Suomea mainostetaan maailman vähiten korruptoituneena maana, jossa hyvinvointivaltio takaa nepotismi ja hyvä veli/sisko kuvioista vapaat tasa-arvoiset palvelut kaikille kaikkialla Suomessa. Jokainen tapahtumia ja politiikan käänteitä seuraava tietää, että mainittu suomalaisen yhteiskunnan vilpittömyyden ja pyyteettömyyden kupla on aikaa sitten puhjennut. Kuten muistatte rekrytapauksen presidentti ja hänen poikansa sekä median suhtautuminen siihen kuin muihin hakijoihin verrattuna kokematon vekara pyyhkäisee hyvään paikkaan puuhaamaan elantoaan. Niin se vain on, että olemme palanneet aateliaikoihin ja romuttaneet sosialidemokraattien tasa-arvo saavutukset suomalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta valtiovallan ja muiden maallisten herrojen edessä.
Kuten feodaaliaikoina, elämään saa etuisuuksia, kun putkahtaa oikean kohdun suojasta suomalaiseen elämän melskeeseen. Hyvät virat lankeavat kohdalle kuin äänet Manulle ja kaikki tapahtuu, puolensa valinneen, median siunauksella. Meillä on nykymenosta hyötyvä valtaeliitti, joka täydentyy johtavista viranhaltioista ja heidät työnsyrjässä pitävistä päättäjistä. Samaan eliittiin täytyy vallanturvaajana ja valtaan nostajana lukea valtamedia asiantuntijoineen. Tämän joutui jälleen kerran kokemaan Ville Rydman, kenen valtamedia antoi ymmärtää esityksillään hankaloittaneen Suomessa suoritettavia syöpähoitoja ja siten aiheuttaneen tuskaa ja jopa kuolemaa. Ministeri Rydman joutui itse pesemään itsensä puhtaaksi omalla ulostulollaan, media ei tässä totuuden kertomisessa ollut aloitteellinen.
Toisinpäin puolueellisesti tilaa saa julmetusti ja omia hyödyttäen vaikeneminenkin toimii. Minua ihmetyttää kovasti, miksei valtamedia puutu yhtään vaalilupauksiin ja niiden pitämiseen. Uudenkaupungin torilla kuuntelin kuinka ehdokas kertoi avaavansa kaikki Suomen terveydenhuollon pullonkaulat. Meille luvattiin omalääkäripalvelu, hoitojonojen poistuminen, toimipisteitä taajaan pitkin Suomea. Sama mies istui ministerinä, kun sote-uudistusta luotiin ja kaikki taisi mennä juuri päinvastoin kun hän lupasi. Esim. TYKS:stä on tullut varsinainen viikatemiehen luo vievä odotushuone, jossa ainoa vetävä ovi johtaa taivasten tantereille vihreiden niittyjen ja vilvoittavien vetten pariin. Nyt kaikkea maallista hyvää luvannut poliitikko syyttää täysin perusteetta istuvaa ministeriä oman hallituksensa aikaansaamasta kauhistuttavasta tilanteesta. Eikö median tehtävä olisi tuoda tällainen vääryydellä ratsastaminen julki ja nostaa mies poliittisten huijarien kärkikastiin? Samasta lisää oheisessa linkissä, tuossa alhaalla, professorilta - olkaa hyvä!
Diktatuuri tai demokratia kahelit saattavat päästä ja ovat päässeet valtaan. Kahden maailman suurimman ydinasevaltion johtoon ovat pesineet vähintäänkin suuruudenhulluudella höystetyt kahelit valtionpäämiehet. Yksi sotii, ties monennettako vuotta, muutaman päivän mittaista erikoisoperaatiota. Vaikka satojatuhansia nuoria kuolee, hän ei kykene myöntämään, että ahterilleen meni, sotaa ei kyetä voittamaan, joten koko älyttömyyden voisi lopettaa. Toinen taas tekee mitä ihmeellisimpiä manöövereitä ja suuresti ylistää itseään tappaessaan suvereenien valtioiden päämiehiä ja lopuksi suu ymmyrkäisen hämmästelee, kun kukaan ei tue häntä ja tietenkin uhkaa kostaa pettureina pitämille maille.
Jos joku maanosamme maa olisi liittynyt USA:n rinnalle ja hyökännyt sen kanssa tai edes tukenut USA:ta hyökkäyksessä IRAN:in, niin tuo maa olisi saanut osansa nyt Kuvaitiin ja muualle sitä seutua sataneista droneista ja ohjuksista. Tuolloin olisi pahimmillaan puhuttu tuhansista, ehkäpä kymmenistä- tai sadoistatuhansista siviiliuhreista. Kuka luottaa USA:n turvaan edes IRAN:a vastaa, kun IRAN kurmottaa USA:n sotilastukikohtia miten lystää. USA:ssa, jonka kaupungit ovat merten takana turvassa, ei ymmärretä Euroopan tilannetta. Tietenkin suurin syy Euroopan heikkouteen on seurausta USA:n siivestämisessä puolustuksen saralla. Tämän kanssa vaan on elettävä ja yritettävä saada Venäjän ja USA:n aseteknologian etumatkaa kiinni, vei se sitten kymmenen tai viisikymmentä vuotta tai jäi onnistumatta.
Euroopan tilanne on huolestuttavin jatkossakin. Maanosalta puuttuvat pian pääomat kehittää omaa osaamista ja teollisuutta, raaka-aineet puuttuvat, elintarviketeollisuus on tuonnin varassa, sama pätee energiaan eikä Euroopalla ole ystäviä Aasiassa, Afrikassa tahi Etelä-Amerikassa. Tämä on hinta EU:n jatkamasta näennäisvihreästä politiikasta, joka on oikeastaan vain kauniiksi kuorrutettua toistoa muutamien eurooppalaisten maiden häikäilemättömälle siirtolaispolitiikalle. Tuolta pohjalta on melko utopistista odottaa, että EU saavuttaisi USA:n ja Venäjän puolustusteollisuuden osaamisen ja tuotannon. Kun EU uhoaa auttavansa Ukrainaa miljardeilla euroilla, sopii kysyä, mistä velkainen ottaa rahat?
Tietenkin rahat Ukrainan auttamiseen otetaan, rahoitetaan omien kansalaisten palveluita heikentämällä eli lisää hoitojonojen tuskaa ja kuolemaa esim. nöyrään Suomeen. Kun me hölmöt vielä katsomme kateellisena Espanjan suuntaan, joka ostaa miljardeilla euroilla jalkapalloilijoita ja saa samalla muualta, meiltäkin miljardeja euroja erilaisia tukia, niin sopii tutkailla omien päättäjiemme eväitä luovia Suomea aikamme kurjuuden karikon läpi. Mielestäni eväitä ei löydy oikealta eikä vasemmalta, sillä nyt täytyisi keskittää huomio ja varat vallan muuhun kuin johonkin junaälyttömyyksiin, Helsingin siltoihin tai museoihin saati muihin hullutuksiin. Nyt rahan käyttö täytyisi priorisoida niin, että suomalainen työnsä tehnyt ja turvansa elämän iskuilta maksanut pistetään tärkeysjärjestyksessä ykköseksi.
Loppujen lopuksi kaikki on vielä toistaiseksi valtamediasta kiinni. Jonkin aikaa se hallitsee tiedottamista, mutta pikkuhiljaa kääntäjät kehittyvät ja pian uutisnälkäisille onkin tarjolla, yhden vedellä jatketun uutisperunavellin sijaan laaja uutiskattaus ja kansainvälinen menu. Viimeistään tuolloin demokratia palautuu Suomeen - siirrymme median vaikenemiseen ja valintoihin perustuvasta ohjauksesta vapaaseen tiedonvälitykseen, jossa mediakenttä kilpailee lukijoista uutisten laadulla, määrällä ja nopeudella. Loppuun nostan esiin asian, jonka meidän valtamedia pimittää: miten saksalaiset suhtautuvat siihen, että Ukrainan valtion palkkaamat kommandosukeltajat räjäyttivät Saksaan kaasua tuoneen miljardeja euroja maksaneen kaasuputken? Vastaus on selkeä: jo lähes kolmasosa saksalaisista kannatta puoluetta, joka haluaa välit kuntoon Venäjän kanssa. Se on saksalainen ensin politiikkaa, joka sopii ainakin täti Tuppuraiselle, kuka rahoitti Saksaa 8 miljardilla euroilla, mutta näistähän ei mediamme pukahda, kun Vapaavuoren 35 miljoonan hallihulluttelun julkisuuteen nostaminen palvelee paljon paremmin median poliittista suosikkisuuntausta!
Raakku on arvokas otus ja Suomen valtio puolustaa sitä. Samalla, lähes viikoittain uutisoidaan vanhuksista, ketkä menehtyvät leväperäisen hoidon tai suoranaisten laiminlyöntien vuoksi. Olisikohan yhdenvertaisuustoimiston aika kääntää katse raakkujen ja vanhusten suhteettoman suureen toleranssiin, mikä ilmenee mainittujen ryhmien saamissa syyttäjän kohteluissa. Syyttäjä on aloitteellinen puolustaessaan raakkuja, mutta monestiko syyttäjät ovat oma-aloitteisesti nousseet puolustamaan kaltoin kohdeltua ihmistä vaikka heidän kovista kohtaloistaan uutisoidaan lähes päivittäin. Sama vanhusten, vammaisten ja sairaiden huono kohtelu saa jatkua ja lävistää uutismuurin, joten tiedonpuutteesta ei surkeaan kohtelun tuomioistuimeen saattamineen ei voi johtua.
Otetaan julma esimerkki holtittoman hoidon kohteeksi joutumisesta. Lähiomaiset ovat huolissaan muistisairaasta ikäihmisestä, kuka lähtee öisin ulos hortoilemaan omasta asunnosta. Niinpä hänet lopulta toimitetaan, kesken kovimman pakkaskauden, turvaan ja valvonnan alle hyvinvointialueen tiloihin. Käy kuitenkin niin, että muistisairas vanhus löytää ulko-oven, avaa sen, astuu kovaan pakkaseen ja kuulee oven napsahtavan kiinni selkänsä takana. Kammottavan kohtalon kokenut muistisairas vanhus löytyy aamulla muutaman sadan metrin päästä mainitusta ovesta kuoliaaksi paleltuneena. Melkoinen kohtalo naisihmiselle, joka koki evakon kohtalot ja rakensi työllään ja veroillaan hyvinvointi-Suomea.
Tuollaista kohtaloa ei soisi kenellekään ja luulisi moisen estämisen sisältyvän jo yhteiskunnan tehtäviin jo sen oman uskottavuuden vuoksi. Toistaiseksi kuukausia sitten tapahtunut jäätymiskuolema on saanut huomiota yhteiskunnan taholta vain verorahoitteisen median välittämänä. Se kertoo vanhuksen karanneen laitoksesta, mutta jättää kertomatta pari olennaista asiaa: ensinnäkin tämä karannut vanhus eteni vauhdilla 20 metriä minuutissa ja toiseksi uutisten vastaanottajalle jäi kertomatta, että juuri omapäisten seikkailujen ja kovien pakkasten vuoksi muistisairas vanhus tuotiin yhteiskunnan hoteisiin turvaan. Jokainen hoksaa, että tapaus olisi voitu ehkäistä vaikkapa muutaman euron maksavalla liiketunnistin lampulla, mutta todellakin toivon, että oikeuslaitoksemme ottaisi asian käsittelyyn, jotta vastaavia ei tapahtuisi kuin liukuhihnalta. Enkä halua, että jostain yksittäisestä hoitajasta tehdään syntipukkia. Kukaan ei tiedä minkälaisen paineen alla hän työskentelee tai osaako hän edes sen verran kotimaisia kieliä, että osaa varautua yllättäviin tilanteisiin vai oliko syy nyt se, että toisaalla tarvittiin hoitajan tulkkausapua?
Venäläiset kestävät ja sietävät paljon johtajiltaan, mutta jossain menee sietokyvyn raja ja silloin alkaa tapahtua, kuten viimeisen tsaariperheen kohtalo muistuttaa. Tuo raja ylitetään siinä vaiheessa, kun tavallisessa arjessa venäläinen käy väkivaltaisesti venäläistä vastaan. Näin on käynyt useilla venäläisillä huoltoasemilla. Venäläinen on perinteisesti tottunut jonottamaan kaikkea muuta paitsi viinaa, mutta jonossa etuilemista hän ei hyväksy ja siitä sikiävät käsirysyt!
Poliittiset kilpailijat ja haastajat voi Putin pitää lähellä itseään tai ikkunaa ja siten hallita heitä tai poistaa heidät kuvioista, mutta millä hallitset ja hillitset miljoonia tyytymättömiä, ketkä elävät ympäri laajaa Venäjän maata. Jos heidät yrittää saada lähelle tulee helposti itse tallatuksi moisen massan jalkoihin eikä tuollainen porukka suostu massana vapaaehtoisesti ikkunasta hyppäämään. Niin vain on Ukraina onnistunut ajamaan Putinin nurkkaan, jossa ikkuna tarjoaa ainoan vaihtoehdon kansan käsiin joutumiselle. Viimeistään nyt viimeinenkin venäläinen alkaa hoksata, että jos maassa, joka lukeutuu maailman johtaviin öljyntuottajiin, ajautuu bensiini/dieselpulan ahdinkoon, on asiat hoidettu päin ahteria ja nyt on oikea aika vaatia päitä vadille.
Muutoksen tuulet saattavat puhaltaa itänaapurissa vahvasti valtarakenteita perusteellisesti sekoittaen. Miten me olemme varautuneet tuohon sekamelskaan muuten kuin pitämällä rajat kiinni ja entäpä, kun on aika avata rajata? Olemmeko pelanneet korttimme oikein ja saamme idänkaupan tyrehtymisen myötä menetetyt kymmenet tuhannet työpaikat ja raaka-ainevirrat takaisin vai onko luotu tilanne, jossa Venäjä suhtautuu Suomeen kuin kissa pölyimuriin?
Maakunnantehtaissatyötloppuvat, javäkijoutuulähtemäänetäämmästyönhakuun, töitälöytyypääkaupunkiseudulta, samoinasuntoja. Yksimuuttajapääseemyymäänlippujamuseoon, toinenteatteriin, kolmastyöllistyykaupankassalla, neljässiivoa, viideskuskaaruokapakettejajne. Kaikkitienaavatkovinvähäntaatakseenitselleen edes kelvollisenelämän. Heidän onneksi onluotutukijärjestelmä, jokamahdollistaaesim. pienipalkkaisenasumisenkalliissakiinteistössä. Vuosittainpelkästäänpääkaupunkiseudunvuokra-asuntotukiinupotetaansatojamiljooniaeuroja. Ilmannoitasatojamiljooniatukieurojaeipienipalkkalaisillaolisivaraaasuakokokulmakunnalla.
Väkimääränkasvaessatyöpaikkojenjaasuntojenvälinenetäisyyskasvaa väkisin, jotentarvitaanjulkistaliikennettäjasatsaustateihin, siltoihinjatunneleihin. Koska ihmiseteivätviihdypelkissäasunnoissa, heilletäytyyrakentaauusiavapaa-ajanmahdollisuuksiajaparantaajorakennettuja ajankulutuspaikkoja. Näinmitäänlisäarvoayhteiskunnalletuottamatonhallintokeskuskasvaa uusi Moskova, vaatienuusiaasuntoja, uusialiikenneinvestointejajauusiajoukkoliikenneratkaisuja. Kaikkitämämeneepäätäntäelimissäheittämälläläpi, koskakaikentakanaonvaihtoehdotonvalmistelu, jonka, pääkaupunkiseudullasuurimmanosanajastaanviettävät, päättäjätmukisemattasiunaavat.
Näinmeilläonelettymenneet18tappionvuottajasama, maan talouden tuhoava,joutoväestöntukipolitiikkaonvoimassaedelleen. Elämmemaassa, jossa, kiitosministeriöidenvalmistelevienvirkahenkilöiden, meilläonmiljardeja eurojarahaatuottamattomanväestönvuokra-asuntotukiin, siltoihin, museoihinjajulkisenliikenteeninvestointeihin, muttameilläeioleesim. 500miljoonaaeuroatuottoisaankultakaivokseentaiyritystennkautta tapahtuvaan kokoyhteiskunankehittämiseenesim. korkeantasonkoulutuksenavulla. Kaikenkukkuraksimainittuvinoutumaonajautunut Suomessa niinsyvälle, että sitärahoitetaankuppaamallavientiteollisuudenjamaataloudenkannattavuuttaniinvoimakkaasti, ettämainituttoimialaton ajettukannattavuudenrajoillejasenalle. KuvitteleSuomentilannetta, jossamaanviljelijätienaareilunvitosentuntijaYLE:ntoimitusjohtajaylisatasentunti - kumpiheitäonyhteiskunnankannaltavälttämätön?
Käsittämättömäksikehityssuuntammetekeese, ettäsensijaan, ettäseitsemänkymmentäprosenttiasuomalaisista ei halua,asuaturvattomassa, sosiaalisiaongelmiapursuvassakaupunkimiljöössä, hehaluavatasuamaalla. Sensijaan, että, kutennyt, yhteiskunnantuellarahoitetaansadoillamiljoonillaeuroillapääkaupunkiseudunvuokra-asuntorakentamista ja asumista, meidäntulisatsataväestönpaluumuuttoon, sinne, missäonvalmiitasunnotjaluonnonmukainenterveasuinympäristö kehityksen myötä syntyvine tuottavine työpaikkoineenodottaaheitä. Näinverottaisimmevähemmänvientiteollisuuttajasenduunareita, tarjotenyrityksillekasvuedellytyksetjamahdollisuudentyöllistää, oikealla työllä,lisääväkeä. Samalladuunarienmäärälisääntyisijaoikeintoimienmaataloudenkannattavuusparanisijaesim. sairaanhoitajatvoisivatpäästä tulevaisuudessatienestissäänlähemmäsRuotsinpalkkatasoa! MyösvaltiontaloudentäytyypyöriäplussallajasitäSuominykyhallitustunninjuna-jaHelsinkiinhalli-koohotuksineenteeeikäsitätaatustiteemahdollinentulevavihervasemmistohallitus, jokaeiedestunnustataloudentunnuslukujajayhteiskunnantoimivuudenrealiteetteja tai ihmisten asumistoiveita!
Oheinen YLE:n uutinen herättää tolkuttomuudessaan kysymyksen: Mitä oikein tapahtui? Säästetäänkö nyt rahassa ja tingitään ensimmäisen kotimaisen kielen vaatimuksesta - toiselle kotimaisellehan riittää omia kanavia niin radiossa kuin televisiovastaanottimessa. Näinköhän pitäisi suhteuttaa YLE-vero ja painottaa sitä huomioimaan tarjonta eli toista kotimaista kieltä äidinkielenään käyttävät saisivat korotetut verolipukkeet ja ensimmäisen kotimaisen käyttäjät joutuisivat tyytymään vähempään rahoitussuoritukseen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun sopisi ottaa ko. ongelma oikaistavaksi vai keskittyykö vain ja ainoastaan yhdenlaiseen yhdenvertaisuuteen?
Kyseinen valtiojohtoisen median tila näyttää etenevän samoin askelin kuin Stalinin puhdistukset aikoinaan Neuvosto-Karjalassa. Siellä nimittäin suomalaiset nauttivat paremmasta asemasta kuin venäläiset. Räikeimmin suomalaisten erityisasema korostui Nevosto-Karjalan suomen kielisessä lehdessä, jossa kaikki toimittajat, latojat ja taittajat osasivat suomea. Lehden käytännön valmistukseen ei päässyt yksikään kyrillisiä kirjaimia taitanut venäläinen. Tämähän tietenkin sapetti Stalinia ja sai hänet puuttumaan syntyneeseen ongelmaan äärimmäisen tomerasti. Stalin ei ainoastaan vaihtanut työntekijöitä lehtitalossa vaan alkoi vaihtaa lukijakuntaakin niin, että suomen kielen käyttäjät siirtyivät massoittain ajasta iäisyyteen.
Kun katsot mainittua YLE:n teksti-tv:n uutista ja muistat maakuntien uutisajan alasajon, seuraako meidän valtion mediamme vetäjä AF-jotain otteissaan Stalinia. Tarjotaanko kansalle tarkoituksella niin surkeita uutisia/ohjelmia ettei niihin usko Erkkikään(ei hameella eikä ilman). Yritetäänkö näin vaihtaa kuuntelijaväestö YLE:n kanavilla? Vai onko kyseessä osa suurempaa pitkänjänteen suunnitelmaa, jossa maamme suomalaisperäinen väestö ja kulttuuri korvataan jollain jännällä uudella elon tyylillä, kenties alkuun rantaruotsalaisella? Sen kuvan uutisesta saa vai kuinka muuten on mahdollista, että toimittaja, keneltä edellytetään yliopisto-opiskelut kirjoittaa moista tekstiä? Vai onko kyseessä sellainen jännä juttu, jotta jonkun kihon vähemmän kyvykäs lapsi tarvitsi työpaikan ja niinpä hänet sujautettiin 3 000 YLE:läisen sateenkaarenkirjavaan massaan!
Rydmanin nostaessa esiin järjestöjen johtajien palkkojen leikkauksen, hän sohaisi vasta jäävuoren huippua. Samanlaisia ökypalkoilla eleleviä tyyppejä riittää maassamme sinun ja minun maksettavaksi. Muistanette KELA:n johtaja, kuka haukkui työntekijänsä, sai sanomastaan palautetta niin, että hän murtui siinä määrin, että Brysselin lentoasemalla sikäläinen poliisi talutti hänet huostaan ja viimein sairaslomalle. Kysynkin, miten tuon tyypin poissaolo vaikutti KELA:n toimintaan, oliko ainoa vaikutus se, ettei siellä enää kukaan vienyt haukkumalla alaisiaan työntekijöiden työmotivaatiota? Entäpä YLE, miten vaikuttaisi YLE:n toimintaan, jos sen lähes 120€/h tienaava toimitusjohtaja jäisi lomille tai häntä ei lainkaan olisi?
Nyt joku kysyy, miten KELA:n ja YLE:n johtajat ja palkat liittyvät järjestökihojen palkkojen leikkaukseen! YLE:n ja KELA:n johtajien merkitys po. tahojen käytännön toimintaan on samaa luokkaa kuin järjestöjohtajien todellinen vaikutus järjestöihin. Ei järjestötöissä tehdä huonoa työtä ja YLE:ssä kuten KELA:ssa tehdään hyvää työtä, mutta mikä on johtajien vaikutus tähän. Ovatko ko. toimijoiden johtovirat vain väkisin luotuja eläkevirkoja poliitikoille ja muulle valtakunnan kermalle, joka tarvitsee hyväpalkkaisen turvasataman ennen siirtymistään eläkkeelle? Aloittaessaan puheet järjestöjohtajien palkkoihin koskevista leikkauksista, avasi Rydman polun, joka johtaa väkisinkin vastaavien vinoutumien esiin nostoon muuallakin ja lopulta uhkaa romuttaa suomalaisen kaikkien poliitikkojen ja heitä tukevan eliitin tulevaisuuden turvaavan hyvä veli/sisko järjestelmän.
Nyt sopii tarkastella avoimesti ketä kuuluu kyseiseen eliittiin. Luonnollisesti siihen kuuluvat kärkipoliitikot ja heitä aina ja kritiikittä tukevat omien puolueiden pienemmät kihot. Eikö ole kummallista, jos yritys tuottaa tappiota, sen johtajat saavat potkut, mutta huonosti hoidetun kunnan johtoryhmä saa jatkaa tappiollista temmellystään lähes poikkeuksetta kuntaliitokseen saakka, tuolloin palkat suhteutetaan ja liitoksessa syntyneen suuremman kunnan seurauksena palkat nousevat ja kaikille turvataan jatko työssään viideksi vuodeksi. Tämän kuvion ovat valmistelleet ministeriöiden virkamiehet eli he ovat mainitussa kuviossa mukana, kuten kaiken siunanneet eduskunnassa istuneet oman tulevaisuutensa turvaamiseen pyrkivät poliitikot. Näin meillä on syntynyt raskas julkinen/järjestösektori, jota tavallisten duunareiden ja yritysten maksamat verot eivät kykene kattamaan. Kun edelliseen lisätään vielä kansallisoopperat, kansallisteatterit, kansallismuseot jne. instituutit, ollaan ajauduttu tielle, jolla Suomi on 18 viimeistä vuotta elänyt velaksi.
Nyt joku kysyy kuinka tämä on mahdollista suomalaisessa edustuksellisessa demokratiassa? Syy on yksinkertainen: meidän valtamediamme on osa valtaeliittiä; se ei 18 vuoteen kertonut, että Suomi elää velaksi ja vieläkin se öklöttää velkaantumisfaktoja vastaan. Valtamedia ei puutu todellisiin ongelmiin päättäjien karkeisiin munauksiin, kuten esim. Uniperkauppojen seurauksena hävitttyihyin lähes kuuteenmiljardiin euroon tai päättäjien itsensä ja heidän läheistensä itsekkääseen työpaikkasuhmurointiin, muistakaa presidentin pojan tie Ulkopoliittiseen instituuttiin ja entä päättäjien asuntokikkailu tms.. Jos Shakespeare totesi, että mätää on Tanskan maalla, niin on sitä Suomessakin. Valtamediamme on selkeä osa Suomen 2026 valtaeliittiä, joka tiedotusvalinnoillaan ja asioista vaikenemisillaan sekä kahlitsemalla sanankäytöstä päättävien määrää, turvaa eliitin aseman vaikka se veisi Suomen totaaliseen taloudelliseen tuhoon. Me elämme täydellisessä lumedemokratiassa, jossa muutamiin käsiin keskittynyt media pitää suosikkinsa eli osan eliittiä vallassa.
Jos Sofia Virta ja muu vihervasemmisto olisi aidosti ollut köyhien ja heikkojen asialle, olisi sieltä kiitelty Rydmanin ökyjohtajien megapalkkoihin kohdistuneita leikkauksia ja vaadittu rahojen suuntaamista käytännön toimiin ja auttamista tarvitseville. Näin ei käynyt vaan eliitin mielestä eliitin pettänyt Rydman sai laajalti tuta, sillä eliitin mielestä hän petti suomalaisen eliitin, johon hän poliitikkona itse kuuluu. Rydmanin esiin nosto ja sen saama vastaanotto osoittaa ikävästi todeksi Nccolo Machiavellin viisisataa vuotta vanhan toteamuksen demokratiasta: se on kansan ja eliitin välistä taistelua vallasta. Machiavellin aikana valtaa käyttivät ja eliittiä edustivat kirkon miehet, aateliset ja kuninkaalliset. Nyt 2026 Suomessa machialvellistit eli poliitikot, virkahenkilöstön kärki ja media tukijoineen edustavat valtaa - toisella puolella kansaa edustavat tavalliset duunarit, maataloustuottajat ja etenkin yrittäjät ja julkisten leikkausten kohteina vuosia olleet, edellisistä huolta pitävät ja yhteiskunnalle välttämättömät, sairaanhoitajat, opettajat ja muut julkisen sektorin kansaa konkreettisesti palvelevat kuntien ja valtion työntekijät. Linkistä professorin blogiin suomalaisen yhteiskunnan tilasta.
YLE:n uutislinjan puolellisuus nousi ja nousee useasti esiin somessa. Samalla ja äärettömän sitkeästi YLE mainosti ja mainostaa edustavansa luotettavuudessa ja puolueettomuudessa median ykköskastia. YLE ja sen tekijät ovat sokeita omalle manipuloinnilleen, eikä edes Helsingin prideviikko ja siitä kertominen avaa talon mahtipalkkaisten johtajien silmiä. Tutkimuksen, jonka toteutusta ei tarkoin avata, kertoo Suomen luotetuimman median olevan STT, seuraavaksi sijoittuu Uusi media, kolmanneksi Helsingin Sanomat ja vasta palkintopallilta neljänneksi pudonnut YLE. Sijoitusta voitaneen pitää katastrofaalisena suorituksena ja uutisosaamattomuuden huippuna, sillä rahasta ko. uutistuottajan luotettavuus ei ole kiinni.
YLE:llä on käytettävissä enemmän rahaa kuin koskaan eli lähes 600 miljoonaa euroa. Kuvitelkaa tykönänne tuon summan suuruutta ja verratkaa sitä vaikkapa Suomen maanteiden kunnostamiseen käytettävään rahamäärään 1,41 miljardia euroa. YLE:n tehtävä oikean tiedon levittäjänä on myös Suomen edustuksellisen demokratian toimivuuden peruskivi. Ilman oikeaa faktoihin nojaavaa tietoa ihmiset äänestävät harhaisten mielikuvien ja valheiden perusteella ja tuolloin vallankäytön mandaatin saavat sellaiset henkilöt, ketkä eivät kunnioita perinteisiä suomalaisia arvoja, kuten kristillistä lähimmäisenrakkautta ja heikompien kohtelun inhimillistä turvaamista. Huomioidaan sekin, että suomalaisen yhteiskunnan huipulle päässeet päättäjät romuttivat meidän yhteiskuntamme silloin, kun Suomi oli historiansa rikkain valtio ja mikä mystisintä: RIKAS SUOMI ELI YLIVAROJENSA JA VELKAANTUI 18 VUOTTA!
Kun katsomme YLE:n uudistuksia, voidaan puhua uutistoiminnan alasajosta ja vallan keskittämisestä pienen porukan käsiin. Jos jostain olemme saaneet uutisluotettavuuden tilanne, se löytyy viihteestä, hömpästä uusinnoista. Nyt jos koskaan on aika pistää stoppi YLE:n harvainvallalle ja sen keskittymiselle. YLE on ajanut tiedottamisellaan Suomen moraaliseen ja taloudelliseen rappiotilaan, joten on muutosten tuulten aika. Vaikka maakunnista tuotetaan yksi tai kaksi uutista päivässä löytyy niistä kymmeniä, ehkä satoja toimittajia, joten palataan tilanteeseen kaksikymmentä vuotta sitten, kun YLE oli uskottava, väki on vielä tallella. Jos ette usko, niin katsokaa oheista linkkiä YLE:n Lounais-Suomen yhteystiedoista - pääseekö toimittaja tekemään jutun puolessa vuodessa, entä mitä tekevät ns. uutistuottajat? Kokonaisvaltaiseen YLE:n aseman ja luotettavuuden palauttamiseen kokoaisin ryhmän, jossa esim. Varsinais-Suomesta Maskulat, Taloset, Lähteenmäet, Andersonit ja Jokisipilä vastaamaan toteutuksesta - heillä on tietoa, taitoa ja YLE:llä on rahaa niin ettei pytylle taivu!
Messi on Messi vaikka vetikin rankkarin ohi ja saa nähdä kuinka hän ja Argentiina pärjäävät, kun kisat etenevät ratkaisuhetkiin. Kaiken kaikkiaan kisat ovat tarjonneet mukavaa nähtävää. Maaleja on syntynyt tiuhaan tahtiin eikä 0-0 otteluita ole kuin muutama. Ikävä etteivät tässä lajissa pienet maat yllätä kuten rugbyssa joku Fizi. Olisi hauska nähdä joku pikkumaa Curacao tai Suomi mellastamassa mitaleille jalkapallon MM-kisoissa, sen verran tietävää on studion väki ainakin olevinaan, että heidän itseluottamuksella ja tiedoilla Suomen kisoihin pääsyn ja menestyksen luulisi olevan itsestään selvää. Mutta se siitä, enpä lähde itse peliä analysoimaan vaan siirrän katseeni katsomoon.
Jalkapalloon sisältyy ikäviä katsomohuomioita, onneksi tapahtumat, jotka vaativat lukuisia kuolonuhreja ovat jääneet historiaan. Myös meillä tapahtuu omaa häiriköintiä, kun TPS:n kotiottelussa vastustajan kannattajat leikkivät tulella ja savulla niin, että tuomari pisti välillä pelin poikki. Saman porukan ulkomaan hulinoinnin apinointi ja tulella leikkiminen aiheutti vaurioita Pietarsaaren tekonurmeen. Siksi ihmetyttää, että jossain Koppi -ohjelmassa kaivataan ilotulitteita luomaan tunnelmaa peleihin. Eipä muissa lajeissa kaivata savuja tai ilotulitteita luomaan tunnelmaa. Tuntuukin lähinnä käsittämättömältä, että puolikkaan bussilastillisen verran ihmisiä aiheuttaa hävitystä ja ikäviä tilanteita ja joku asiantuntija toivoo tätä lisää.
USA:n kisat näyttävät sujuvan pelillisesti onnistuneesti, joskin mistään kansan juhlasta ei ole kyse - lippujen hinnat pitävät huolen siitä, että tavallisia duunareita ei katsomossa näy. Kuitenkin iloista porukka riittää katsomoihin kannustamaan oman maansa joukkuetta ja nauttimaan kisoista. Tunnelma näyttää hyvältä ja kaikki katsojat tuntuvat olevan yhtä suurta toisiaan kunnioittavaa jalkapalloperhettä. Mutta se positiivinen asia, jonka haluan nostaa esiin ja josta voisi ottaa mallia katsomoiden lisäksi puistoissa, busseissa, junissa ja ravintoloissa, löytyy japanilaisten katsojien käytöksestä - heillä on mukanaan roskapussit, joihin kerätään roskat, jotka viedään mennessä pois. Siisteys ja lähimmäisen huomioiminen on sivistyksen merkki, joten jospa otetaan mallia japanilaisista jalkapallokatsojista! Toisinkin voi kaikki kääntyä, kuten Yrjöperskeles-blogissa kerrotaan ja pohditaan - linkki alla olkaa hyvä:
Suomessa lähes jokainen kynnelle kykenevä saa äänestää eli vaikuttaa yhteiskuntamme arvopohjaan ja sen käytännön toimintaan. Kun katsomme muutamaa mennyttä vuosikymmentä, pistää se isosti äimistelemään, sillä yhteiskuntamme on menettänyt suuren osan inhimillisyydestä ja kristillisestä kulttuurista periytyvä lähimmäisen rakkaus on lähes tyystin kadonnut Suomesta. Nyky-Suomessa ihmisen saa jättää kuolemaan vain siksi, että hän asuu väärässä paikassa, on päättäjille hyödytön vammainen tai sijoittajille nöyrä, kuiviin imetty, rahastuskohde. Vielä 1980- 1990-luvuilla kaikki suomalaiset saivat kelvollisia terveyspalveluita ilmaiseksi siinä järjestyksessä, kun ontuivat terveyskeskuksen ovesta sisään. Tuolloin kukaan tai erittäin harva edes unissaan kuvitteli tarvitsevansa yksityisiä terveyspalveluita.
Kyseinen kehitys ihmetyttää lähinnä siksi, että sairaan, köyhän, vammaisen, vanhuksen eli heikomman asema huonontui samalla, kun Suomi rikastui ja rahaa heikompien väestönryhmien inhimilliseen kohteluun olisi ollut monta kertaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin esim. 1980-luvulla. 1980-luvulla mediakenttämme kukoisti monipuolisuutta. Yhteiskuntamme piti huolen siitä, että lukuisat näkökannat saivat äänensä levitettyä kansan keskuuteen. Ja joskus jopa itänaapuri auttoi rahoittamalla erilaisten näkemysten levittämisessä. Itse muistan hyvin, kuinka Länsi Uusimaan kirjapainossa katseltiin ja ihmeteltiin, kun neuvostoliiton tuella kustannetun Tiedonantajan toimittajat saapuivat taittamaan julkaisuaan. Ihan mukavaa väkeä ko. tyypit olivat eivätkä tuominneet meitä kapitalistille sielunsa myyneitä toimittajia.
Neuvostoliitto hajosi ja markkinataloudelta katosi vastavoima ja maailmaan jäi ainoastaan kolme sosialistista maata: Kuuba, Pohjois-Korea ja Ruotsi. Muutoksessa hävisi myös Tiedonantajan lehden väen uskottavuus. 1980-luvulla pitkin Suomea julkaistiin lukuisia ns. työväenlehtiä, joita ei juurikaan tilattu, Kotka ja Eteenpäin lehti oli poikkeus, mutta joiden vaihtoehtoista uutisointia ja maailmankatsomusta luettiin työpakkojen ruokaloissa. Pikku hiljaa nämä julkaisut kutistuivat yhdeksi demarien ja vasemmistoliiton emolehdeksi eli kirjoittavien toimittajien määrä ja toimitustyötä suunnittelevien päiden määrä väheni olennaisesti. Mainittakoon sekin, että Tiedonantajaakin julkaistaan vielä nettilehtenä.
Hiukan ennen Neuvostoliiton hyytymistä alkoi mediakentälläkin tapahtua, sillä vuonna 1986 ilmestyi ensimmäinen City lehti. Se oli kopio maailmalla leviävästä uudesta julkaisusta. Jutut olivat minälähtöisiä, kaikkea perisuomalaista pidettiin junttimaisena ja hävettävänä. Itsekeskeinen biletys, pikamuoti ja näennäisinhimillisyys rantautuivat Suomeen ja jyräsivät tutun yhteisöllisyyden ja perinteisen suomalaisen kaveria ei jätetä -ajattelun. Aluksi perinteinen media tuomitsi itsekeskeisyyteen tähtäävän ja kansainvälisyyttä kritiikittä hehkuttavan julkaisutyylin tekijöineen. Kuitenkin hiljalleen, kiitos paikallisradioiden tulon, nämä uuden suunnan toimittajat saivat tekstinsä/äänensä julkisuuteen. Tuolloin ja tuosta alkoi ns. monikulttuurisuuuden esiinmarssi Suomessa.
Tänä päivänä olemme ajautuneet edustuksellisen demokratian alennustilaan vai luuleeko joku tosissaan, että enemmistö suomalaisista pistää yhteistä rahaa mieluimmin joutaviin siltoihin, hömppäviihteeseen, ökykulttuurin tukemiseen, prameisiin, mutta sitäkin turhempiin rakennuksiin ja joutoväen kalliiseen asumiseen sekä joukkoliikenteeseen kuin aidossa hädässä, tuskassa ja kuoleman kielissä kärsivien ihmisten auttamiseen. Meidän mediamme on ajautunut pitkälti vierasmaalaisten käsiin ja siksi monikulttuurisuus jyrää niissä kaiken suomalaisen. Tragikoomisinta on se, että kansan rahoittama YLE, jolla on suuremmat resurssit kuin koskaan 100-vuotisen toimintansa aikana, muuttui kansanradiosta ja suomalaisen kulttuurin tekijästä kansainvälisyyttä apinoivaksi totaaliseksi hömppävälineeksi.
Parhaimmillaan maakunta radio teki ja ylläpiti suomalaista kulttuuria. Esim. Tapani Maskulan sarjat, Juha Ohtosen luomat koulujen väliset kuorokisat ja Kalle Talosen kantapöytä, ovat osa suomalaista mediakulttuuria ja historiaa, jotka korostivat varsinaissuomalaista osaamista ja kulttuurin tekemistä. Mainitut toteutukset elävät ihmisten mielissä ja historiassa, siksi kysynkin, mitä sinä luulet muistavasi tämän päivän Turun radion tarjonnasta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? -Et muista yhtään mitään, vaikka olet jo ennen puoltapäivää kuullut saman porilaisen uutisen kolmasti ja kuulet sen vielä toistoina useasti. YLE:llä oli Turussa hulppeat tilat, joissa sopi vaikka orkesterin soittaa tai kuoron laulaa live-lähetyksessä. Mihin sekin on hävinnyt, entä rahat, jos tilat myytiin ulkopuolisille?
Totuus on se, että mitä enemmän väkeä suunnittelee median toimintaa, sitä enemmän sillä on kosketuspintaa tavalliseen kansaan. Tämän seurauksena media on osa sen käyttäjien arkea ja elävää arjen kulttuuria. Meillä YLE on keskittänyt vallan pääkaupunkiseudulle ja yhtiötä pyörittää henkilö, kuka jo palkkansa vuoksi vieraantuu kansasta eikä tiedä sen tunnoista yhtään mitään. Suomessa muutamalla ihmiselle annettiin 600 miljoonaa euroa rahaa ja mediaväylät, joilla he voivat päättää, mitä kansa kuulee, näkee ja sen pohjalta ajattelee. Onko siis ihme, jos näiden kansasta vieraantuneiden tyyppien tiedotusvallan seurauksena meillä iloisena uutisoidaan Käärijän keikasta, kalliista pääkaupungin kävelysillasta ja vaietaan kansaa terveyspalveluissa odottavista kärsimyksistä ja tuskaisesta kuolemasta. Hitler ja Stalinkin olisivat kateellisia siitä mediavallasta, jota muutama YLE:n pamppu nauttii parhaillaan! Alla linkit Seppo Oikkosen ja Nils-Aslakin sekä professorin blogein, pohtikaapa niiden sisältöä, olkaa hyvä!
