MAAHANMUUTTAJAT SODASSA vai KOTIRINTAMALLA?

Viime sodassa ei ollut pulaa rintamalle lähtijöistä, pohjalaisia kuulemma sidottiin puihin jotteivät lähtisi ennen aikojaan. Meidän vähemmistömme juutalaiset, tataarit ja romaanit antoivat valtavan uhrinsa tämän tulevaisuuden puolesta. Nyt eletään tuota tulevaisuutta ja sen seurauksena syntyvyys laskee huolestuttavasti, mutta uutta väkeä saapuu maahamme muualta. Kun suomalainen ei halua jälkikasvua maahan, jossa opetuksen laatu romahti, samoin terveyspalvelut, työllä itsensä elättämiseen ei voi luottaa ja asunnon ostokin alkaa kääntyä kohtuuttomaksi riskiksi, niin moni muualta tänne tullut kokee Suomen auvoisan turvallisena paikkana verrattuna siihen valtioon, josta hän lähti tänne. Elämän positiivisuus ja usko tulevaisuudesta riippuu eilisen ja tämän päivän suhteesta. Jos tämä päivä tuntuu hyvältä, mutta todennäköisesti se on huonompi kuin huominen, syntyy näin soljuvasta päivien ketjusta usko parempaan ja halu synnyttää omia lapsia, keille voi tarjota omaa elämää paremmat elon taipaleen.

Tilastojen mukaan suomalaisten puolustustahto sijoittuu vertailussa korkealle, joskin sehän koetaan todellisuudessa vasta, jos tosi tohinat alkavat sodan muodossa. Itse suhtaudun hieman skeptisesti kantaväestön puolustustahtoon ja -kykyyn. Paljon maailmaa nähneet ja kokeneet suomalaiset ovat aivan varmasti valmiita antamaan kaikkensa Suomen puolesta. Mainitun ryhmän ikävä maanpuolustusta rajoittava realiteetti kyvystä puolustaa Suomea kumpuaa esiin heidän fyysistä kyvyistään - sitä en epäile yhtään. Mutta entäpä tämä meidän X-sukupolvi, jota vastuullisuuden sijaan kiinnostaa enemmän bilettämin ja festareissa juhliminen? Tosipaikan tullen tuon porukan isänmaallisuuteen ja puolustustahtoon en paljoa laskisi. Tämä ajatus perustuu heidän itsekkäisiin tekoihinsa, mielistellä kasainvälisiä tahoja kaikissa päätöksissä. Heistähän kaikki suomalainen, kieli mukaan luettuna, on junttimaista. Joten veikkaanpa, että he hyväksyvät puolustamisen sijaan Suomen kansainvälistymisen vaikka jokainen aamu alkaisi kasakan naurulla.

Oma ryhmänsä suomessa asuvissa muodostavat muualta tänne tulleet lapsineen. Heidän määräänsä ei voi pitää mitättömänä - 600 000 vierasta kieltä puhuvaa eli maahanmuuttajaa tai ei kielellisesti Suomeen kotoutunutta. Äkkipäätä tuntuisi, että juuri tämä osa väestöä on saanut Suomelta kaikkein eniten eli parhaimmillaan he säilyttivät henkensä ja saivat lisääntyä, kun pääsivät Suomen turvallisiin oloihin eli heillä olisi selvä motiivi ja jopa velka puolustaa Suomea. Kun katson työympäristöni ukrainalaisia, uskon sen perusteella heidän arvostavan Suomea ja suomalaisia siinä määrin, että varmaankin suuri osa heistä naisista tarttuu jopa aseisiin kuittaamaan kiitollisuudenvelkaansa. Sen sijaan epäilen vahvasti esim. Diarra Fatimin ja hänen hengenheimolaistensa, ketkä avoimesti väheksyvät, halveksivat ja jopa vihaavat Suomea ja suomalaisuutta, eivät halua pistää kortta siihen kekoon, jolla turvataan Suomen tulevaisuus. Tuolloin puhutaan pääsääntöisesti jopa noin 300 000 pääkaupunkiseudulla asustavasta vieraskielisestä. Osa heistä lähti jo kerran pakoon sotaa, joten tuntuisiko sen toistaminen helpommalta. Minkälainen riski piilee tuossa satojen tuhansien massassa, jos se alkaa, miesten lähdettyä rintamalle, terrorisoimaan kotioloja, tekevätkö he siitä toisen taistelurintaman ja kuinka käy esim. ruokahuollon? Minkälainen mahdollisuus piilee maanmuttajissa vai onko X-sukupolven valtaan päästyä heitä tullut maahan niin paljon, että mahdollisuus kääntyykiin selväksi riskiksi, joka vie uskon tulevaisuudelta.

LINKKI:

Suomessa asuu nyt yli 600 000 vieraskielistä

TARVITAAN ULKOMAALAISIA LÄÄKÄREITÄ EI POTILAITA

Samalla, kun suomalaiset kärsivät leikkausjonoissa ja jopa kuolevat niissä, arjesta totaalisesti vieraantuneet poliitikot ynnä sote-pomot haluavat tänne ulkomaalaisia potilaita. Eikö olisi kuranttia, jos saisimme taattua terveyspalvelumme ensin sille tasolle, että he ketkä ovat ikänsä maksaneet veroja ja sotemaksuja, saisivat kustantamansa hoidon. Mutta näinhän meillä ei tehdä, koska suomalaisen arki ei kohtaa päättäjien ja sotekihojen aatoksissa tahikka puheissa tai ajatuksissa. Lääkäritilanne ja puheet ulkomaalaisten potilaiden hoidosta saavat sapen kiehumaan, kun vielä huomiomme senkin, että Suomi elää parhaillaan velaksi eli jättää kaiken tulevien sukupolvien maksettavaksi. Mitä kaikkea Suomi on tehnyt aikana, jolloin se on rikkaana maana elänyt velaksi: opetuksen taso on romahtanut, tiestö jätetty huonoon kuntoon, vanhukset teljettiin pörssiyhtiöiden omistamiin kammottaviin oloihin, vammaisista ei välitä enää kukaan, sairaat eivät saa kunnon hoitoa kuin rahalla ja pääkaupunkiseudulla. Tähän me olemme ottaneet velkaa ja vielä pitäisi lennättää tänne ulkomailta potilaita hoidettavaksi, ei päätä ei häntää vai onko?

Kansan rakentamissa, omistamissa ja kustantamissa yliopistoissa koulutetaan lääkäreitä, ketkä eivät halua tehdä töitä kuin pääkaupunkiseudulla tai haluavat tehdä sitä vajaan työviikon osoittavat itsekkyyden ja sen, että heidän kutsumustyössään ainoa motiivi löytyy RAHASTA. Tuonkin vielä ymmärtäisi jotenkin ja sen, että leipiintyy se lääkäri siinä missä teurastajakin kohdatessaan töissään satoja kuolemia, mutta sitä en hoksaa, että estetään lääkärien koulutuksen laajentaminen Suomessa ja jarruna ovat lääkärit. Eiköhän ole järkevämpiä ja tehokkaampiakin paikkoja hoitaa ulkomaalaisia lapsia kuin täällä kalliiden terveydenhuoltokulujen, leikkausjonojen ja potilastuskan kehdossa. Kun puhutaan Lääkäreistä ilman rajoja järjestöstä, Suomessa tuohon voitaisiin liittää yksi sana lisää Lääkärit ilman moraalisia rajoja.

Italiassa pieni paikkakunta pisti terveysasiat kuntoon rekrytoimalla maahan edullisia ja laadukkaita kuubalaisia lääkäreitä. Kaikki ovat tuolta osin kunnossa tuossa köyhässä Italian kolkassa, jota maan omat lääkärit karttoivat kuin kala kuivaa maata. Minkälaisen säästön saisimmekaan aikaiseksi, jos kaikki Suomen kirurgit korvattaisiin kuubalaisilla alan spesialisteilla. Luulisi tämän onnistuvan, koska ei taudeilla, sairauksilla eikä sisuskaluilla ole äidinkieltä. Ihmetyttää miksei moista asiaa oteta meillä puheeksi, onhan kyse inhimillisyydestä, lähimmäisestä ja poliitikkojen tapauksessa äänestäjistä vai ajatteleeko lääkäri pulaa siunaava poliitikko: mitä enemmän potilaita kuolee, sitä vähemmän kilpaileva ehdokas saa ääniä. Muualla ongelma kyettiin hoitamaan, joten miksi me emme kopio tuota ratkaisumallia vaan nostamme näennäisinhimillisesti esiin lapsien lennättämisen tänne sairaalahoitoon. Jo pelkän lennon hinnalla hoidettaisiin useita lapsia ja jäisi valtava hiilijalanjälkikin syntymättä.

Linkit:

Italian köyhin alue paikkaa lääkäripulaansa kuubalaislääkäreillä

Hyvinvointialueilla on täyttämättä yli tuhat lääkärintehtävää

Jotkut lääkärit haluavat tehdä töitä vain osan viikosta

NÄIN TOIMII TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

Työperäinen maahanmuutto saadaan nopeasti toimimaan ja se toimii jo. Tästä löytyy hyvä esimerkki, mutta asioiden liika yleistäminen tekee monen ongelman hoidosta sangen vaikeaa tai peräti mahdotonta. Ensinnäkään työntekijöitä ei saa katsoa yhtenä valtavana massana, vaan yksilöinä tai pieninä ammatillisina ryhminä. Myös työntekijöiden taustat sopii selvittää, jotta hän sopeutuu uuteen kotimaahansa ilman kohtuutonta luopumista omista perinteistään. Sama pätee yrityksiin, niihinkin täytyy asennoitua yksilöinä. Kaikkien yritysten tarpeet ja ongelmat syntyvät yrityksestä itsestään, sen toiminnasta, markkinoista ja yrityksen sekä yhteiskunnan yhteisvaikutuksesta. Jos Suomi elää lamassa, ei se tarkoita missään tapauksessa, että kaikilla Suomen yrityksillä menee huonosti. Ainoa yhteinen tekijä monille yritykselle ilmenee kannattavuuden tarkastelussa, verot, taksat ja lakisääteiset muut velvoitteet syövät useiden yritysten toimintaedellytyksiä.

Loppujen lopuksi kaikki yhteiskunnalliset viritykset, tuet ja lakisääteiset maksut kaventavat yritysten tulosta ja syövät niiden työntekijöiden ostovoimaa. Vaikka palkkaisimme joka kuntaan legioonan yrityskonsultteja, ei se synnyttäisi yhtään uutta perustyöpaikkaa, päinvastoin se ahmisi yhteiskunnan rahoitusperustaa rajusti. Tuntuu lähinnä naurettavalta, että yritykseen saapuu joku virkamies, hän katsoo pöydän alla ja toteaa: tuolla on piilotyöpaikka. Kyllä jokainen yritys tuntee tuotantonsa, siihen liittyvät henkilöstötarpeensa ja on selvittänyt toimintaedellytyksensä markkinoilla. Näihin ei tarvita yhteiskunnan palkkaamia virkahenkilöitä, keiden palkan maksaa viime kädessä yritys ja sen työntekijät veroina. Keventämällä yhteiskunnan palvelurakennetta, kevennetään yritysten veroja. Vaikuttaa koko lailla koomiselta tai ainakin ihmeellisen tehottomalta, kun yritys maksaa ensin veroja, niin se saa seuraavana vuonna tukea, joka tavallaan otetaan sen itse aiemmin maksamista veroista. Minkälaisen byrokratian moinen rahan kierrättäminen vaatii ja mitä se maksaa? 

Yleisen löpinäni lopuksi siirrytään toimivaan työperäiseen maahanmuuttoon. Kalantilainen vientiyritys, joka ei onnistunut rekrytoimaan suomalaisia työntekijöitä, etsi hitsareita maailmalta. Se tuotti maahan aasialaisia työntekijöitä, ketkä aloittivat työskentelyn sitä mukaa, kun saapuivat Suomeen. Työnantaja järjesti heille kunnon asunnon, ei mitään skulahtanutta jätkäporukkakämppiä. Kyseisen yrityksen tyhjästä pystyyn nostanut, nyt yli 500 henkilöä työntekijää työllistävän yrityksen perustaja aloittaa huomenna eduskunnassa, joten kerrankin Arkadianmäelle tulee ihan oikeaa tietoa oikeasta työllistämisestä eikä mistään hikisistä tuista tai tempputyöpaikoista. Saamme kansaedustajan, ketä ei voi pitää ikuisena yrittäjänä vaan oikeana onnistujana, joka maksaa kikkailematta veronsa Uuteenkaupunkiin ja Suomeen. Eduskuntaan tarvitaan juuri tällaisia inhimillisiä yrittäjiä ja heidän työntekijöitään eli väkeä, joka tietää kuinka Suomessa eletään arkea ja kuinka arjen ongelmat ratkaistaan. Toivottavasti tästä kalantilaisesta kansanedustajasta alkaa muutos ja Arkadianmäelle alkaa poliittisten kähmijöiden tilalle nousta tavallista elämää eläviä arkisuomalaisia! Vielä loppuun sellainen kaksi kärpästä yhdellä iskulla työperäinen maahanmuuttoajatus: korvataan lääkäripulamme tuomalla maahan edullisia ja kaikkialla Suomessa valmiita työskenteleviä laadukkaita lääkäreitä - heitä löytyy Kuubasta!

LINKKI:

VAHTERUS

LÄHTEEKÖ TALOUSOSAAJA K-PESÄSTÄ?

 

Laatu nousi päivien sanaksi eikä sen käyttöä sovi kieltää edes ihmisten tekemisiä arvosteltaessa. Osaamisesta saa maksaa ja paljon, mutta osaamattomuus se vasta kalliiksi käykin. Politiikassa tämä korostuu selvästi ja etenkin käy hurjan kalliiksi sekä ärsyttäisi rajusti rahoittajien enemmistöä, jos kaikki tiedettäisiin. Tämän vuoksi laadultaan heikko organisaation johto, pyrkii ensin rekrytoinnissa sisäisiin siirtoihin ja toiseksi tähtää vähälaatuiseen uuteen osaamiseen, jottei laadulkkaan huippuosaajan saapuminen paljastaisi omaa laadutonta osaamista. Tietenkin laaduton organisaationjohto tietää itse oman osaamisvajeensa, jonka he pyrkivät peittämään maksajilta ja pyrkivät pääsemään toisiin laadukasta työtä tekeviin organisaatioihin, jossa voisi, vähemmän laadukkailla lahjoilla, helposti luovia osaavien vanavedessä. Mutta he ketkä eivät laaduttomuutensa vuoksi pärjää hakuprosesseissa, ovat jumissa kuin uimataidottomat rotat uppoavassa laivassa. 

Niin kuitenkin saattaa käydä, että mainituista yrityksistä huolimatta, johtoryhmään ilmestyy sisäisten siirtojen sijasta ulkopuolista laatua osaamisen muodossa. Kun tuohon vielä liitetään rohkea plus sujuva ulosanti sekä rehellisyys, alkaa tumpelorottalaumassa vikinä ja purina, aivan kuin heidän rotanpäiviään tupsahtaisi pilaamaan iso, ketterä ja älykäs kissa. Kissa häärii ja pistää rottien kaavailut laatujärjestykseen tylyllä tokaisulla: YLIVAROJEN ELÄMINEN LOPPUI TÄHÄN! Mainittu laadukas osaaja erottuu selvästi töppäilevästä, laaduttomasta massasta kissan tavoin veltoksi itsensä ylensyömisellä ja laiskottelulla muokanneista rotista. Koko ajan rotat pelkäävät, jos palkanmaksaja näkee laatueron heidän ja uuden tulokkaan kesken, tästä saattaa seurata potkujen ketjureaktio - eihän voi loputtomiin luottaa kaveripäättäjienkään kykyyn salata munausten ketjua ja etenkään sen hintaa ja vaikutusta tulevaisuuteen. Ei laadukkaan puurtajankaan oleminen muodostu helpoksi töppökaartia perässä vetäessä sen virheitä korjatessa. Mielessään hän kiroaa koko savotaan lähtemisen ja rottalauman keskelle joutumista.

Vaan kävipä mäihä, eräänä päivänä laadukas tekijä lukee talousvaikeuksien kautta omistajaa vaihtaneen lehden sivuilta talousuutisen, jossa kerrotaan hänen kotikaupungissaan tarvittavan talousjohtajaa. Jatkaako hän entisessä hommassaan ja tuntee olevansa kuin ottelun jälkeen Ässien pukuhuoneeseen eksynyt, nollapelin pelannut, voittoisa Lukon maalivahti. Lähtekö vai jäädäkö, siinä pulma, jonka ratkaisua voi jokainen tahollaan pohti. Ja palaako mahdollisen poislähdön jälkeen töppöorganisaatio peri juurilleen jatkaen tappiotaaperrusta?

NÄIN S. VIRTA RAIVOAA MIEHELLEEN

Kuunnelkaa Perheiden parhaaksi ry:n tallenne, jossa lapsi puolustaa isäänsä, jota raivoava S.V. moukaroi huutamalla ja kiroilemalla. Siinä sivussa ilmenee raivoajan asenne työttömiä kohtaan. Tallenne pistää väkisinkin pohtimaan po. naisen inhimillisyyden ja kyvyn hoitaa yhteisiä asioita. Se käy täysin selväksi, että minkäänlaista lähimmäisenrakkautta S. Virta ei tunne ainakaan omia lähimpiään eli miestään ja lastaan kohtaan. Myös se ihmetyttää, miksei media tartu merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan käsittämättömän vastenmieliseen ja kaikkea muuta kuin vastuulliseen käytökseen. Ja jos oheinen tallenne ei pidä kutiaan, miksei sen aitoutta kiistetä. Haluan vielä varoittaa, että tallenteen sisältö on todella ahdistavaa ja vastenmielistä kuunneltavaa, minkähänlaiset traumat pieni lapsi tällaisista raivospektaakkeleista kannettavaksi läpi elämänsä. Onko tapahtunut rikos ja onko siihen puututtu?

KOMMANDOPIPOPAKKO JULKISIIN PAIKKOIHIN vai BURKHA?

 

Osa meistä on häikäisevän kauniita ja toiset, kuten meikäläinen, on vähemmän sitä. Minulle kuten muillekin vähemmän kauniille kuuluu oikeus olla tasa-arvoinen kauniiden kanssa ainakin julkisissa tiloissa, koska olen ikäni maksanut veroja. Viimeinkin minun kuuluu saada jotain takaisin maksamistani veroista. No sainhan käydä armeijan ja siellä kokeilla hienoja vehkeitä, joihin muuten olisi koittanut mahdollisuuksia. Täytyy myös mainita ylläpito kylmässä Karkialammen kasarmissa kera herkullisten aterioiden. Mutta sen jälkeen sain syödä yhden sokeripalan pakolla ja muutaman rokotuksen ulkomaanmatkoja varten ja muutaman koronarokotuksen. Niin, mutta palataan asiaan. Toivon siis tasa-arvoa julkisissa tiloissa liikkumiseen. On väärin, että osa porukasta saa uskontonsa kautta edun päästä verhoilemaan rumat kasvonsa burghalla tai niqabialla. 

Burkhan tai niqabian käyttäjät ovat suojassa pahoilta katseilta ja irstailta ehdotuksilta. Oikeastaan äimistelen, kun me too -ihmiset eivät ole esittäneet burghapakkoa. Kuinka monelta kopeloinnilta olisi säästytty, mikäli tällainen sääntö olisi nuijittu aikoinaan. Tietenkin burkha pelottaa joitakin lapsia, ketkä ovat perehtyneet Tove Janssonin Muumi kirjoihin. Näyttäähän burkhaan verhoutunut kulkija mr. Möröltä. Olisiko siis kohtuullista, jos burkhan kasvoihin saisi vaikkapa keep smiling tyyppisen hymiön. Voisihan tietenkin tehdä vaihtoehtoisesti sellaisen uudistuksen, jossa burkhan pääosa olisi kiljuvan kirkkaan keltainen. Tuolla tyylillä väritetyt burhan käyttäjät antaisivat iloista lisäväriä kaupunkiemme syysankeaan katukuvaan. Ehkäpä burkhiin voitaisiin laittaa myös rekisterinumero sekaannusten ja persoonavarkauksien välttämiseksi.

Palataanpa tuohon alkuperäiseen tasa-arvoiseen liikkumiseen julkisilla paikoilla. Burkha lienee liian raskas etenkin helteillä se on tukalan kuuma ja hankala esim. metsätöissä, joten sitä en taida ehdottaa, mutta miltä tuntuisi, jos loisimme kommandopipo pakon julkisiin tiloihin, kulkuvälineisiin sekä teille ja turuille. Tuolloin olisimme kaikki ulkonäöltämme tasa-arvoisia ja välttyisimme ennakkoluuloilta ja ivalta. Luonnollisesti myös henkilöpapereihin ja ajokorttiin, kuten passiinkin tulisin ottaa kuva kommandopipo päässä. Näin esim. sakkotilanteessa ei mahdollisesti negatiivinen pärstäkerroin pääsisi vaikuttamaan sakon suuruuteen. Toisaalta kommandopipo suojaa kulkijaa vain kasvoilta ja Temu housut saattavat paljastaa hänet köyhäksi reppanaksi, joten semminkin tasa-arvon turvaisi kuitenkin kaikkein parhaiten burkha. Tuolloin aviosiippaa etsiessä edettäisiin vähän kuin ensitreffit alttarilla tyylillä - liekö, joku, kaukaa viisas, burkhavalmistamo ohjelman taka pi.. vaikuttaja. Burkhapakon puolesta puhuu myös se, että pakollisena kouluasuna se vähentäisi koulukiusausta, kun kukaan ei olisi kateellinen toisen vaatteista eikä kukaan tietäisi, ketä kiusata, joten miksi kiusata?

YLEN ARVOTON IHMISARVO

Kaikki ihmiset ovat ihmisarvoltaan yhtä arvokkaita, todettiin YLE:n keskustelussa Teemu Keskisarjalle, joka väitti suomalaisia esittämillään mittareilla "arvokkaimmiksi" kuin esim. afrikkalaisperäistä maahanmuuttajaa. Ikävä kyllä Keskisarja on oikeassa, jos mittariksi otetaan pärjääminen ja tuottavuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Periaatteessahan me kaikki olemme tietenkin yksilöinä yhtä arvokkaita, mutta jos ajatellaan meitä joukkona ja meidän elämämme vaikutusta toistemme olemisiin, voimme väittää yhden tuottavan onnellisuutta toiselle ja toisen elävän tuon yhden tuottamalla onnellisuudella. Jos yksilö tekee työtä, joka rikastuttaa yhteisöä ja turvaa sen jäsenille terveyspalvelut, opetuksen, tiestön, energian, ruuan jne., on hän yhteisön kannalta arvokkaampi kuin hän, joka nauttii toisen tuottamista/kustantamista palveluista. Tämän hoksaamisen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia kenellekään. 

Mikäli nakerramme toimintaedellytyksiä siltä joukolta, joka mahdollistaa koko yhteiskunnan toimimisen, huononee yhteisön kyky pitää huolta heistä, jotka tarvitsevat apua tai tukea. Nyt toimimme juuri näin eli kavennamme esim. juuri niiden yritysten ja työntekijöiden veronmaksukykyä, jotka luovat sen perusvarallisuuden, jolla yhteiskuntamme toimii. Jos toimisimme toisin eli tukisimme mainittuja yhteiskunnan osia, se mahdollistaisi nykyistä paremmin yhteiskuntamme peruspalvelut ja meille jäisi varallisuutta auttaa heitä, jotka eivät saa turvaa omasta yhteisöstään. Arvottamalla erilaiset työt ja tukemalla niitä niiden merkitysjärjestyksessä yhteiskunnalle turvaamme auttamismahdollisuuden, jos toimimme toisin niin lopputulos muuttuu päinvastaiseen suuntaan ja jos menemme tässä liian pitkälle, koko yhteiskunnan toiminta halvaantuu. Kukaan ei pelastu tai pärjää paremmin sen vuoksi, että joku puhuu, ääni väristen ja tippa silmässä, inhimillisyydestä ja ihmisarvosta. Ainoastaan päätöksillä, jotka tukevat välttämätöntä tekemistä turvataan yhteiskunnan toimivuus ja kyky auttaa. 

Meidän ongelmamme kasvavat päivä päivältä: terveys/vammais/vanhuspalvelut huononevat ja niistä voitot keräävät pörssiyhtiöt vievät miljardit ulos maasta - meillä tuetaan miljardeilla yhteiskunnalle mitään tuottamattoman väestön asumista siellä, missä asumiseen heidän tulonsa eivät riitä - meillä tehdään jätti-investointeja vähemmän välttämättömiin kohteisiin esim. kansallismuseon uudistus lähes 100 milj. euroa - teemme tiehankkeita passiväestölle, jolle jo on kustannettu metrot ja paikallisjunaliikenne pitkälti valtion varoista - YLE joka nielee vuodessa 500 miljoonaa euroa pääsääntöisesti maakunnista, joille se on kääntänyt selkänsä. Yhteiskuntamme elää ihmeellisessä tukiviidakossa, jossa vain byrokraatit voivat hyvin - juuri tuo syö Suomen mahdollisuudet pitää huolta omista jäsenistään tai sen ulkopuolisista avuntarvitsijoita ilman velkaa. Kun hieman syvällisemmin ajattelee, niin hoksaa, että yhteisön auttamiskyky perustuu juuri siihen, mitä Keskisarja totesi ja sitä vastaan pullikointi tuottaa tuskaa niin lähimmäisille kuin kauimmaisille!

GAZAN LAPSET SAIRAALOIHIMME - EI - EI ja EI

Presidentti on huolissaan Gazan lapsista ja omasta pojastaan, mutta entä muut suomalaiset lapset, välittääkö presidentti tai kukaan muu päättäjä heistä? Kansainvälisessä vertailussa opetuksemme on romahtanut kärkisijalta, lapset voivat henkisesti pahoin ja käyttäytyvät väkivakaisesti toisiaan kohtaan. Myös heidän fyysinen kuntonsa on huonompi kuin aiemmin, eivätkä he saa terveyspalveluja jonottamatta. Työttömyys kalvaa useiden lasten vanhempien elintasoa, joka heijastuu ikävästi jälkikasvun elämään. Vammaiset, sairaat ja vanhukset on alistettu huonoon hoitoon ja pörssiyhtiöiden välineeksi tehdä miljardi businesta. Tavallinen suomalainen ikään, sukupuoleen tai sukupuolettomuuteen nähden on ollut jo reilun vuosikymmen pelkkä rahan kuppaus- ja säästökohde. Siinä sivussa meidän tulisi auttaa Ukrainaa, afrikkalaisia, hoitaa globaalisti ilmastonlämpeneminen, jakaa kehitysapua ympäri maailmaa, ottaa vastaa pakolaisia, boikotoida Venäjää ja tietenkin kantaa huolta Gazan lapsista ja kiikuttaa heidät HUS:n hoiviin sairaalahoitoon.

Ensinnäkin kaikki tuo mainittu, siis rahan syytäminen maailmalle tapahtui suomalaisten elämisentason heikentämisen kustannuksella ja lisää velkaa ottamalla. Me kuppaamme suomalaisen työn tuloksesta valtion hoteisiin niin paljon, että yritykset menettävät toimintaedellytyksensä ja heidän työntekijänsä ostovoimansa. Jo nyt Suomen on pakko ottaa velkaa, jotta yhteiskuntamme toimii. Kuka tämän velan maksaa? -Tulevat sukupolvet! Suomea eivät velkaannuta nykyiset eläkeläiset, jotka maksoivat ennakkoon vanhuuden päivänsä ja siinä sivussa rakensivat tämän maan ja sen hyvinvointiyhteiskunnan, vaan velkatuja löytyy valtaan nousseesta X-sukupolvesta, jota kiinnostaa festarit ja bilettäminen sekä se, että toimemme näyttävät kansainvälisesti katsottuna humaaneilta. Jos joku nostaa taloudellisen tilanteen tai työttömyyden esille hänet nuijitaan maan rakoon väitteellä: olet rasisti, olet itsekäs, kun et halua auttaa ulkomaan hädässä eläviä. Mutta kukapa se on itsekäs? -Päättäjä, kuka niistää rahaa lapsilta, sairailta, ikäihmisiltä, vammaisilta joko suoraan tai leikkaamalla heidän palveluita tai etuuksiaan, mutta itse päättäjä jatkaa ökyporsasteluaan, koska tietenkään ei hänen kulttuuri- tai muusta viihdetarjonnastaan voi leikata.

Jo käytännössä Gazan lapsien kiikuttaminen tänne tuntuu järkyttävän idioottimaiselta. Terveyspalvelumme ontuvat ja siksi niitä jonotetaan. Pistetäänkö Gazan lapset jonon hännille vai saavatko he ohittaa jonon? -Jos Gazan lapset pääsevät jonon ohi alkaa siitä välittömästi aiheellinen ja oikeutettu urputus. Tietenkin tätä valittamista pitävät kohtuuttomana he, ketkä käyttävät yksityisiä terveyspalveluita eli juuri he ketkä vaativat esim. Gazan lasten auttamista, mutta ottaisivat siihen rahat köyhempien maksamista veroista ja ulkomailta haalitusta velasta. Jospa hoitaisimme ensin terveyspalvelumme edes sille tasolle, etteivät ihmiset kuolisi tai kärsisi pitkissä hoitojonoissa. Aivan alkuun voisimme vaikkapa motivoida lääkärit tekemään normaalin työntekijän teholla kahdeksan tuntisia työpäiviä viidesti viikossa, seuraavaksi pitäisi ryhtyä toimiin lääkäripulan poistamiseksi. Jos kaikki pitäisivät huolta lähimmäisistään ei kenenkään tarvitsisi huolehtia kauimmaisista - eiks jeh saudit ja muut huntuökyt?

VAKUUTUSLÄÄKÄRIT PELASTAVAT GAZAN LAPSET

Ainakin paperilla näyttää hienolta, kun Suomi ryhtyy parantamaan Gazan lapsia. Totuus on sama kuin vakuutuslääkärin jalattomalle kirjoittama todistus: voit ihan hyvin pyöräillä ja lähteä vaikka heti Vueltan vuori osuuksille. Samalla tyylillä Gazan lapset pelastuvat ruhjeista, taudeista ynnä nälästä. Mikä merkittävintä kaikki parantaminen tapahtuu etänä potilasta näkemättä. Ei siis matkakuluja, joten hiilijalanjälkikin jää olemattomaksi. Kun meitä suomalaisia siunattiin tällaisella lähimmäisenrakkautta ja inhimillisyyttä huokuvalla, Jumalasta seuraava ylöspäin, joukolla, niin emme saa itsekkäästi omia korkeimman meille antamaa lahjaa - Gazan lapsille täytyy antaa mahdollisuus päästä suomalaisten kaukoparantajien käsiin ja kokea maaginen ihmeparantumisen ihmeiden ihme. Jos joku ei usko tätä, niin eiköhän vakuutuslääkärien jumalallisesta kykyjen toimimisesta löydy lukuisasta oikeuden päätöksiä. 

Gazan lapsia täytyy auttaa kuten lapsia yleensä, mutta aivan ensiksi täytyy auttaa Gazan lapsia. Näinhän mediamme toitottaa ja pääministerikin sauhuaa samalla asialla. Suomessa vaan on Euroopan suurin työttömyys, mutta siihen ei puutu media, ei hallitus eikä työväen ja köyhien asialla, sloganiensa mukaan, häärivä oppositio. Siispä mikä on ikävintä, muunlaista apua, kuin vakuutuslääkärimme osaaminen, emme voi antaa Gazan lapsille, sillä HUS:n ulkopuolella sairaat ja vammaiset kärsivät ja kuolevat jonoihin eikä meillä ole rahaakaan olemmehan eläneet jo vuosia velaksi ja velkaahan ei yksikään päättäjä luvannut ottaa ja jättää sitä tulevien sukupolvien maksettavaksi, viimeksi näin vastuullisesti tokaisi eilen Lindtman ja häntä tuki painokkaasti kaikkien talousnerojen äiti TT. Tuppurainen.

HYVINVOINTIVALTION HÄVITTÄJÄ LÖYTYI!

Lähes koko 2000-luku Suomen taloutta on hoidettu vastuuttomasti tai ainakin taitamattomasti. Syy ei piile siinä, istuuko vallassa punaiset, mustat, siniset tai kirjavat. Syy ongelmaan löytyy vallanpitäjiä yhdistävästä tekijästä eli valmistelusta. Presidentti voi sooloilla tässä maassa saada paljon hyvää aikaiseksi, kun hän itse pelaa pelinsä eikä lyö hole in onea väärän henkilön kanssa. Ministerit eivät tee muuta kuin toitottavat sitä, mitä valmistelijat tuovat heille eteen. Ainoastaan jossain detaljijutuissa pääsee näkyviin poliittiset linjaukset, mutta pääsääntöisesti mennään virkavalmistelijoiden esittämällä tiellä ja Suomessa tuo tie vie päivä päivältä jyrkemmin alaspäin. Valmistelevaa virkakuntaa tulisi uudistaa, jos heidän työnsä laaduttomuus ei tarjoa päättäjille toimivia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen turvaamiseksi. 

Useimmat näkevät ja tietävät, että julkisella sektorilta löytyy yhtäällä tehottomuutta ja toisaalla työskennellään paineen alla. Esim. hyvä palkkaiset lääkärit tekevät lyhyitä työpäiviä, mutta sairaanhoitajat painavat pienellä palkalla pitää päivää pitkissä putkissa. Sama ongelma on vaivannut Suomea jo kauan eikä sille ole tehty mitään. On aivan turha luulla, että joku Kaikkonen, Marin, Soini, Ohisalo tai Purra on edes hitusen vertaa kiinnostunut tavallisen suomalaisen terveyspalveluista saati, että heiltä löytyisi ratkaisu hyvinvoinnin turvaamiseksi kaikille suomalaisille. Ministerien taito rajoittuu pyrkyryyteen ja siinä hän on onnistunut, sillä eihän hän muuten olisi ministeri. Otetaan esimerkiksi nuorisosäätiö Kanki Kaikkonen, kun noilla eväillä pääsi ministeriksi, on pyrkyryyden, kaikkine apuineen, oltava huipussaan. Viimeinkin sietäisi siirtää katse ministereiden takana työskenteleviin ministeriöiden valmisteleviin virkahenkilöihin.

Katsokaapa sote uudistusta ja muistelkaa paras hanketta. Uskon niiden taustalta löytyvän samojen valmistelijoiden. Terveys/sosiaalipalveluissa jos missä mentiin ojasta allikkoon ja kohta valutaan mereen. Nykyiset ministerit arvostelevat sote-uudistusta, mutta eivät tee pienintäkään korjausliikettä ongelmien poistamiseksi. Syy löytyy siitä, että varmaankin samat, sote uudistuksen viimeistelleet valmistelijat istuvat yhä ministeriöissä eikä heiltä löydy ratkaisua syntyneisiin luomustensa ongelmiin. Muistaakseni Einstein totesi, että hän, joka on ongelman luonut, ei pysty sitä korjaamaan. Tämä näköjään pitää paikkansa ainakin ministeriöiden valmistelijoiden suhteen. Ongelmien ratkaisun kyvyttömyyden lisäksi ministeriöiden valmistelijoiden työssä häiritsee puolueellisuus. Vai voitteko väittää, että yhteiskuntamme byrokratiaa olisi karsittu ja tehostettu - ei korppi korpin silmää noki ja virkahenkilö pitää huoli maakuntienkin kollegoista, mutta ikävä kyllä kaikki tämä ja pääkaupunkiseudun, jossa po. valmistelijat asuvat, investoinnit verottavat maakuntien elintarviketuotannon/jalostuksen sekä vientiteollisuuden yritysten ja työntekijöiden kantokykyä siinä määrin kohtuuttomasti, että koko hyvinvointivaltio on uhattuna!

VAIKKA MEDIA MOUKAROI - PERSUT EI VIKISE!

Hitlerin ja Stalinin propagandakoneisto haukkaa hopeaa 2000-luvun suomalaisen huippumanipuloijan rinnalla. Voitaneen puhua Suomen mediahistorian törkeimmästä hyökkäyksestä jotain puoluetta tai sen edustajia kohtaan, kun uutisoija leimaa heidät pelleiksi ja luo pienestä joukosta päähänsä oman käsittämättömän ja etenkin valheellisen mielikuvan, jota hän alkaa markkinoimaan yli sata vuotta vanhan viestimen kautta kansalle. Uutisvälineen sisällöntuottaja, toimittajaksi häntä ei voi tituleerata, tekee luonneanalyyseja, esittää motiiveja ja luo harhaisia salaliittokuvitelmia kysymättä kertaakaan mitään heiltä kenestä hän kirjoitta- Teksti syntyy siis mutu-pohjalta alatyyliseen sävyyn. Sen sijaan vastapuolta hän kuuntelee ja toteuttaa sen toiveet viimeistä Iin-pilkkua myöten. Julkisuudessa po. sisällöntuottaja jopa kertoo inhokeilleen kuuluvansa vastapuolen leiriin ja ajavansa tämän etua. Hän peräti uhoaa ylimielisesti, että ette te voi mitään, kun minä päätän, mitä kansa lukee.

Lukiessanne oheista lehtiotetta, yrittäkää asemoida itseänne sen kautta otteen kirjoittajan mielentilaan ja aprikoikaa kuinka joku voi suggeroida itsensä moiseen sokean vihan tilaan sekä ryhtyä analysoimaan rakentavia valtuustoaloitteita ja päätyä lopulta kirjoittamaan itse keksimistään aloitteiden tekijöiden, sairaista ja täysin normaalilla järjellä käsittämättömistä, motiiveista. Yleensä ihmisen kiukku laantuu muutamassa päivässä, mutta toisin on tässä tapauksessa, jossa viha paisui paisumistaan ja purkautui vastemielisen alhaisina hyökkäyksinä muutamaa demokraattisesti valittua päättäjää kohtaan, jotka erehtyivät kysymään ja ehdottamaan valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Kyseisellä kuvottavalla muutaman päättäjän valheisiin pohjaavalla mediamoukaroinnilla saatiin synnytettyä luottamushenkilöiden enemmistössä pelko, jonka kautta nynnyä enemmistölaumaa oli helppo hallita ja saada se hyväksymään kaikki älyttömyydet, joiden seurauksena kaupunkimme kehitys muuttui kasvavan väkikadon ja vastuuttoman huonon taloudenpidon seurauksena totaaliseksi romahdukseksi.

Muutaman ihmisen kokema julkinen häpäisy median levittämien valheiden vuoksi ei olisi koko yhteisön kannalta merkittävää ellei se olisi samalla johdattanut päätöksentekoa siunaamaan massiivista epäonnistumisten ketjua. Kun rehellisesti tarkastellaan kaupungin tilaa, niin hölmömpikin hoksaa, että, mediamanipuloinnilla ja valheiden levittämisellä, syntyneet päätökset olivat auttamatta vääriä. Kaupungin omaisuus on jätetty rempalleen ja korjausvelka kasvoi kiinteistössä, kaduilla ja katujen alla - hukkainvestoinneilla vaikeutettiin kaupungin tilaa ja jopa lisättiin kaupunginostamaa kiinteistömassaa sekä velkaa - lasten ja nuorten kohtelussa olemme epäonnistuneet niin, että lapsiperheet, Wintteristä huolimatta, muuttavat täältä pois - kaupunki eli tasetaloudessa, mikä on ajautunut tulevaisuudennäkymät vuosi vuodelta huonommaksi. On jotenkin koomista, että juuri nyt, kun aika on ajanut mainituista aloitteiden kehityskohteista ohi, osittain samat,  päättäjät ryhtyivät toteuttamaan tekonurmea, monitoimitaloa jne.. Ikävää, että asioihin ei tartuttu, kun aloitteet tehtiin, silloin ne olivat vetovoimatekijöitä. Tähän on tultu, kiitos median ja löpsöjen päättäjien ja loppuun voinee vai voiko  jalostaa sananlaskua: Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa tyyliin: Hullu nainen Huittinen kirjoittaa enemmän kuin tietää?