Eipä tarjonnut eduskunnan erikoislähetys mitään uutta ja mullistavaa kansanedustajien puheiden osalta. Tietenkin Teemu Keskisarjan puhe oli aivan omaa luokkaansa suoruudessa ja verbaalisuudessa ja varmasti YLE:n johtokähmyt yli sata euroa tunnissa tienaava johtaja mukaan lukien kiroavat, että Keskisarja pääsi valtakunnan verkkoon. Hänethän on siivottu ko. mediasta sen jälkeen, kun hän runttasi tylyillä faktoilla YLE:n suosikit valheiden suon syvyyksiin!
Jos ei kansanedustajien verbaalinen ulosanti tarjonnut juuri mitään uutta, niin sättimistasolle jämähtänyttä keskustelua kuvanneen kameran iso kuva paljasti jotain, jos keskittyi intensiivisesti kuulon ohella näkemäänsä. Isossa kuvassa nimittäin T: Tuppurainen kommunikoi koko ajan jotain A. Lindtmanille. Väistämättä mielessä alkoi aprikoimaan, kumpihan heistä johtaa SDP:ä, sillä Tuppurainen pauhasi tekstiä Lindtmanin suuntaan ja tämä nöyränä nyökkäili kuulumalleen, kunnes tyytyi plaraamaan jotain kännykästään. Olivatko kuvan tarjoamat välähdykset todiste demareiden väitetystä sisäisestä naisvallasta vai sattuman tarjonnut harha?
Keskustelussa sivuttiin myös Uudenkaupungin autotehdasta ja yli puoluerajojen kiiteltiin tehtaan yli tuhannen työpaikan pelastamista, joskin jotkut antoivat siitäkin huonoja tyylipisteitä. Sen sijaan kukaan ei kiinnittänyt huomiota niihin tuhansiin työpaikkoihin, jotka jäi pelastamatta. Tehtaassahan oli parhaillaan 4 800 työntekijää, ketä tekivät töitä vientiteollisuudelle eli on aika kornia puhua, että tehdas pelastettiin kiinalaisilta. Kaikkien kansanedustajien olisi välttämätöntä lukea Nils-Aslakin blogin loistava kirjoitus Suomen onnettoman tilanteen todellisista syistä, jotka avataan faktoineen lukijoilleen. Ehkäpä sitten ne Uudenmaan ja Helsingin ulkopuolelta tulevat kansanedustajat alkaisivat käyttää valtaansa - heitä on eduskunnassa muistaakseni noin 130 eli nykyinen kaikki Helsinkiin -tyyli ihmetyttää massiivisesti! Tuossa alla linkki Nils-Aslakin blogiin, suosittelen vahvasti - olkaa hyvät!
Tämä päivä opettaa paljon aikamme poliitikoista, joten jos aikaraameihin sopii, niin katsokaa 11:55 alkava lähetys YLE:n ykköseltä tai Areenasta. Kun jotkut sijoittavat itsensä heikompien puolustajiksi, niin tänään asian laita paljastuu konkreettisesti, kun kokoomuksen pääministeri Petteri Orpo asettuu heikomman rooliin. En tarkoita, että hänen hallihulluttelunsa täytyisi hyväksyä, en moiseen pistäisi rahaa itsekään, mutta nyt pääset aitiopaikalta katsomaan, hyökätäänkö Orpoa vastaan henkilöä kelvottomaksi solvaten vai kritisoidaanko halli asiaa ja halutaanko asiallisilla kysymyksillä hämäryyttä valottavia vastauksia halliepäselvyyksiin?
On oiva tilaisuus nähdä, ketkä ovat vilpittömästi asiallisella asialla ja ketkä hakemassa hyviä vaaliasetelmia itselleen. Pahimmillaan kohta YLE paljastaa jopa joiden päättäjiemme sisällä piilevän narsismin ja niin suuren henkilökohtaisen vallanhimon, että sitä voi kutsua pahuudeksi! Jos suinkin aikaa on ja intoa piisaa, seuratkaa pian alkavaa tilaisuutta, se kertoo paljon enemmän päättäjistä kuin kaikki vaalitentit yhteensä ja muistakaa, eivät kaikki Orpon kimppuun hyökkääjätkään kirjaudu nuhteettomien listalle, vaan nyt joku tuomion rötöksistä saanut puhtaana pulmusena sovittaa itselleen tuomarin peruukkia haaveillen pyövelin kirveestä - mielenkiintoista ja opettavaista draamaa tarjolla!
Muun Suomen kipristellessä vielä lamassa Uudenkaupungin autotehtaan kasvu alkoi ja pian siitä tuli 4 800 työpaikkaa tarjoava Suomen suurin vientiteollisuuden yksikkö. Kasvun ja sen edellyttämät jätti-investoinnit mahdollisti yhteistyö ja Valmet Automotiven osaomistajaksi tullut CATL. Kyseessä on kiinalainen sähköautojen ja akkujen suunnitteluyritys, jossa työskentelee tuhansia insinöörejä. Tuo tietotaito saatiin Suomeen ja muun eurooppalaisen autoteollisuuden kärvistellessä saastuttavien polttomoottorien kanssa kohti loppuaan, Uudessakaupungissa tulevaisuus näytti hyvältä. Mahdollisuuksien rajoissa oli tehtaan kasvu maanosan mittakaavassa merkittäväksi henkilöautojen valmistajaksi.
EU:n kauhuksi nuo autot olisivat olleet kiinalaisia ja uhka maanosamme ja etenkin Saksan jälkeenjääneelle autoteollisuudelle. Omaa teollisuutta suojellakseen vapaan kaupan liitto EU teki kaikkensa hankaloittaakseen kiinalaisten autojen rantautumista Eurooppaan. Tuolloin Suomi alkoi kääntyä taloudeltaan kuihtuvan Saksan ja EU mielistelystä USA:n nuolentaan ja niinpä Kaja Kallas aloitti jenkkien mielistelyn Kiinaa arvostelemalla. Hän sai merkittävää tukea komisaari Henna Virkkuselta, kuka alkoi nostaa esiin termiä kiinariippuvuutta ja sen vaaroja. Virkkusen tieto/ymmärrys eivät häikäisseet Kiinan kaupan suhteen ja lähinnä ärsytti kiinalaisia, jotka olivat juuri, miltei häätäneet Kaja Kallaksen Kiinasta. Kallas joutui nöyryytettynä kapsäkkejä itse kantaen kapuamaan lentokoneeseen.
Kiinalaiset olivat saaneet tarpeekseen EU:n kukkoilemisesta ja sieltä tulevasta syyttelystä ja niinpä näpäytyksen kohteeksi otettiin Suomi ja Uudenkaupungin autotehdas, jonka kehittämisestä siirryttiin alasajoon ja kaavailtu kiinalaisten henkilöautojen jättitehdashanke siirrettiin Uudestakaupungista Unkariin. Siellä tehdas pyörii mainiosti ja tuottaa vähäpäästöisiä BYD sähköhenkilöautoja eurooppalaisten iloksi ja saksalaisten polttomoottoriautojen tuottajien harmiksi. Kun väärät ihmiset olemattomine tietoineen pääsevät aukomaan päätään tarpeeksi näkyvältä paikalta seuraukset kasvavat katastrofaalisiksi. Tuolloisen EU:n kiinalaisen perusvastaisuuden kärjessä päätä paukuttanut suomalainen sai Kiinan kuittauksen kohdistumaan 4 800 autotehtaan työläiseen, joista monet jäivät yhdessä kasvuun varautuneen Uudenkaupungin kanssa tyhjän päälle.
Puhutaan kokoomuksen vastalahjasta Kokkilalle, mutta todellisuudessa pelastettiin sentään muutama sata työpaikkaa reilulla sadalla miljoonalla eurolla. Olisiko tehdas pitänyt jättää tyhjäksi ja siirtää tuotanto vaikkapa Belgiaan kuten valtion yhtiö Neste teki Marinin hallituksen aikana, joka edellä mainitun seurauksena lakkautti Naantalin laitoksensa? Kun puhutaan: suomalainen ensin on vaarallista -termistä, liitetään se aina Tuppuraisen lausahdukseen, mutta pienellä tarkastelulla mainitun ohjeen mukaan toimii moni muukin suomalainen poliitikko. Kun joku istuu Brysselissä, on se paikka ja siellä häärivät ihmiset lähinnä. Tämä säätelee monen suomalaisen toimijan liikkeitä ja käy isänmaalle kalliiksi. Isänmaa ensin ja ruskeakieliset miellyttäjät pistetään syrjään, olisi suomalaisten kannalta toimivampi teesi.
Kun media nostaa esiin autotehtaan rahoituksen ja kytkee sen vaalirahoitukseen, kyse on vain ilkeämielisestä mollaamisesta ja Orpon hiillostamisesta. Minusta on raukkamaista, kun kaikki jahtaavat yhtä miestä, mutta moinen epäinhimillisyys on itsekkään mediamme tyyli. Se ei korvaansa lotkauttanut, kun autotehtaan 4 800 työntekijää menetti pohjan elämältään Uudessakaupungissa - media hehkutti upeeta, valtavaa tyyliin jotain Käärijän edeltäjää. Tapa jolla media hakkaa ivan kirveellä nyt Orpoa, muistuttaa enemmän syyttäjän/tuomarin/pyövelin yhdistelmää kuin ammattinsa hallitsevien journalistien toimintaa. Luonnollisesti asiat täytyy selvittää, mutta, minä jos joku tiedän, että median mollauksen kohteeksi väärin perustein joutunut saa määrättyjen tyyppien silmissä kantaa ikuisesti syyllisen viittaa!
YLE julistaa Orpon halli-casen pysyvän julkisuudessa - no mikähän muu kuin YLE ratkaisee sen, että se pysyy julkisuudessa? YLE omii itselleen syyttäjän plus tuomarin roolit ja saa tukea nopeasti kutistuvalta Sanoma medialta. Voidaan pitää hyvänä juttuna, kun ongelmia tekijöineen nostetaan esiin, mutta kohtuus ja tasapuolisuus pitäisi kyetä säilyttämään, jottei median rooli muutu kansan mielipiteitä muokkaavaksi manipulaattoriksi tyyliin Neuvostoliitto/Nazi-Saksa.
Marit af Goebbels muuttaa YLE:ä suureksi yhtä totuutta levittäväksi Neuvosto-Karjalaksi. Kuinkahan hänen johtaja-aikaansa arvioidaan esim. 50 vuoden kuluttua, kun tutkijat voivat perehtyä, tasapuolisuutta vaativan, somen käyttöön. Totuus on se, että netistä ei häviä mikään, kaikki sinne rustattu jää elämään ja voidaan kaivaa ja kaivetaan esiin. Stalinin ajan tyylinen ihmisten julkisuudessa nolaaminen ja häpäisy kuuluvat kuitenkin nykyiseen mediakäytäntöömme ja sitä helpottaa päättäjien itsekeskeinen tyyli jättää kaveri valikoidun uutisoinnin aaltoihin hukkumaan - kukaan ei uskalla auttaakseen tarttua häneen, koska pelkää mahdollisen hukkuvan vetävän auttajansa syvälle menestyksen pinnan alapuolelle. Orpo saa tuta omiltaan samoin kuin Wilhelm Junnila joutuessaan perättömien nazi-syytösten kohteeksi. Saas nähdä mennäänkö nyt YLE:n toimesta Orpo jahdista yhtä pitkälle mielikuvituksen voimalla mahdottomuuksiin kuin Junnilan tapauksessa, jossa jopa miehen kravatissa poseerannut pesukarhu nähtiin nazisymbolina.
Eihän Orpon tukemassa Helsinki hallissa ole päätä eikä häntää, mutta tuskin Orpo tuosta hallista hyötyy itse tuon taivaallista tai saa lisä-ääniä seuraavissa vaaleissa, koska halli ei sijaitse hänen vaalipiirissään. Periaatteessa on hyvä, että mainittu asia nostetaan esille, mutta eihän se ole ainoa eikä edes eniten tekijäänsä huonoksi päättäjäksi leimaava päätös aikamme politiikassa. Mielestäni enemmän päättäjän kelvottomuutta yhteisten asioiden hoitajiksi leimaavat tapaukset, joissa tavoitellaan selkeää henkilökohtaista hyötyä yhteiskunnan kustannuksella. Asuntokikkailuun osallistuneet henkilökohtaista hyötyä kaapanneet vasemmistolaiset pääsevät kuin porsaat avoimesta pilttuusta. Ja entäpä selkeä osaamattomuus, kuten Uniperkaupat ja HUS:n rahasotkut, miksei niitä nosteta samalla tarmolla estradille kuin Orpo ja halli? Syy on yksinkertainen, se ei sovi x-sukupolveen kuuluvien toimittajien eikä Marit af Goebbelsin itsekkääseen yksi totuus, biletys ja hömppä yber alles mediatyyliin. Menemme kohti YLE:n erikoisia vaaleja ja minkälaisia: toisia media vainoaa ja toisia ymmärtää - pohdi sitä!
Me emme saa suhtautua ennakkoluuloisesti ja torjuvasti esim. kaikkiin islamilaisiin tapoihin, vaan niistä sopii, tarpeen vaatiessa, ottaa oppia. Näin me parhaimmillaan lisäämme, kaikkien Suomessa asuvien turvallisuutta ja eliminoimme mm. kotoutuksen pahimpia ongelmia pysyvästi. Jos katsomme ikäviä rikostilastoja, joissa maahamme muualta muuttaneet miehet keikkuvat kärjessä ja omia ratkaisuyrityksiämme rikosten määrän taittamiseksi laskuun, voi vain lakonisesti ja todistetusti todeta: ei onnistu mitenkään meidän laeilla eikä eväillä. Nyt esim. Oulussa polkupyöräilevä vierasperäisen väestön pahoinpitelijä osoittaa maahan muuttaneiden kohteluun tyytymättömyyden aiheuttavan lynkkausmentaliteettia. Onko kyseessä jäävuoren huippu ja kasvava trendi, sitä ei tiedetä, mutta tilanteen eskaloitumisen sallimista voidaan pitää selkeänä vähemmistön syrjintänä. Yhteiskunnan saamaan toimintaan voidaan suhtautua monin tavoin: kun ökyrikas Nalle Wahlroos muuttaa ulkomaille Suomen valtion lakien, sääntöjen ja käytäntöjen vuoksi, joku toinen vastaavassa tilassa elävä on tyytyväinen Suomeen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja maksaa veronsa, kiitoksena Suomelle, kikkailematta ja tinkimättä. Joku kokee saman kohtelun rangaistuksena, kun toinen antaa sille kiitoksensa.
Asioihin suhtautumiseen vaikuttaa oma persoona ja tietenkin myös oma kokemuspohja ja kulttuuritausta. Se mitä joku pitää rangaistuksena saattaakin toisesta kulttuurista muuttaneelle ihmiselle olla elämän tavoite ja unelmien täyttymys. Kuvittele lapsuuttasi köyhässä klaaniyhteiskunnassa, jossa sukusi edustaa yhteisön alempia kasteja. Elät teltassa, et sisarussarjan nuorimpana saa huomioita vanhemmiltasi, saat nukkua teltan surkeimmassa kolkassa johon aurinko porottaa kuumasti aamulla, et saa kunnon ruokaa, katsot koko elämäsi sukupuolten välistä eriarvoisuutta, et voi realistisesti unelmoida sen enempää koulutuksesta kuin työstäkään. Olet köyhä yhteiskunnassa, jossa kaiken ratkaisee se, että putkahdat maailmaan oikean uroon siittämänä oikeasta kohdusta. Voit tietenkin vastustaa näkemääsi vääryyttä, mutta rangaistuksen saamisen riski ei ole pieni, vaikka se itsessään on suuri: varkaalta käsi poikki, valehtelijan laulu loppuu, kun kieli poistetaan ja kovemmista rikoksista pääset hengestäsi, vaikkapa kivitystatamilla. Eräänä kauniina päivänä sinut tempaistaan pakolaisena täysin toisen sorttiseen maailmaan, koet tasa-arvon, yhteiskunnan huolenpidon aina koulutusta ja sairaanhoitoa myöten koet melkoisen shokin.
Uudessa paikassa huomaat mahdollisuutesi ja uuden kulttuurin yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden. Omissa porukoissasi korotetaan sinun juuriasi ja sinun oikeutta omiin perinteisiin uskontoon ja kulttuuriin. Jopa jotkut uuden maasi kanta-asukkaat kehottavat sinua kunnioittamaan vain omaa taustaasi, pitämään kiinni tavoistasi ja aiemman elämäsi opeistasi. Vaikka haluaisit kotoutua, oppia kielen, käydä koulua, opiskella, tehdä töitä jne. oma lähipiirisi ja muutamat maan kanta-asukkaat vaativat sinua: älä opettele kieltä, vaadi tulkki - älä laula Suvi virttä, sille se on saatanasta - kunnioita omia perinteitäsi ja elä kuin kotimaassasi, kyllä sinusta silti pidetään täällä huolta. Näin sinut kotoutuksen sijaan manipuloidaan noudattamaan sitä kulttuuria ja niitä sääntöjä, joita lähdit joskus pakoon.
Jos käy niin ikävästi, että useiden lainrikkomusten jälkeen joudut vankilaan, muistat lapsuutesi teltassa, ainaisen nälän ja pelon siitä, että jouduit väkivallan ja syrjinnän kohteeksi. Vankilassa huomaat saaneesi katon pääsi päälle, vesi tulee ja menee, sähkön, väritelevision, ilmaisen ruuan, mahtavat harrastusmahdollisuudet, opiskelu puitteet ja sen, mistä tavallinen suomalainekin voi vain unelmoida vankilan muurien ulkopuolella: sait ilmaisen ja laadukkaan terveydenhuollon - lääkäri saapuu luoksesi ja sinut toimitetaan kiireellä sairaalaan, jos tarve on eikä kukaan kysy, terveyskeskusmaksuja tai perää kelakyytien hintaan. Mielessäsi pohdit: tämäkö on rangaistus, eihän minulla ole koskaan olleet asiat näin hyvin ja varmalla pohjalla. Ja mikä mehevintä, jos et kuulu heterojen harmaaseen massaan, osaat nauttia, jo etukäteen jäykkänä, kun kuulet ystäväsi sipsuttavan jakamaan vuodettasi - eihän tämä ole rangaistus vaan olen päässyt paradiisiin, jossa odottavat neitsyetkin ovat oikeaa sorttia!
Kuten Raamatussa todetaan, meitä kaikkia mitataan oman mittamme mukaan, niin meidän tulee myös mitata lähimmäisiämme heidän mittansa mukaan ja tuo mittahan määräytyy pitkälti lähimmäisen elämäkokemuksen ja kasvukulttuurin summasta. Siksi olisi varsin oikeudenmukaista rangaista lähimmäistä tavalla, jonka hän kokee rangaistukseksi. Nykytyylillä oikeuslaitoksemme tekee itsestään ja koko yhteiskunnasta arjesta vieraantuneen pelleorganisaation, joka jarruttaa kotoutumista ja herättää maahanmuuttajiin kohdistuvia negatiivisia tunteita, jotka ovat jo kasvaneet lynkkausmentaliteetiksi. Siispä yhteiskunnan toimivuuden kannalta olisi niin maahanmuuttajien kuin kantaväestön etu, ottaa sopiviasharia lain pykäliä käyttöön, heidän osalta, ketkä ovat kasvaneet ko. ympäristössä. Jos päättäjistä tai tuomareista ehdotus tuntuu pahalta, niin voisimmehan lähettää määrätyt tuontirikollisemme vaikka Saudi-Arabiaan tuomittavaksi - sehän on oivallista monikulttuurista käytännön kulttuurivaihtoa! Vielä lopuksi siirryn asiata kolmanteen: Kun näin reiluna seitsemänkymppisenä, taloudellisten seurausten vuoksi, joutuu karttamaan kaihileikkauksia ja muita sote-palveluita sekä saa jakaa yöpostia, niin väkisinkin ajatustantereen valtaa ajatus: onkohan vankila ainoa paikka, jossa suomalainen hyvinvointivaltio vielä toimii? Loppuun pistän linkin Paul Vahteran blogiin ja tuosta sivusta pääsette professorin ja Nils-Aslakin blokeihin, kaikissa on hyvää luettavaa - Olkaa hyvät!
Tein järkyttävän havainnon tarkastellessani YLE:n resursseja ja toimintaa omalla nurkallani - se kepittää Neuvostoliiton tehottomuudessa ja tekeepä tämän vielä reilusti mennen tullen. Tutkikaapa oman kulmakuntanne YLE:n yksikön toimintaa, sen työntekijöitä ja toimitiloja. TV:n maakuntalähetyksen, jolla on muuten merkittävästi katsojia, kesto on noin kolme minuuttia, tästä huomattavan osan nielevät alku- ja lopputunnarit sekä säätiedot, niinpä yleensä Lounais-Suomeen tarjotaan yksi juttu Turusta ja toinen Porista. Ennen uutisia alueeltasi lähetystä mainittuja juttuja on ajettu pitkin päivää Radio Suomen alueuutisissa. Takavuosina tilanne oli vallan toisen sorttinen, kun radio tarjosi runsaasti omaa alueellista lähetystä niin Satakuntaan kuin Varsinais-Suomeen.
Lähetys aika kutistui olemattomiin Turun ja Porin toimipisteissä. Väki kuitenkin jäi niin Turkuun kuin Poriin. Kun pistät hakukenttään YLE Turku yhteystiedot, tupsahtaa ruutuun iso liuta toimittajia puhelinnumeroineen. Turussa lymyilee 19 toimittajaa ja Porissa 13 toimittajaa. 32 toimittajan lisäksi muuta väkeä eli sellaista, jonka nimi ei näy yhteystiedoissa täytyy löytyä rutkasti lisää eli yksiköiden todellinen, verovaroin kustannettu, henkilöstövahvuus ylittänee 50. Mielestäni kyseinen inhimillinen tuotantokapasiteetti vaikuttaa suhteettoman suurelta siihen nähden, että päivittäiseen aikaansaannokseen voidaan kirjat muutama juttu ja niiden toisto pitkin päivää.
Viikolla 27 aluelähetyksen valitsi parhaimmillaan 480 000 katsojaa. Luku nousee ykköskanavan kolmanneksi, joten mikäli YLE haluaa satsata tarjontaan, johon löytyy kiinnostusta, ihmettelen, miksi maakuntien lähetystarjontaa pikemminkin ajetaan alas eikä kasvateta - onhan henkilökunta olemassa vai ovatko mainitut työntekijät puhelinnumeroineen kuin Gogolin kuolleet sielut? Veikkaanpa jos kaikki YLE:n aluetoimipisteet käydään läpi, löytyy Suomesta vastaavia ääneltään kuolleita toimittajien sieluja kenties satoja. Laskekaapa henkilöstökulujen päälle vielä toimipisteistä aiheutuvat kiinteistökulut, niin päästää yhteisten varojen käytöstä tehokkuuteen, joka saa jopa brežneviläisimmän neuvostobyrokraatin nauramaan sille.
YLE puhuu koko Suomen radiosta, mutta käytännössä koko maassa tuotettu lähetysaika keskittyy entistä voimakkaammin yhteen paikkaan, samalla myös päätösvalta keskittyy entistä harvempien johtajien käsiin. Kyseessä on tiedotusvallan keskittämistä sinne, missä ei voida tietää kuuntelijan/katsojan kiinnostuksen kohteita tai hänelle välttämättömän tiedon tarvetta. Suuntausta voidaan verrata nazi-Saksaan tai Neuvostoliittoon, jossa pieni joukko piti huolen siitä, että kukaan ei kritisoi tai esitä vaihtoehtoja johtajien valitsemille tiedotuksen linjauksille tai painopisteille - vai väittääkö joku, että YLE:n helsinkiläinen toimittaja voi edes aavistaa jotain kolttasaamelaisten, rannikon kalastajien, elintarviketuottajien tai maakuntien duunareiden arjen haasteista?
Miksi esim. Varsinais-Suomessa yksi luovimmista ja pidetyimmistä toimittajista Kalle Talonen sai lähteä - hän pyöritti perjantaiaamuista Kallen kantapöytä ohjelmaa tyylillä ja taidolla, jotka kepittivät heittämällä esim. A-studion toteutukset. Toisaalta eihän YLE:n johtoa aidosti kiinnosta lainkaan totuus ja sen levittäminen, vaan se haluaa tiedotuksella pitää tämän maan tiukassa ohjauksessa ja oman ajatusmaailmansa edustajat vallassa eli käytännössä Suomi jatkaisi Helsingin lämmittämistä afrikkalaisilla pähkinän kuorilla ja tukevasti valitulla velkaantumisen ja kadotuksen polulla, jossa se on taapertanut jo 18 vuotta. Jos epäilet väittämän olevan väärässä, niin kerropa: miksi totta puhunutta asiantuntija Markku Ruotsilaa ei ole nähty YLE:n kanavilla ja miksi totta puhunut Teemu Keskisarja ei enää saa kutsua YLE:n ohjelmiin? Kun totuus sattuu eikä palvele valtaeliittiä, täytyy valehdella tai totuudesta täytyy vaieta - tällä mediaopilla pysyivät vallassa niin Hitler kuin Stalin!
Suomea mainostetaan maailman vähiten korruptoituneena maana, jossa hyvinvointivaltio takaa nepotismi ja hyvä veli/sisko kuvioista vapaat tasa-arvoiset palvelut kaikille kaikkialla Suomessa. Jokainen tapahtumia ja politiikan käänteitä seuraava tietää, että mainittu suomalaisen yhteiskunnan vilpittömyyden ja pyyteettömyyden kupla on aikaa sitten puhjennut. Kuten muistatte rekrytapauksen presidentti ja hänen poikansa sekä median suhtautuminen siihen kuin muihin hakijoihin verrattuna kokematon vekara pyyhkäisee hyvään paikkaan puuhaamaan elantoaan. Niin se vain on, että olemme palanneet aateliaikoihin ja romuttaneet sosialidemokraattien tasa-arvo saavutukset suomalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta valtiovallan ja muiden maallisten herrojen edessä.
Kuten feodaaliaikoina, elämään saa etuisuuksia, kun putkahtaa oikean kohdun suojasta suomalaiseen elämän melskeeseen. Hyvät virat lankeavat kohdalle kuin äänet Manulle ja kaikki tapahtuu, puolensa valinneen, median siunauksella. Meillä on nykymenosta hyötyvä valtaeliitti, joka täydentyy johtavista viranhaltioista ja heidät työnsyrjässä pitävistä päättäjistä. Samaan eliittiin täytyy vallanturvaajana ja valtaan nostajana lukea valtamedia asiantuntijoineen. Tämän joutui jälleen kerran kokemaan Ville Rydman, kenen valtamedia antoi ymmärtää esityksillään hankaloittaneen Suomessa suoritettavia syöpähoitoja ja siten aiheuttaneen tuskaa ja jopa kuolemaa. Ministeri Rydman joutui itse pesemään itsensä puhtaaksi omalla ulostulollaan, media ei tässä totuuden kertomisessa ollut aloitteellinen.
Toisinpäin puolueellisesti tilaa saa julmetusti ja omia hyödyttäen vaikeneminenkin toimii. Minua ihmetyttää kovasti, miksei valtamedia puutu yhtään vaalilupauksiin ja niiden pitämiseen. Uudenkaupungin torilla kuuntelin kuinka ehdokas kertoi avaavansa kaikki Suomen terveydenhuollon pullonkaulat. Meille luvattiin omalääkäripalvelu, hoitojonojen poistuminen, toimipisteitä taajaan pitkin Suomea. Sama mies istui ministerinä, kun sote-uudistusta luotiin ja kaikki taisi mennä juuri päinvastoin kun hän lupasi. Esim. TYKS:stä on tullut varsinainen viikatemiehen luo vievä odotushuone, jossa ainoa vetävä ovi johtaa taivasten tantereille vihreiden niittyjen ja vilvoittavien vetten pariin. Nyt kaikkea maallista hyvää luvannut poliitikko syyttää täysin perusteetta istuvaa ministeriä oman hallituksensa aikaansaamasta kauhistuttavasta tilanteesta. Eikö median tehtävä olisi tuoda tällainen vääryydellä ratsastaminen julki ja nostaa mies poliittisten huijarien kärkikastiin? Samasta lisää oheisessa linkissä, tuossa alhaalla, professorilta - olkaa hyvä!
Diktatuuri tai demokratia kahelit saattavat päästä ja ovat päässeet valtaan. Kahden maailman suurimman ydinasevaltion johtoon ovat pesineet vähintäänkin suuruudenhulluudella höystetyt kahelit valtionpäämiehet. Yksi sotii, ties monennettako vuotta, muutaman päivän mittaista erikoisoperaatiota. Vaikka satojatuhansia nuoria kuolee, hän ei kykene myöntämään, että ahterilleen meni, sotaa ei kyetä voittamaan, joten koko älyttömyyden voisi lopettaa. Toinen taas tekee mitä ihmeellisimpiä manöövereitä ja suuresti ylistää itseään tappaessaan suvereenien valtioiden päämiehiä ja lopuksi suu ymmyrkäisen hämmästelee, kun kukaan ei tue häntä ja tietenkin uhkaa kostaa pettureina pitämille maille.
Jos joku maanosamme maa olisi liittynyt USA:n rinnalle ja hyökännyt sen kanssa tai edes tukenut USA:ta hyökkäyksessä IRAN:in, niin tuo maa olisi saanut osansa nyt Kuvaitiin ja muualle sitä seutua sataneista droneista ja ohjuksista. Tuolloin olisi pahimmillaan puhuttu tuhansista, ehkäpä kymmenistä- tai sadoistatuhansista siviiliuhreista. Kuka luottaa USA:n turvaan edes IRAN:a vastaa, kun IRAN kurmottaa USA:n sotilastukikohtia miten lystää. USA:ssa, jonka kaupungit ovat merten takana turvassa, ei ymmärretä Euroopan tilannetta. Tietenkin suurin syy Euroopan heikkouteen on seurausta USA:n siivestämisessä puolustuksen saralla. Tämän kanssa vaan on elettävä ja yritettävä saada Venäjän ja USA:n aseteknologian etumatkaa kiinni, vei se sitten kymmenen tai viisikymmentä vuotta tai jäi onnistumatta.
Euroopan tilanne on huolestuttavin jatkossakin. Maanosalta puuttuvat pian pääomat kehittää omaa osaamista ja teollisuutta, raaka-aineet puuttuvat, elintarviketeollisuus on tuonnin varassa, sama pätee energiaan eikä Euroopalla ole ystäviä Aasiassa, Afrikassa tahi Etelä-Amerikassa. Tämä on hinta EU:n jatkamasta näennäisvihreästä politiikasta, joka on oikeastaan vain kauniiksi kuorrutettua toistoa muutamien eurooppalaisten maiden häikäilemättömälle siirtolaispolitiikalle. Tuolta pohjalta on melko utopistista odottaa, että EU saavuttaisi USA:n ja Venäjän puolustusteollisuuden osaamisen ja tuotannon. Kun EU uhoaa auttavansa Ukrainaa miljardeilla euroilla, sopii kysyä, mistä velkainen ottaa rahat?
Tietenkin rahat Ukrainan auttamiseen otetaan, rahoitetaan omien kansalaisten palveluita heikentämällä eli lisää hoitojonojen tuskaa ja kuolemaa esim. nöyrään Suomeen. Kun me hölmöt vielä katsomme kateellisena Espanjan suuntaan, joka ostaa miljardeilla euroilla jalkapalloilijoita ja saa samalla muualta, meiltäkin miljardeja euroja erilaisia tukia, niin sopii tutkailla omien päättäjiemme eväitä luovia Suomea aikamme kurjuuden karikon läpi. Mielestäni eväitä ei löydy oikealta eikä vasemmalta, sillä nyt täytyisi keskittää huomio ja varat vallan muuhun kuin johonkin junaälyttömyyksiin, Helsingin siltoihin tai museoihin saati muihin hullutuksiin. Nyt rahan käyttö täytyisi priorisoida niin, että suomalainen työnsä tehnyt ja turvansa elämän iskuilta maksanut pistetään tärkeysjärjestyksessä ykköseksi.
Loppujen lopuksi kaikki on vielä toistaiseksi valtamediasta kiinni. Jonkin aikaa se hallitsee tiedottamista, mutta pikkuhiljaa kääntäjät kehittyvät ja pian uutisnälkäisille onkin tarjolla, yhden vedellä jatketun uutisperunavellin sijaan laaja uutiskattaus ja kansainvälinen menu. Viimeistään tuolloin demokratia palautuu Suomeen - siirrymme median vaikenemiseen ja valintoihin perustuvasta ohjauksesta vapaaseen tiedonvälitykseen, jossa mediakenttä kilpailee lukijoista uutisten laadulla, määrällä ja nopeudella. Loppuun nostan esiin asian, jonka meidän valtamedia pimittää: miten saksalaiset suhtautuvat siihen, että Ukrainan valtion palkkaamat kommandosukeltajat räjäyttivät Saksaan kaasua tuoneen miljardeja euroja maksaneen kaasuputken? Vastaus on selkeä: jo lähes kolmasosa saksalaisista kannatta puoluetta, joka haluaa välit kuntoon Venäjän kanssa. Se on saksalainen ensin politiikkaa, joka sopii ainakin täti Tuppuraiselle, kuka rahoitti Saksaa 8 miljardilla euroilla, mutta näistähän ei mediamme pukahda, kun Vapaavuoren 35 miljoonan hallihulluttelun julkisuuteen nostaminen palvelee paljon paremmin median poliittista suosikkisuuntausta!
Raakku on arvokas otus ja Suomen valtio puolustaa sitä. Samalla, lähes viikoittain uutisoidaan vanhuksista, ketkä menehtyvät leväperäisen hoidon tai suoranaisten laiminlyöntien vuoksi. Olisikohan yhdenvertaisuustoimiston aika kääntää katse raakkujen ja vanhusten suhteettoman suureen toleranssiin, mikä ilmenee mainittujen ryhmien saamissa syyttäjän kohteluissa. Syyttäjä on aloitteellinen puolustaessaan raakkuja, mutta monestiko syyttäjät ovat oma-aloitteisesti nousseet puolustamaan kaltoin kohdeltua ihmistä vaikka heidän kovista kohtaloistaan uutisoidaan lähes päivittäin. Sama vanhusten, vammaisten ja sairaiden huono kohtelu saa jatkua ja lävistää uutismuurin, joten tiedonpuutteesta ei surkeaan kohtelun tuomioistuimeen saattamineen ei voi johtua.
Otetaan julma esimerkki holtittoman hoidon kohteeksi joutumisesta. Lähiomaiset ovat huolissaan muistisairaasta ikäihmisestä, kuka lähtee öisin ulos hortoilemaan omasta asunnosta. Niinpä hänet lopulta toimitetaan, kesken kovimman pakkaskauden, turvaan ja valvonnan alle hyvinvointialueen tiloihin. Käy kuitenkin niin, että muistisairas vanhus löytää ulko-oven, avaa sen, astuu kovaan pakkaseen ja kuulee oven napsahtavan kiinni selkänsä takana. Kammottavan kohtalon kokenut muistisairas vanhus löytyy aamulla muutaman sadan metrin päästä mainitusta ovesta kuoliaaksi paleltuneena. Melkoinen kohtalo naisihmiselle, joka koki evakon kohtalot ja rakensi työllään ja veroillaan hyvinvointi-Suomea.
Tuollaista kohtaloa ei soisi kenellekään ja luulisi moisen estämisen sisältyvän jo yhteiskunnan tehtäviin jo sen oman uskottavuuden vuoksi. Toistaiseksi kuukausia sitten tapahtunut jäätymiskuolema on saanut huomiota yhteiskunnan taholta vain verorahoitteisen median välittämänä. Se kertoo vanhuksen karanneen laitoksesta, mutta jättää kertomatta pari olennaista asiaa: ensinnäkin tämä karannut vanhus eteni vauhdilla 20 metriä minuutissa ja toiseksi uutisten vastaanottajalle jäi kertomatta, että juuri omapäisten seikkailujen ja kovien pakkasten vuoksi muistisairas vanhus tuotiin yhteiskunnan hoteisiin turvaan. Jokainen hoksaa, että tapaus olisi voitu ehkäistä vaikkapa muutaman euron maksavalla liiketunnistin lampulla, mutta todellakin toivon, että oikeuslaitoksemme ottaisi asian käsittelyyn, jotta vastaavia ei tapahtuisi kuin liukuhihnalta. Enkä halua, että jostain yksittäisestä hoitajasta tehdään syntipukkia. Kukaan ei tiedä minkälaisen paineen alla hän työskentelee tai osaako hän edes sen verran kotimaisia kieliä, että osaa varautua yllättäviin tilanteisiin vai oliko syy nyt se, että toisaalla tarvittiin hoitajan tulkkausapua?
