töppäilyjään?