NEUVOSTOMEDIAMME VAIKENEE ja OPETTAA

Lappeenrannan ja Japanin välissä sijaitsi aikoinaan Neuvostoliitto, siellä elettiin ankeassa umpiossa, rajoitusten vankeina suunnattoman suuren pulan keskellä. Kaikkea kaunista, hauskaa plus mukavaa sai jonottaa jonossa, jonka alkupäässä ei usein odottanut mitään. Silti sikäläinen media takoi kansan päähän uutisina, että meillä menee paremmin kuin muualla, meillä vallitsee vapaus ja tulevaisuudessa kaikki hyvä kasvaa vielä paremmaksi, kunhan annamme nykyisten johtajien johtaa jatkossakin. Mitä enemmän kurjuus kasvoi, sitä enemmän julkinen sana joko vaikeni puutteista ja valehteli omasta onnesta: meitä ei riistä kapitalisti - no eipä ollut neuvostokansalaisella paljoa, mitä riistää. Samalla oman kurjuudessa rypevän, mutta median silmissä ihanneyhteiskunnan naapureita uutisoitiin julmiksi möröiksi, joista hyvää ei löytynyt hakemallakaan, vaan kapitalistiset, imperialisti naapurit uhkasivat hajottaa neuvosto-onnelan ja ryövätä sen hedelmät.

Neuvostomedia tuki sokeasti keinoja kaihtamatta sikäläisiä päättäjiä ja valmistelijoita utopistisilla mielikuvilla. Systeemi pysyikin kasassa aikansa, mutta lopulta karu totuus kaatoi utopistiset mielikuvat joihin ei uskonut enää kukaan. Meillä mennään samoin, median tarjoaa kansalaisille asioita kuten myös ilmansuuntia, joista et vikaa löydä, paitsi jostain  median valitsemasta peri-inhokista. Vastaavasti media valitsee asiat sekä ilmansuunnat, joista et löydä mitään hyvää. Maatamme hallitaan muutaman päätoimittajan sanavalinnoilla, joilla opetetaan kansa uskomaan mielikuviin, kaikki on joko hyvää tai pahaa. Koska olette kuulleet jotain hyvää Venäjästä, persuista, maakunnan ihmisten aikaansaannoksista. Uutisoitavat asiat valitaan, jotta sama eliitti virkaesikuntansa kanssa pysyisi tukevasti ynnä jatkossakin tukevasti vallassa. Kaikkea tätä tuetaan vaikenemalla sopivista asioista aivan kuten minäkin jätin kertomatta mollatessani ajan hautaan vajonnutta itänaapuria, että Neuvostoliitossa asunnot, lääkärit, joukkoliikenne ja mikä tärkeintä vodka oli jos ei ilmaista niin tolkuttoman halpaa.

Uutisoidaan Kemin lääkäripulasta, Varkauden ja Iisalmen terveyspalveluiden alasajosta, mutta ei etsitä ratkaisua eli rahaa tai lääkäreitä pulan poistamiseksi. Miksei media nosta esiin pääkaupunkiseudun erityisasemaa maassamme - siellä elävä byrokraattinen ja heitä palveleva, yhteiskunnalle mitään lisäarvoa tuottamaton, passiiviväestö saa jatkaa miljardeilla euroilla tuettua elosteluaan. Media opettaa meitä elämään plus oppimaan oikein, jotta sopisimme median luomaan mielikuvautopiaan. Sama pätee paikalliseen meininkiin ja oikein ulostulon kukkasena voidaan pitää sitä, että meidän maan parhaaksi valittu keskusta onkin vajavainen. Kuinka joku, tuppukylän kituvan julkaisun, vetäjä voi vesittää asiantuntijaraadin pitkän harkinnan jälkeen syntyneen päätöksen? Kyse onkin kaupunkilaisten opettamisesta ei uutisoinnista, mediamme uutisoi tärkeistä asioista: jouluna ostetaan lahjoja, kesällä luonto viheriöi, talvella voi sataa lunta. Nyt media opettaa rivien välistä, että henkilöauto on paha, keskustaan täytyy tulla kävellen tai tietenkin junalla, mutta ei ikinä saatanallisella henkilöautolla. Se po. valistaja unohtaa, että jos on väkeä, niin silloin piisaa vilinääkin. Ihmisillä on tarve tulla ja mennä, jos heidät halutaan keskustaan, tarvitaan siihen syy eikä silloin sovi rajoittaa yhtä kulkumuotoa pois varsinkaan silloin, kun paikkannalta puuttuu joukkoliikenne. Ja sopisi manipuloijan asennoitua huonojalkaisen asemaan ja kuvitella miltä tuntuu mennä Suomen vanhimpiin kuuluvaan apteekkiin jääaaltojen peittämällä kadulla, jota ei voi aurata talvisin!