ALKAAKO RIIKAN RUIKUTUS PURRA?

Sainpa melkoista palautetta edellisen blogikirjoituksen perusteella. Siinä erehdyin kritisoimaan Purran kirjoitusta viimeisessä pesulehdessä. Onneksi käytän puhelimessa prepaidliittymää, joten suuremmalta puhelutulvalta säästyin. Korostan sitä, että kuulun johonkin puolueeseen, tee sen johtoa minulle immuuniksi kiritiikilleni. Kaikki me kynnetään elon vainioita omalla tyylillämme. Minun tyyliin ei kuulu jonkun kehuminen vain siksi, hän on esim. samassa puolueessa kanssani. Minä valitsen puolueen, tuon siihen näkemykseni ja jos se ei kelpaa puolueelle, lennän pihalle. Niin yksinkertaista se on. Lähinnä siksi kuulun persuihin, koska siellä ei tarvitse odottaa ryhmäkuria ja sen seurauksena langetettuja rangaistuksia. Korostan siis ajatuksenvapautta persujen parhaana puolena. Mielestäni saan ajatella tuolloin myös puolueen puheenjohtajasta, mitä tykkään.

Eduskuntavaaleissa Purra kuului samaan räksyttäjien sarjaan kuin Mariin, se muokkasi minusta kuvaa Purrasta. Itse asiassa täydensi sitä näkemystä, jonka sain kokea nähdessäni hänet täydellä Uudenkaupungin torilla. Tuolloin pyysin, että Purra ottaa esiin Uudenkaupungin silloisen ongelman. Autotehtaalle oli muutamassa kuukaudessa rekrytoitu väkeä niin, että tuon Suomen suurimman vientitehtaan työntekijämäärä lähenteli 4 500. Kyseiset työntekijät eivät olleet Uudenkaupungin kirjoilla eli maksoivat veronsa muualla, mutta Uusikaupunki joutui järjestämään heidän ja heidän lastensa sote/opetus/päivähoito-ongelmat kuntoon - melkoinen haaste 15 000 asukkaan kaupungille. Tehdas siis tuotti valtavasti omistajilleen ja Suomen valtiolle, mutta kaupunkia se rasitti älyttömästi. Kun esitin ongelman puheenjohtajalle ja toivon hänen ottavan sen esille vaikkapa eduskunnassa, sain vastaukseksi: Kuule, kyllä meillä on vaikeuksia Espoossakin! Onko täällä toimittajia paikalla?

Kaikkea hyvää Purralle, ehkä tyylin muutos saattaisi kääntyä hänen eduksi ja pieni harkinta sen suhteen, mitä julkituo. Demokratiaan kuuluu sananvapaus ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että alamme murtamaan niitä valheen kahleita, joilla valtamedia taluttaa kansaa vaaleista vaaleihin. Yhä useammat suomalaiset saavat tietonsa somesta ja pystyvät täydentämään saamaansa tietoa. Toivon, että toistemme tuomitsemisen sijaan keskitymme asiaan ja keskustelemme siitä. Purran tapauksessa sopii pohtia hänen itsestään antamaa mielikuvaa. Käyttäytyykö hän luottamusta herättäen ja lähimmäisen rakkautta säteillen vai aiheuttaako hän itse olemuksella ja sanavalinnoillaan sen, että niin monet pitävät hätä vastenmielisenä ilmiönä. Kaiken takana on kuulemma aina nainen, mutta onko Purran maineen takana lisäksi valtamedia ja kuinka voimakkaasti?

VOI TUOTA PURRAN PÄRINÄÄ

Persut joko vaihtavat puheenjohtajaa ennen vaalivoittoa tai vaalitappion jälkeen. Eiköhän kansa ole saanut tarpeeksi niin tyhjän tynnyrin kolinasta kuin Purran pärinästä. Juuri, kun poliittinen keskustelu siirtyi konkreettisiin suomalaisia koskeviin ongelmiin valtionvarainministeri kääntää sen takaisin aiheeseen kuinka tulee keskustella. Luulisi valtionvarainministerin ulostulojen keskittyvän työhön, josta syntyvät valtion varat - mutta kissan kokkareet, tämä itkee jostain iänikuisista jutuista ja palauttaa juuri ne epämiellyttävyydet kaiken kansa mieliin, millä hän onnistui romauttamaan puolueen kansansuosion. Yleensäkään mikään ei liene typerämpää kuin itkeä saamaansa kohtaloa ja medialta saamaa palautetta ja seuraavassa virkkeessä kehua, kuinka me kestetään kaikki median suunnalta tuleva myllytys. Kerrassaan noloa suomalaisten aliarvioimista, mutta tällaisia itsekeskeisiä jorinoita ovat useiden, pääkaupunkiseudun nukkumalähiöistä ponnistavien, X-sukupolven poliitikkojen ulostulot yli puoluerajojen.

Valtionvarainministeri, kuka väitti edustavansa tavallisia suomalaisia voisi leikata vaikkapa parilta museolta parisataa miljoonaa euroa ja katsoa saisiko näillä parannettua riittävästi yli 30 000 köyhyysrajan alle pudonneen/putoavan lapsen elämän laatua. Mutta ei mitään tämän suuntaista, ei edes yritystä, vaan mennään kuin pimeällä moottoritiellä parkit päällä väärään suuntaan ja ihmetellään, kun kaikilta vastaantulijoilta sataa tulikiven katkuista kritiikkiä. Purran kannattaisi sisäistää Teemu Keskisarjan puheet pääkaupunkiseudun elostelijoista, eikä aina itsekkäästi ruikuttaa jostain seinään maalatuista kuvista. Jos Purran tekstin synnyttäjäksi paljastuu Turkkila, niin johan selvisi sekin, miksi Soini niin virne kasvoilla kehuu Turkkilaa. Mutta itse asiaan eli Purra voisi käyttää asemaansa ja tehdä ehdotuksia, joissa rahaa siirretään silkasta huuhaasta niin, että se parantaa tavallisen suomalaisen kulkevaisen elämistä.

Keskusta ottaa koko ajan enemmän ja enemmän hajurakoa vihervasemmistoon, samoin demareiden duunarisiipi alkaa kyllästymään Lindtmannin ja Tuppuraisen fraasien toistoon. Jos perinteiset arvot joita tavalliset ihmiset kunnioittavat nousevat ratkaisukeskeisesti esiin keskustan ja demarien puheissa sekä vaatimuksissa ja Purra jatkaa iän ikuista itkemistä saamastaan vuosien takaisesta palautteesta, ei ole vähäkään epäselvää, että tulevissa vaaleissa tulee kunnolla takkiin. Kaikki lähtee tosiasioiden tunnustamisesta ja niiden rehellisistä arvioinneista. Pohtikaamme Purran kyvykkyyttä hoitaa leiviskäänsä persujen puheenjohtajana ja vastuullisena suomalaisena ministerinä. Nykytyylillään ja lohkaisuillaan Purrasta lienee yhtä paljon hyötyä tavalliselle suomalaiselle kuin ministeri O. W. Kuusisesta aikoinaan. Onneksi meiltä löytyy S. Virta, T. Tuppurainen ja muutama muu poliitikko, sillä ilman heitä Purra jäisi korin pohjimmaiseksi. Onhan sekin saavutus, kun jokin noin kevyt painuu syvimmälle pohjaan!

LINKKI:

Purran kirjoitus:Mitä täällä oikein tapahtuu?

Ö-STUDIOSTA Ä-TALKIIN

Oikein pahaa tekee, kuinka YLE käyttää puolen miljardin euron pakkoveroilla kerättyä budjettiaan. Ensin saimme katsella kuinka kolme vierasta haukkui Trumpin trumppilaista Amerikkaa ja yksi kekustelija kumosi kolmen väitteitä. Tätä tarinakotvasta seurasi suomalaisen toimittajan tekemä ohjelma USA:sta, aiheena uskonnollisuus ja homojen elämisen hankaluus uskonnollisessa yhteisössä. Samaan aikaan, kun varojen puutteessa ajetaan alas YLE:n maakuntatoimituksia, syydetään rahaa ohjelmaan jostain Amerikan-yhdysvaltojen homojen jäämisestä puritaanisten piirien puristukseen - eikö YLE:n rahoittajien omat ongelmat kiinnosta? Ihmetystä toimituksen työn painotukseen lisää osaltaan sekin, että nyt Suomessa vallitsee Euroopan toiseksi pahin työttömyys. YLE:n pitäisi tarjota tietoa maan asioista ja tulevaisuuden vaihtoehdoista, siihen tietoon perustuu Suomen demokratian toimivuus, sillä vain oikean tiedon perusteella me voimme valita maahamme, tarjolle ängenneistä, parhaat päättäjät.

Palataan kuitenkin tuohon keskusteluun, jossa voimalla arvosteltiin USA:n nykytilannetta. Paikalle oli kutsuttu toisen valtamedian lonkeron HS:n edustaja, kuka oli oikein elellyt USA:ssa. Tämä HS:n edustaja kera kahden muun keskustelijan arvostelivat USA:n menoa ja meininkiä sekä syyttivät lähes kaikesta Trumpia ja maan uskonnollisia piirejä. Pian neljäs keskustelija kumosi edellä mainittujen väittämiä tilastoihin ja tutkimuksiin vedoten. Hän jopa sanoi aivan suoraan, että nykypäivän USA:n väkivallasta suurimman osan aiheuttaa sikäläinen vasemmisto. Etenkin tämä näkemys sai aikaiseksi tuomitsevaa ölinää kolmessa muussa keskustelijassa. Kun ölinän päästäjiä valistettiin, että esitetty vasemmiston väkivaltaisuuden esiintyminen perustuu tilastoihin ja tutkimuksiin, alkoi HS:n edustaja skeptisesti utelemaan kuinka tutkimukset on tehty ja minkälainen otos niiden taustalta löytyy. Perinteinen tapaus, kun jää väittelyssä hopealla tai putoaa pallilta, kyseenalaistetaan vastapuolen esittämät faktat.

Minä en ota kantaa illan keskusteluun muuten, mutta HS:n edustajan esille nostamaan skeptiseen tutkimukseen suhtautumiseen tartun ja kysyn: koska olette nähneet, että esim. YLE tai Hesari avaa jonkun julkaisemansa mielipidetiedustelun taustat kunnolla? Ainoa mitä niistä yleensä kerrotaan, on ikähaarukka, vastanneiden määrä ja tutkimuksen ajoitus kalenterissa. Sitä ei juurikaan kerrota, mihin kellonaikoihin tutkimukseen annettiin vastauksia, mistä päin Suomea saatiin vastasuksia, miten tutkittuja tavoiteltiin jne. Ensin suomalainen media voisi nousta mielipidetiedusteluissa lähemmäs kansainvälistä tasoa ennen kuin alkaa kyseenalaistamaan vieraissa maissa tehtyjä tilastoja, tutkimuksia tai kyselyitä. Esim. Ranskassa on ohjeistettu mielipidetutkimusten suorittaminen niin, että niitä ei voida käyttää väestön manipulointiin. Taisipa olla niinkin, että Ranskassa on laissa määrätty aika, mitä lähempänä vaaleja ei saa julkistaa mielipidetutkimuksia. 

EU ON KIINARIIPPUVAINEN KUOLEMAAN ASTI

Kaja Kallas sai Kiinassa kokea, kuinka metsä vastaa, kun sille aikansa paukuttaa päättä. EU:n ulkosuhdeairut sai nolona lähteä paikalta kiinalaisten saatua tarpeekseen mainitun naisen asenteesta ja puheesta. Lähinnä tuntuu koomiselta, kun joku virolainen alkaa ärhentelemään ja lyömään nyrkkiä pöytään Kiinalle. Tilanne tuo mieleen leijonalle ärhentelevän nälkäisen kääpiöpäästäisen. Voimme vaikkapa verrata maiden asevoimia, Kiinalta löytyy sotateknologiaa ydinaseita myöden, jota he itse kykenevät kehittävään ja Viron ilmavoimilla on muutama lentokone, joista uljain lienee neuvostoaikainen pieni propellikone merkiltään Antonov. EU:n pitäisi myöntää asemansa menneenä, useimpien vihaamana, mahtina. Maanosamme jää USA:n, Kiinan ja Venäjän varjoon lähes kaikessa ja kohta Intiakin tunkee ohi. EU edustajiemme sopii pohtia kahdesti mitä maailmalla muista huutelevat ja pohtia kuinka meidän käy, jos muu maailma kääntää meille selkänsä.

Mikäli Kiina pistää stopin EU:n kanssa käymälle kaupalle alkaa viikatemies viuhua täällä välittömästi ja väkeä siirtyä taivasten tantereille. EU:n lääketeollisuuden riippuvuus kiinalaisista raaka-aineista on hälyttävän suurta. Entäpä, jos toinenkin Aasian valtio Intia ryhtyy boikotoimaan kauppasuhteita EU:n kanssa, silloin vasta olemme lirissä ja viikatemies hutkii kahta nopeammin vanhan mantereen väkeä tuonpuoleiseen. Kun Henna Virkkunen aikoinaan esitti toiveensa päästä irti kiinariippuvuudesta, hän tuskin tarkoitti lääketeollisuutta, mutta kun ärhentely alkaa se yleensä kasvaa, kertaantuu, laajenee eli eskaloituu, kuten nykyään hienosti todetaan. Meidän edustajiemme tulee perehtyä tarkasti globaaliin realismiin, kun he aukovat päätään maailmalla haastaen sanoillaan muita maita. Joskus nöyryys voittaa järkevyydessä uhon, kuten nytkin Kiinan kanssa olisi ollut parempi. Tietenkin voimme pitkälti korvata lääkkeiden raaka-aineiden tuonnin Kiinasta ja Intiasta, jos ajattelemme maanosamme tavallisten asukkaiden parasta. Apukin löytyy ihan läheltä, avaamme vain kauppasuhteet itänaapuriin!

LINKIT: 

Henna Virkkunen: EU:n on vähennettävä Kiina-riippuvuuttaan

Kiina hallitsee lääkehyllyjämme ja sähköistä liikkumistamme

Riippuvuus kiinalaisista laitteista voisi saattaa potilaat hengenvaaraan

JOHAN TULI LAATUA YLE:n LÄHETYKSEEN

Melkoisen yllätyksen koin eilisen aamulähetyksen aikana, kun huomasin, että pääsee demareissa muutkin YLE:n kautta esittämään näkemyksiä kuin Tytti Tuppurainen. Näinköhän Tytti oli sairas tai puhelu Gazaan kesken, mutta tässä tapauksessa häntä ei nähty aamulähetyksessä kaakattamassa kahta, kolmea lempilausettaan ja mikä parasta: keskustelun tytittömyys myös kuului ja näkyi. Lähetykseen kutsuttu demarien Lauri Lyly toi oppositiosuunnalta aivan uuden lähestymistyylin aikamme ongelmiin. Juttu ei missään vaiheessa kääntynyt rasismiin tai Gazaan, vaan Lyly pysyi asiassa ilman räksytystä, pilkallisia virheitä tai kauhistuneita katseita ja syyttämättä kaikesta hallitusta. Lylyltä tuli aivan rakentavia ja toimivia esityksiä ja jopa ymmärrystä kokoomúksen Arto Satosen tulkintoihin menneestä ja tulevasta. Keskustaa aamulla edusti Olga Oinas-Panuma, eikä hänkään ottanut käyttöön Lindtman-Virta-Tuppurainen -tyylistä kauhistelua hallituksen toivottomasta mokailusta, vaan tarjosi toimivia lääkkeitä yhteiskuntamme huolestuttavaan tilaa.

Aamutelevision tarjoama poliittinen keskustelukotvanen sytytti positiivisia ajatuksia ja antoi toivoa maamme tulevaisuuden suhteen. Studiossa istui kerrankin porukka, jota kiinnosti ja yhdisti huoli suomalaisia koskevasta hädästä. Periaatelisen riitelyn sijaan tarvitaan asiallista keskustelua, vastapuolen kunnioittamista ja etenkin asiassa pysymistä. Lylyn kaltaiset päättäjän kokemukset ja näkemykset sekä ratkaisukeskeinen asenne on jäänyt viime aikojen julkisissa poliittisissa keskusteluissa näkemättä ja tämä on antanut kohtuuttoman riitaisan kuvan Suomen poliittisesta kahtiajaosta. Kyse on pitkälti ihmisistä ja ehkäpä tämän maan keskusteluilmapiiri saadaan muutettua, kun valitaan yhteistyökykyiset ja yhteisen hyvän eteen työskentelevät päättäjät neuvottelemaan ja  sopimaan asioista. Siis demareilta lisää Lylyn kaltaisia tavallisen duunarin asialla olevia päättäjiä kehiin. Mitä taas tulee keskustan Olga Oinas-Panumaan, niin voi todeta: aina yksi poronainen kourallisen miehiä päihittää!

KIITOS KALLAS: UUDENKAUPUNGIN AUTOTEHDAS ROMAHTI

Kaja Kallaksen työn arvokkuus nousi nyt konkreettisesti huippuunsa, hänen kansainvälisen toikkaroinnin arvon joutuvat maksamaan uusikaupunkilaiset autonrakentajat työttömyydellä. Uudenkaupungin autotehtaasta ei tiedetä juuri mitään ja vielä vähemmän tiedetään sen roolista maailman automarkkinoilla. Useimmat luulevat Uudenkaupungin autotehtaan tulevaisuuden olleen Mercedes Benzin tuotannon varassa, todellisuudessa autotehtaan tulevaisuus ei rajoittunut mainittuun automerkkiin. Reilun viidenneksen Uudenkaupungin autotehtaasta omisti, vielä alkuvuotena, maailman johtava ja suurin sähköauto/akkuteknologiayritys CATL. Kiinalaisen omistuksen mukaan tuleminen suomalaiseen autoteollisuuteen, antoi sille uskoa tulevaisuuteen. Kyseinen yritys hallitsi niin akkujen ja sähköautojen suunnittelua sekä valmistusta eurooppalainen autoteollisuuden hyytyessä, kieroilun ja osaamattomuuden seurauksena, kuin lyijyakku pakkasessa. Kiinalainen autoteollisuus saapui aikoinaan Uuteenkaupunkiin, koska se halusi avata oven eurooppalaisille automarkkinoille. Tähän kiinalaisia innosti Euroopan vihervasemmiston puheet ilmastonmuutoksesta ja sen torjumistoimenpiteet liikenteenpäästöjä vähentämällä eli autokanta uusimalla.

Kiinalaiset tunkivat EU:n markkinoille alalla, jossa eurooppalaiset olivat auttamatta pudonneet kehityksen ja tuotannon kelkasta. Kävi kuitenkin niin, että, kansainvälisen kaupan vapautta ajanut EU, teki kaikkensa suojellakseen, etenkin saksalaista, pohjamutiin vajonnutta autoteollisuutta. Kiinalaisella valmistusteknologialla olisi kyetty valmistamaan kantamaltaan ylivoimaisia ja energiatehokkaita sähköautoja paljon eurooppalaisia autotehtaita edullisemmin, mutta EU suojeli kaikin mahdollisin keinoin perinteistä omaa autotuotantoaan. Tästä huolimatta Valmet Automotiven akkutoiminnot laajenivat aina Saloon Puolaan ja Saksaan asti. Mikäli kiinalaisella tekniikalla valmistetut ja liikennöineet sähköhenkilöautot olisivat tulleet markkinoille noin 25 000 € hintaan, tuskin teillä muita tänään liikkuisikaan. Tällöin liikenteen hiilijalanjälki jäisi nyt pienemmäksi ja edullisemmat kiinalaiset sähköautot nielisivät nykyistä vähemmän kotitalouksien ostovoimaa, joten rahaa jäisi kotimaisten palveluiden ja palveluiden käyttöön.


Uudenkaupungin autotehdas tapaus osoittaa karulla tavalla uutisointimme yksipuolisuuden. Asioista ei kerrota kuin se puolikas, joka palvelee päättäjiä. Tapaus osoittaa aika karulla tavalla senkin, että päättäjämme eivät juurikaan välitä tavallisista suomalaisista, tärkeintä on seisoa itse jossain kivassa rintamassa, vaikka se koituisi kovinkin arvokkaaksi suomalaiselle duunarille. Muistakaapa sekin, että Uudenkaupungin autotehdas oli suurimmillaan Suomen suurin vientitehdas lähes 5 000 työpaikallaan. Käytännössä EU esti tehtaan positiivisen kehityksen jatkumisen ja kuitenkin Suomi lähettää kiltisti rahaa EU:n suhmurointiin, vaikka sieltä saatu hyöty jää vähintäänkin kyseenalaiseksi. Kuka tästä hyötyy eniten? -No kukas muu kuin Saksa, nyt Suomi voi hyvällä omallatunnolla poistaa lentokoneista hakaristit, jotka luulo liittää Saksaan. Eiköhän meidän kannattaisi viimeinkin pohtia sitä kuinka Suomi hyötyy esim. Kaja Kallaksen tyylisten EU-edustajien möläytyksistä - ensin saamme maksaa EU:lle ja sitten se kaventaa elinkeinopohjaamme - tästä puolestaan hyötyy Venäjä, joten saakohan Kallas provision Venäjältä. Muistakaa hänen miehensä Venäjän busines, toisaalta ilman vastaavaa, saattaisi Yara Uusikaupunkikin jäädä ilman itänaapuroin ammoniakkia.

LINKIT:

Kiinalainen teknologiayritys osti ison siivun Valmet Automotivesta

Uudenkaupungin autotehtaan kiinalaisomistajan arvo pomppasi yhtäkkiä miljarditolkulla – nousua +44%

Kiina tulistui EU:lle – "Lopettakaa provosointi"

Viron pääministeri Kaja Kallas Venäjä-kohun keskellä

Skandaali Virossa: Pääministerin aviomiehen kuljetusyhtiö jatkanut kuljetuksia Venäjälle

ONKO NATO:sta LÄHDETTÄVÄ NYT VAI ...?

Orpon hallitus varoittaa tulevaisuusselonteossaan murtuvasta maailmasta, jossa EU ja Nato hajoavat. Murheellinen totuus löytyy tästä: NATO ilman USA:ta on kuin Raamattu ilman Jumalaa. Eurooppa maksaa nyt kovaa hintaa siitä, kun antoi turvallisuuspolitiikkansa NATO:n kautta USA:n hoitoon. Ilman USA:n ydinpelotetta Eurooppa ei pärjää mitenkään Venäjän kanssa, kun ryhdytään pistämään kova kovaa vastaan. Kuinka Suomen käy ja voimmeko luottaa siihen, että Malta, Kreikka, Italia jne. antavat tukea, jos itänaapurin kanssa välit äityvät sodan asteelle. Viroon voimme tietenkin aina luottaa, sehän oikein uholla totesi pudottavansa seuraavan Venäläisen hävittäjän, joka eksyy tai muuten lentelee sen ilmatilassa. Sen Viro ja Viron uhosta kertonut YLE jätti uutisoimatta, ettei Viron ilmavoimissa löydy yhtään hävittäjää, joka edes teoriassa voisi pudottaa vanhimmankaan MIG-hävittäjän eli vaihtoehtoja, jolla Suomi voi ajautua selkkaukseen itänaapurin kanssa löytyy vaikka ja kuinka paljon!

Taitaapa käydä niin, että joudumme ottamaan esiin vaihtoehdon, jossa esiin nousee ystävälliset välit itänaapurin kanssa. Lienee selvää, että Suomi pärjää Venäjän kanssa parhaiten silloin, kun Venäjä hyötyy Suomesta merkittävästi. Onko siis viisasta rakentaa ystävälliset välit ja toimivat kauppasuhteet Venäjän kanssa? Mitä nopeammin välit normalisoituvat niin, sitä nopeammin se vaikuttaa suomalaisten elintasoon lisääntyvien työpaikkojen kautta. Onko yhteistyö Venäjän kanssa kansainvälistä luopiomaisuutta ja Ukrainan pettämistä, siinä yksi arvio, joka nousee esiin. Entä mitä pohditaan Ruotsissa, mitkä ovat heidän tulevaisuuden visionsa ja voiko Suomi vahvistaa ja saada tukea yhteistyöstä Ruotsin kanssa ja sopisiko Tanska, Norja ja Islanti samaan yhteistä turvallista tulevaisuutta pohtivaan ryhmään? 

Kun kerran hallitus nostaa esiin mahdollisuuden, jossa NATO:n hajoaa, kannattaako meidän pohtia asehankintojamme uudelleen ja eurooppalaistaa niitä vai onko asia kuitenkin niin, että ilman USA:ta ja Israelia emme pysty turvaamaan kalustollisesti laadukasta maanpuolustusta. Onneksi maamme puolustustahto ja kalusto riittää siihen, että Suomea ei miehitetä ilman kohtuuttomia menetyksiä. Jos Ukrainan sodasta löytyy jotain hyötyseikkoja, yksi niistä on opetus, jonka Venäjä sai eli se ei pystynyt miehittämään Ukrainaan. Samassa on epäonnistunut USA IRAK:ssa, joten miehityksen pelkoa täällä ei liene. Yksi venäläisiä ärsyttävä piirre virossa löytyy maan suuren venäläisvähemmistön kohtelusta. Ehkäpä meidän kannattaa pitää erilaiset vähemmistöt sen verran marginaalisina, jottei Suomi joudu boikotin tai väkivallan uhriksi jonkin tänne sopeutumattoman pääluvultaan merkittävän vähemmistön vuoksi. Siinä pohdintoja ei ehdotuksia, mitäpä itse tuumit Suomen tilanteesta ja toimintavaihtoehdoista: Kannattako etsiä vihanpidon sijaan diplomatian tietä, jotta turvallinen tulevaisuus ja kansallinen vauraus palaisivat hyvinvointi-Suomen visioksi?

LINKKI:

Hallitukselta hälyttävä raportti: Suomen itsenäisyys voi olla pahimmillaan vaarassa

VAKUUTUSLÄÄKÄRI YLEN YLETTÖMÄT ASIANTUNTIJA!

YLE:llä on vähintäänkin mielenkiintoinen tyyli valita asiantuntijat. Talouden suhteen YLE epäonnistuu asiantuntija valinnoissaan vai onko sitten Korkmanin ruutuun tai ääneen päässyt yhtään uskottavaa taloustietäjää, kuka kertoisi selkeästi, miten lama torjutaan tai taantuma taitetaan taloudelliseksi nousuksi. Jos Suomeen on muutamina vuosina investoitu, niin jokaiselle lienee selvää, että muutama vuosi menee, kun investointien seurauksena syntyy työpaikkoja ja vientiteollisuuden tuotto näkyy ja tuntuu tavallisen suomalaisen ostovoiman kasvuna. Se miksi talouden nousua synkistellään ja tulevaisuudesta annetaan valtamediassa nurja kuva, johtuu vain ja ainoastaan siitä, että vaalit lähestyvät vauhdilla. Näyttääkin opposition ja sitä tukevan valtamedian kannalta kerrassaan kauhealta, jos nousukausi alkaa voimalla kohottamaan suomalaisten elintasoa juuri vaaleja edeltävänä vuotena.

Ihmeellisin asiantuntijavalinta tapahtui kotva sitten, kun YLE antoi vakuutuslääkärille ruutuaikaa tuomita suomalaiset itsekkäiksi surkeiksi raukoiksi, ketkä eivät osaa muuta kuin ruikuttaa. Normaalisti elävät suomalaiset kuulevat lähes päivittäin vakuutuslääkäreiden uskomatottomista ratkaisuista,kun he potilasta näkemättä tekevät näistä lausunnoillaan todellisuutta terveempiä yhteiskunnan jäseniä. Kaiken takaa löytyy tietenkin raha vai luuleeko joku, että vakuutuslääkärit veemäisyttään tekevät useiden suomalaisten elämästä helvetin, jota hallitsee taistelu köyhyyttä ja kipua vastaan. Mitä moinen lääkäri tietää köyhyydestä tai edes normaalista työelämästä tai julkisesta sairaanhoidosta, kun hän itse kuuluu suomalaisen yhteiskunnan menestyvään nykyaateliin? EI YHTÄÄN MITÄÄN! Lähinnä ihmetyttää kuinka täysin tavallisen suomalaisen arjesta saa laukoa jotain tuollaista, sanopa sama ja pistä suomalaisen tilalle joku etninen ei kotimainen ryhmä: "On minä, mun tunteet, oikeudet. Velvollisuudet ja pärjäämisen vaatimus tai eetos jää ehkä vähän vähemmälle."

Kyseinen lääkäri, jonka koulutuksen sinä ja minä olemme mahdollistaneet kuten myös pitkälle rahoittaneet laukoo näkemyksiään tavallisten kulkevaisten itsekkyydestä, mutta käykääpä katsomassa oheisesta linkistä ko. tyypin esiintymistä ja pohtikaapa voiko häntä itsekkäämmin plus omahyväisemmin toimia ja nostaa egoaan muita paremmaksi muiden tuomariksi - kuvat puhuvat puolestaan. Mikä motiivi voi synnyttää moisen, parhaaseen katseluaikaan lähetettävän "pätkän", jossa tuomitaan työtätekevät suomalaiset reppanoiksi ja jonkin sortin itsekkäiksi onnenonkijoiksi. Ketä tuon jutun sanoma palvelee? Ei juttu ainakaan anna voimaa heille ketkä kärvistelevät tuskissaan köyhyydessä vain siksi, että joku mielivaltainen ja ahne vakuutuslääkäri on tuominnut heidät loppuelämäksi köyhyyden, toivottomuude, sairauden ja kurjuuden olotilaan. Taitaapa ainoa, tämän tapauksen voittaja, löytyä jutun lääkäristä, kuka voi juttuun vedoten todeta työkavereilleen kahvipöydässä nokkaa nostaen ja hopealusikkaa imeskelle: Minä näytin kaikille, olen Jumalasta seuraava ylöspäin!

LINKKI:

Varman vakuutuslääkäri sanoo suorat sanat tunteissa vellomisesta työelämässä: ”On minä, mun tunteet ja mun oikeudet”

Vakuutuslääketiede - lääkärietiikan aivotärähdys?

RIITTÄÄKÖ 50 vai TARVITAANKO 300 KANSANEDUSTAJAA

Aika lailla tyytymättömiä näkemyksiä kajahtelee kankaille suomalaisen demokratian nykytilasta. Eikä viimeaikainen äänestysprosenttikaan puolusta kansalaisten luottamusta vaaleilla vaikuttamiseen. Kuinka moni kansanedustaja teki jotain näkyvää tai kuuluvaa menneen vuoden aikana vai onko hän yksi niistä hiljaisista, jotka muistuttavat humanoideja, ketkä laskeutuvat vain vaalien alla kansan keskuuteen? Mihin tarvitsemme 200 kansanedustajaa, jos heistä ainoastaan parikymmentä näyttää tekevän jotain? Näin tuumii moni ja mielellään pudottaa eduskunnan päälukua vaikkapa puoleen. Mikä olisi toimenpiteen seuraus, jos kansanedustajien lukua vähennettäisiin vaikka sataan? Ainakin koko poliittisen eliitin kustannukset putoisivat melkoisesti ja rahaa säästyisi ihmisiä konkreettisesti koskettavien asioiden hoitoon.


Maakunnista tulee noin 140 kansanedustajaa, joista muutama saa suunsa auki ja tekee esityksiä äänestäjiensä parhaaksi. Jos kaikkien kansanedustajien määrää vähennetään vaikkapa sataan, suhteellisesti vähennys koskee enemmän maakuntia kuin pääkaupunkiseutua ja yleensäkin yhä useampi kansanedustaja valitaan suurten kaupunkien äänillä. Käytännössä valta keskittyy entistä voimakkaammin pienemmälle alueelle maata ja näin suomalaisten alueellinen eriarvoisuus kasvaa. Samoin huomioiden kärkipäähän voi nostaa vähentyneiden päättäjien vaikutus itse päätöksentekoon. Lienee selvää, että päättäjien määrän kasvaessa kasvaa myös käytettävissä oleva aivokapasiteetti, kokemuspohja ja koulutuksen vaikutukset lisääntyvät ja päättäjien määrän vähentyessä vaikutus muuttuu päinvastaiseksi vai voiko joku väittää, että yksi ihminen tietää,osaa enemmän kuin kaksi tai viisi? Varsinkin puhuttaessa yhteisten asioiden hoidosta, laaja joukko erilaisia ihmisiä takaa sen parhaiten. Uudenkaupungin voi tarjota mainioksi esimerkiksi päättäjien vaikutuksesta paikkakunnan hyvinvointiin ja menestykseen. Aikoinaan yli 18 000 asukkaan väkiluku on romahtanut alle 15 000. Näin kävi vaikka esim. viime laman muualla jatkuessa autotehdas lisäsi työpaikkoja tuhansilla, ei kaupungin päättäjät kyenneet hyötymään uusista työpaikoista. Tämä seuraa, kun päättäjien määrää vähennetään kaikin tavoin esim. lautakuntia lopettamalla plus yhdistelemällä sekä niiden jäsenmäärää pienentämällä ja valtuuston sekä hallituksen kokoa supistamalla. Viimein syntyy kuvio, jossa lautakunnat eivät enää täytä asiantuntijalautakunnan kriteeriä ja herkkähipiäinen hallitus aiheuttaa lisäkuluja typerillä otto-oikeus tempauksillaan.

Ehkäpä keskustelu kansanedustajien määrästä tulisi kääntää kansaedustajien laatuun ja kenties määrän nostoon. Alkuun voisi pohtia kuinka eduskunnassa toteutuu määritelmä kansanedustaja eli edustavatko he ihan tosissaan kansaa ja äänestäjiä. Välillä tuntuu, että eduskunnassa istuu joko Gazan tai Israelin kansanedustajia, ketkä vähät välittävät suomalaisten ongelmista. Omia asioitaan kansanedustajat hoitavat yksimielisesti ilman pienintäkään soraääntä. Tämän väittämän voi todistaa hetkessä, kun tarkastelee pudonneille kansanedustajille lankeavia hillotolppia ja sopeutusrahoja. Pitäisikin estää toinen toisiaan suosivien ammattipoliitikkojen rälssipoppootyylin jatkuminen. Voisimmeko rajoittaa kansanedustaja kausia vaikkapa kahteen tai niin, että eduskunnassa saa istua vain yhden kauden kerrallaan. Meillä löytyy laista sukupuolikiintiö, pitäisikö asettaa rajat myös joillekin ammattikunnille, etteivät niiden edustajat pääse liian vahvasti päättämään esim. omasta työstään tai palkastaan muiden kustannuksella? Voisiko samalla nostaa keskusteluun ministeriöiden valmisteluvallan ja jopa hajauttamisen niin, että ainakin niissä asioissa, joissa ministeriöiden toiminta keskittyy selkeästi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, myös ministeriöiden toiminta siirrettäisiin sinne.

MISTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUNTOJEN TUOTTO!

YLE siis YLE uutisoi kuin hyvin tuottivat pääkaupunkiseudun asunnot verrattuna muuhun Suomeen. Sen YLE jättää tarkoituksellisesti uutisoimatta, miksi ja mistä tuotto kerättiin! Helsinki on Suomessa kuin Moskova Neuvostoliitossa, siellä hallinnon ja poliittisten päättäjien vallasväen lisäksi isotuloiset oligarkit kanavoivat etuja omalle kulmakunnalleen. Ensinnäkin pakko siirretään ihmisiä, jotta kulmakunnan asuntokupla ei puhkeaisi. Seuraavaksi, kun nämä muualta muuttaneet toisilleen ja em. kermalle palveluita tuottavat vähätuloiset eivät, ahneuden seurauksena saa työstään kunnon palkkaa, heidän asumistaan tuetaan satojenmiljoonien eurojen vuotuisella vuokra-asuntotuella. Pääkaupungin joukkoliikennettä tuetaan muualta maasta kerätyllä polttoaineverolla ja kaiken kukkuraksi valtion varoista kustannetaan vapaa-ajan viihdykettä mainitulle passiiviväestölle.

Viimeksi saimme lukea sadan miljoonan euron designmuseosta ja kansallismuseon sadanmiljoonan euron uudisrakennuksesta, johon syntyy hieno ravintola. Miljoonat suomalaiset, jotka eivät koskaan elämänsä aikana tule käymään em. ravintolassa saati ajelemaan sadoillamiljoonilla euroilla rahoittamaansa pikaraitiotietä pääkaupunkiseudun museoihin, oopperoihin tms. palatseihin, saavat maksaa moisten huuhaasuunnitelmien toteutuksen ja niistä koituvat käyttömenot. Jos ajattelemme asiaa kestävän kehityksen kannalta, valtavaa, perustoimintojen kannalta turhan ja marginaalista väestönosaa palvelevan, betonihirviötä voidaan pitää täysin, jo hiilijalanjäljen vuoksi, tuomittavana turhakkeena. Jospa tuokin satamiljoonaa euroa olisi käytetty niin, että ihmiset saavat asua kuten haluavat ja siellä minne halajavat eli väestönsiirtoon takaisin maakuntiin, jossa he voivat toistensa hyysäämisen sijaan tekemään työtä, jonka tuotto mahdollistaa Suomen palauttamisen hyvinvointivaltioiden joukkoon.

Kuvitelkaapa mikä vaikutus Suomen taloudelle tarjoutuisi, jos laajentaisimme vaikkapa Rovaniemen lentokenttää niin, että kaikki Lappiin halukkaat pääsisivät suoralla lennolla sinne. Nyt monet maahan saapuvat joutuvat nukkumaan mennen tullen yön Vantaalla ja siksi jättävät matkustamisen Suomen Lappiin. Melkoinen turistimagneetti tarjoutuisi myös rautatieyhteydestä Rovaniemeltä Jäämerelle. Se tarjoisi hiukan erilaista eksotiikkaa muun maailman turisteille kuin yö jossain hikisessä ja neuvostotyylisessä lentokenttähotellissa, jossa jo hinnoittelu synnyttää negatiivisen kuvan Suomesta. Tietenkin em. hankkeiden toteutukset palvelisivat teollisuutta ja liike-elämää eli niistäkin hyötyisi välikäsien kautta koko Suomi ja siten myös pääkaupunkiseudun hallinto saisi osansa mainituista sijoituksista. Sopiikin lopuksi pohtia, miksi eduskuntamme selkeä maakunnista tulevien kansanedustajien enemmistä tuo esiin ja kannata hankkeita, jotka hyödyttävät heidän kotiseutujaan ja koko Suomea vai onko mainittu joukko vain ministeriöiden valmistelevien virkahenkilöiden hyväksikäyttämä kumileimasin?

LINKIT:

Yhä useampi haluaisi muuttaa maalle, peruspalveluiden saatavuus huolettaa

Pääkaupunkiseudulla asuvien kodit tuottaneet yli 9 000 euroa per kotitalous – muualle Suomeen miinusta

GAZAN vai SUOMEN KANSANEDUSTAJIA?

Suomen mummoilla, vaareilla tai lapsilla saati asemien hiljaisilla miehillä ei ole väliä, kun Gaza on         asiamme. Ja vain rasistit puhuvat Suomen työttömyydestä tai sote-palveluiden surkeudesta!

Valtava työttömyys ja sote-uudistuksen seurauksena huonontuneet peruspalvelut eivät hetkauta meidän oppositiota, mutta Gazan puolesta taistellaan ja uhrataan vaikka koko Suomen turvallisuus. On kaksi selkeää faktaa. Ensinnäkin Israelin Gazan moukarointia ei voi pitää inhimillisenä, vaikka huomioimme sitä edeltäneet kammottavat tapahtumat. Toiseksi Suomen sanomiset ja tekemiset eivät vaikuta vähääkään Israelin tai sitä tukevan USA:n asenteeseen tahikka operointiin Gazassa. Ainoa konkreettinen suomalainen ehdotus, joka vaikuttaisi Gazan tilanteeseen tuli vasemmistonuorilta. Sieltä esitettiin, että Suomi antaisi Israelista ostamansa Davidin linko -ilmapuolustusjärjestelmän lahjaksi Gazan asukkaiden turvaksi. -Lienee selvää, että, jos kyseinen puolustussysteemi kiikutettaisiin Lähi-itään, sen elinaika jäisi viiteen minuuttiin ellei juutalaisvaltio tuhoaisi laitteisto jo kesken kuljetuksen. Moisen asian esiin nosto ja siitä puhuminen, sen sijaan vaarantaa Suomen puolustusta, koska tuskinpa Israel, yksi Suomen armeijan merkittävimmistä varustajista, kuuntelee moisia esityksiä tumput suorina! Vihervasemmiston möläytysten vuoksi saattaa puolustuksemme huolto ja varaosatoimitukset vaarantua Israelin lisäksi USA:n suunnalta.

 
Useissa kahvipöytäkeskusteluissa aprikoidaan poliittisten oppositiossa istuvien päättäjien kohtuutonta intoa ratsastaa gazalaisilla, kuten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin! Syy Gaza vouhotukseen löytyy valtamediasta, jonka muutamaa, toimittajalaumoja kaitsevaa, päätoimittajaa eivät Suomi ja suomalaisten arkiset ongelmat kiinnosta kuin kanasalisoopperan remontin ja designmuseon rahoituksen verran. Linjavalinnoillaan muutamat päätoimittajamme ohjaavat julkisuudenkipeitä oppositiopoliitikkoja jatkamaan loputonta Gaza-hölinää. Jos joku oppositiossa erehtyy yritykseen nostaa Suomen kammottavan työttömyystilanteen tai sote-ongelmat esiin, hän ei yksinkertaisesti saa palstatilaa, ääntään kuuluville tai kuvaa asialleen. Median tulisi ottaa rooli vallan vahtikoirana, nyt se otti roolin diktaattorina, joka hintaan mihin tahansa haluaa nykyisen, demokraattisesti valitun, hallituksen sijaan valtaan mieleisensä opposition.

INHIMILLINEN TASA-ARVO - SILKKAA UTOPIAA

Jokaista ihmistä voi pitää arvokkaana, hänen arvonsa etumerkki kylläkin voi vaihdelle - toiset meistä tuottavat ja yhdet vähentävät arvoa. Yhteiskunnan kannalta sen jäsenen arvo mitataan rahassa, koska rahaa käytetään maksuvälineen lisäksi mittarina monessa asiassa. Jos maahan saapuu bussikuski, hän alkaa yleensä tuottamaan lisäarvoa yhteiskunnalle, kun hän oppii suomen kielen ja ajelemaan talvikeleissä. Sen sijaan tasa-arvoisen kohtelun saavaa kamelikuskia emme saa yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi järjestämällä hänelle suomen kielen opetusta ja kameleille suunnattua talviajoharjoittelua. Niin ikään henkilö, kuka saapuu syvältä vieraasta yhteiskunnasta ja sen kulttuurista, kuten kivityksistä vastaavaa viranhaltijaa ei voi mitenkään tasa-arvoisella kohtelulla saada suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi ilman, että puututaan hänen kulttuuritaustaansa.

Jo se, että väittää pitävänsä kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina inhimillisinä olentoina, tuntuu lähinnä naurettavalta haihattelulta. Jos toiseen vaakakuppiin pistetään kivitetty nainen ja ensimmäiseen vaakakuppiin sadat kivitykset onnistuneesti järjestänyt alan menestyvä viranhaltija, kuinka vaakakupit kallistuvat sinun mielessäsi, entäpä jos toisessa vaakakupissa istuu A. Hitler ja ensimmäisessä äiti- Teresa, vieläkö pidät heidän inhimillistä ihmisarvoaan tasavertaisina? Meidän kulttuuritaustamme määrittelen sen, miten suhtaudumme vieraisiin kulttuureihin, emmekä voi hyväksyä kaikkia kaikkien kulttuurien käytäntöjä saati ajatuksia. Samoin suhtautuvat muiden kulttuurien edustaja meidän länsimaisiin arvoihimme. Yleensä suhtaudumme torjuvan nurjasti ahneuteen plus väkivaltaan ja jopas niistä hyväksyvästi puhumiseen. Joskin poikkeuksia löytyy ja käytännön esimerkki seuraavassa. 

Muistakaapa Hussein al-Taee ja hänen tarjoamansa julma kohtalo juutalaisille, homoille jne., silti hän sai asettua inhimillisyyttä ja ihmisten tasa-arvoa markkinoivan puolueen listoille ja marssi jopa eduskuntaan. Onko inhimillistä antaa arvoa sellaisille ihmisille, ketkä eivät itse kohtele kaikkia lähimmäisiä inhimillisen tasa-arvon hengessä? Löytyykö seuraava vastaava tapaus Nasima Razmyarista, kenen kotitaustassa yhdistyy kommunismin ja islam afgaanityyliin? Sopivassa tilanteessa jokainen saattaa vaieta ikävästä salaisuudesta ja toivoa ettei kukaan muista tai huomaa sitä ja mikäli joku ilkimys kuitenkin muistaa tai huomaa pahan asian, niin aina voi nöyränä ja katuvaisesti painaa pään alas sekä pyytää anteeksi. Tuolloin jotkut saavat medialta synninpäästön pahoista sanoista ja inhottavasta uhosta. Meidän tapauksessa mediaamme muisti muuttuu valikoivaksi ja toiset vaan osoittautuvat tasa-arvoisemmaksi kuin ensimmäiset!

LINKIT:

Nasima Razmyar

Mohammed Daud Razmyar

Työläisnuorten tuki ry

MARIN TUHOSI TYÖVÄENPUOLUEEN!

Marin sai tehdä, mitä lystäsi ja hänhän lystäsi ravistella pääministeri-instituuttia niin, että siitä ei jäänyt juuri mitään uskottavaa jäljelle. Sinänsä kyseistä saavutusta ei voida pitää mitenkään Marinin vikana tai ansiona, sillä teki hän mitä tahansa, valtamedia kritiikittä puolusti pääministeriä. Se, että bilettäminen ja festareilla hillumiset kiinnostivat Marinia enemmän kuin pääministerin tehtävät tuotiin valtamediassa esiin jonain uutena ja hienona poliittisen kulttuurin ilmentymänä ja tällä tyylillä tapahtuu uutisointi edelleen edelleenkin. Verrataan mainittua aikajanan tuoreimpiin tapahtumiin ja väärinymmärtämiseen, joka kuplii esiin: vaikka Teemu Keskisarja kuinka vääntää ei rautalangasta vaan ratakiskosta ettei ole rasisti, niin silti YLE:n johdolla hänen sanojensa tarkoituksellinen väärinymmärtäminen kuplii jatkuvasti esiin ja tärkeät asiat jäävät sen varjoon. YLE tai muut valtamedian lonkerot eivät puuttuneet mitenkään siihen, kun Mariin syyllistyi aivan avoimesti ikärasismiin haukkumalla keski-ikäisten boomerien ajatusmaailmaa ja maailman kuvaa. Kuvitelkaapa, jos Orpo tai Purra bilettäisivät naama pölyssä pitkin jetsetpiirien yöelämää, haukkuisivat eläkeläisiä ja viittaisivat kintaalla talous- ja työttömyysongelmille, vaatisiko valtamedia heille ymmärrystä ja puhuisi ministeri-instituution ravistelusta?

Valtamediassa tapahtui melkoinen muutos Antti Rinteen puolueenjajuuden ja pääministeriyden jälkeen. Urpilaisen ja Rinteen valtataistelu uutisoitiin normaalista ja hallituksen ministeri Sirpa Paatero sai lähteä julkisen sanan paineen vuoksi, seuraavaksi lensi pihalle itse pääministeri Antti Rinne. Kaiken kukkuraksi Rinteen lähtöä avittaneen keskustan ministeri Katri Kulmuni sai lähteä varsin pienestä ja oudosta syystä. Niinpä kävi, että kun Marinista tuli pääministeri nousi Sirpa Paatero takaisin ministeriksi. Melkoista oli median moukarointi hallitusta kohtaan ennen Marinin pääministeriyttä, mutta sitten kaikki hiljeni. Joku väitti median rooliin vedoten, että häntä heilutti koiraa, mutta itse kysyn: kumpi oli häntä media vai poliitikot? Jos pääministerinä Rinne sai median vuoksi istua kuin tulisilla hiilillä, Sanna Marinin ministeri rooli muuttui ilnon ja valon juhlaksi, kiitos median: hän oli onnellinen kuin kuttu kaalimaalla. Marin sai tehdä aivan mitä vaan ja valtamedia antoi tukensa, Antti Rinne sen sijaan jäi jopa eduskuntavaaleissa rannalle! Enää kukaan ei epäillyt kuka oli koira ja kuka häntä: Marin vei ja media vikisi! 

Demareissa tapahtui tuolloin melkoisia muutoksia, joka vaikuttaa yhä. Ensinnäkin ay-väki pistettiin tylysti syrjään kärkipaikoilta - SDP muuttui kertaheitolla työväenpuolueesta vasemmistolaisten pintaliitohaihattelijoiden johtamaksi puolueeksi. Toiseksi puolueen sisällä kriittinen keskustelu ja vaihtoehtojen esittäminen omalle toiminnalle tyrehtyi. Kolmanneksi valtamedia osoitti tylysti, kuinka heidät, ketkä erehtyvät sanomaan poikkipuolisen sanan Marinista tai hänen puolueestaan tai hengenheimolaisista, poljetaan unohduksen suohon. Kun katsotte vihervasemmiston päättäjien ratkaisuja, ei voida puhua juurikaan köyhän kansan tai suomalaisten työläisten asioiden ajamisesta. Esimerkiksi Sanna Marin keräsi eduskuntavaaleissa median tuella melkoisen äänipotin ja lähti välittömästi tuon jälkeen sotarikolliseksikin mainitun Tony Blairin porukoihin ja pörrää nykyisin Euroopan kerman kokkareissa eli hän ei paljoa ajatusta tai arvoa anna eikä häntä liikuta köyhän kansan asema tai oman hiilijalanjäljen suuruus. On vain ajan kysymys, koska mainittu Marin kupla puhkeaa ja SDP menettää kannatuksensa. Valtamedia ei pysty loputtomiin suojelemaan, vaikenemalla ja uutisaiheiden valitsemisella sekä muokkaamisella, vihervasemmistolaista valtaeliittiä. Jos SDP haluaa säilyä vallan huipulla, tarvitaan sen sisällä vallankumousta tavallisten suomalaisten eduksi, jos näin ei käy, kumoaa kansa demarit vallasta!

LINKIT:

Antti Rinne Ylelle: Posti-jupakka ei ollut todellinen syy hallituksen eroon – Pääministerierosta ei silmä kostunut 

Miksi postiministeri Paatero sai lähteä?

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä

Antti Rinne yllätysputoamisestaan: ”Äänestäjät ovat puhuneet ja asia on sillä siisti” 

Marin pyytää eroa kansanedustajan tehtävästä

TOTTAKAJ SYNTYVYYS LASKI ja LASKEE, JOS..

Syntyvyyden laskua täytyy pitää seurauksena, ei minään syynä. Jos opetus huononee, terveyspalvelujen laatu laskee ja katoaa elämän yli ulottuvan jonon taakse, vanhuksia hoidetaan keskitysleireissä, samoin vammaisia kohdellaan kaltoin, tiestö rapistuu palvelut keskittyvät jne., niin kuka vastuullinen kansalainen haluaa synnyttää lapsia tuollaiseen maahan, jossa oma tulevaisuuskin muuttuu iän karttuessa tuskien taipaleeksi. Miksi Suomi ei törmännyt syntyvyyden romahtamiseen jo 1960-luvulla, kun elämän ankeus rassasi nykyistä enemmän. 1960-luvulla tulevaisuus näytti paremmalta ja kansa uskoi siihen ja vieläpä sai sen, mihin uskoi! Suomeen luotiin peruskoulujärjestelmä, syntyi kattavat peruspalvelut, kaikki suomalaiset pitivät kaikista suomalaisista huolta, tasa-arvo kehittyi ja lähes jokaisen suomalaisen tulevaisuus näytti paremmalta sekä uskottavalta. Kaikki perustui tuottavaan työhön ja kaikki kunnioittivat perustyötä!

Tutkimuksiin ei pidä uskoa kuin Jumalan sanaan, sillä nehän perustuvat menneisyyteen, eilen tehtyihin päätöksiin ja niiden toteutumisiin. Mainitut ennusteet kertovat ainoastaan sen kuinka käy, mikäli jatkamme samalla uralla eli ajamme alas suurimman osan suomalaisista palveluja ja elämänlaatua ottaen velkaa ja käyttäen näin syntyneen varat ja vatojen sisäiset siirtomahdollisuudet pienen loiseliitin hyväksi. Kuvitelkaapa, jos olisimme toimineet toisin: emmekä olisikaan upottaneet miljardeja euroja kansallisoopperaan, kansallismuseoihin, julkisiin hallintorakennuksiin, vuokra-asuntotukiin, julkiseen liikenteeseen, vaan olisimme käyttäneet mainitut miljardit vaikkapa siihen, että Suomen kultakaivokset leipoisivat suomalaisomistuksessa rahaa suomalaisille ja olisimme rakentaneet radan Jäämeren rantaan, pitäneet kiinni omistuksista suomalaisissa yhtiöissä ja käyttäneet mainituilla tavoin syntyneiden sijoitusten tuotot niissä työskentelevien työntekijöiden sekä heistä huolehtivan julkisen sektorin suoritustason hyväksi. Pääkaupunkikin olisi saanut oopperatalonsa jne., mutta pienellä viiveellä, jos olisimme ensin sijoittaneet suomalaiseen omistukseen ja työhön eikä pienen eliitin huveihin. Kohta meiltä puuttuvat varat oopperoiden sun muiden ylläpitoon, jos tyyli ei muutu.

Kurssin muutos koko Suomea kehittämiseksi onnistuu nopeasti plus helposti, sillä maakunnista valittiin muistaakseni 140 kansanedustajaa. Meidän täytyy tehdä totaalinen muutos, vain siten velanottotarpeemme sulaa ja palautamme Suomen hyvinvointivaltioksi. Velkavetoisena Suomelle käy niin, että monet jo päätetyt pääkaupunkiseudun hankkeet jäävät kesken, emmekä siltikään pysty hoitamaan sairaita, vammaisia ja vanhuksia heidän ihmisarvonsa mukaisesti, saati tarjoamaan lapsillemme turvallista koulutietä viihtyisään kouluun, joka tarjoaa laadukasta opetusta kodin lähellä. Pahimmillaan Suomesta tulee kuin Uudestakaupungista, joka tyhjiksi jääneine rakennusmonttuineen, kesken jääneine rakennuksineen muistuttaa jotain Afrikan maata, jonka kehitysapuvarat käytettiinkin pienen virkaeliitin hyväksi! Sekin sopii huomioida, ettei vihollinen löydy yrittäjistä ja taloudellisesti onnistuneista, päinvastoin Paananen ja Kodisjoki loivat pelibusineksen ja siinä sivussa tuhansia työpaikkoja yritykseensä. Vaikka kaksikko voisi kikkailla verotaakkaansa pienemmäksi, he maksavat veronsa Suomeen. Tähänkin löytyy kerrassaan loistava esimerkki myös Uudestakaupungista: Mauri Kontu loi 500 työpaikkaa tyhjästä ja pitää yhä, verovenkuroinnin sijaan, kirjansa Uudessakaupungissa. Suomen tervehdyttämisessä ei voi sahata hedelmää kantavaa oksaa, vaan katseet täytyy nopeasti kääntää kohti itse itseään härskisti, kansaa kupaten, ruokkivaan ja kasvattavaan hallintoon sekä sitä tukevaan päättäjien kaartiin! Omien aivojen käyttöä täytyy korostaa aina, kun avaat korvasi tai silmäsi vastaanottamaan meidän mediamme tarjoamaa maailmankuvaa. Juuri nyt tavallinen suomalainen tarvitsee medialukutaitoa enemmän kuin koskaan - tätä ei tarvitse pohtia kahdesti ja ymmärrä, näinhän toteisi jo Dylan aikoinaan!

LINKIT:

Suomi on kuin vanhan ajan siirtomaa: satojen miljoonien arvoisen kullan louhinta Suomessa tukevasti ulkomaisten yhtiöiden käsissä

”Halvalla menevät” – Ulkomaalaiset omistavat Suomen kaivokset

Ulkomaiset kaivosyhtiöt ryöstävät luonnonvaramme – ympäristötuhot jäävät suomalaisille veronmaksajille

A-STUDIO vai Ö-STUDIO?

Eilinen A-studio herätti hillitöntä myötähäpeää YLE:n siis YLE:n laaduttomuudesta ja tehottomuudesta. Eikö reilulla 500 miljoonalla eurolla saa laadukkaampaa lähetys aikaiseksi. Heti Urheiluruudun jälkeen kyseessä lienee katsojamäärällä mitattuna kaikkein paras aika saada katsojia, joten luulisi ohjelmiin satsaamisen nousevan vastaavalle tasolle. Nyt haastateltava käyttäytyi kuin puusta pudonnut ja nimeen omaan kuin pää edellä puusta pudonnut. Hän laiminlöi totaalisesti valmistautumisen ohjelman laadukkaaseen läpivientiin. Ensin jututettavaksi kutsuttu ministeri hymyili ns. toimittajan esittämille dronemuuri kysymyksille, seuraavaksi hymyilijöiden määrä kolminkertaistui, kun estradille istui kolme kansanedustajaa. Kerrassaan onneton suoritus YLE:ltä varsinkin, kun huomioimme resurssit. Tuollaisessa asiassa ja ajankohtana sopisi tuottajan puuttua toimitustyön laatuun vai hyväksytäänkö lähetyksessä limbosuoritus, jos tekijänä häärii entinen aamujuontaja?

Perspektiiviä mainitun droneasian käsittelyyn tarjoisi tämän päiväinen YLE:n aamulähetys, jossa niin droneasiantuntijat kuin toimittaja huokuivat tietoa plus ammattitaitoa valaistessaan katselijalle dronesodan välineitä ja vivahteita. Kyseinen toimittaja, Linda Vettanen, voisi saman tien siirtyä A-studion toimittajaksi, silloin lähetystä ei naureskellen kutsuttaisi Ö-studioksi. Mainittakoon sekin, että kyseinen Vettanen teki edellisen lisäksi kelpo haastattelun, jossa vastaajan penkillä istui koripallovalmentaja. Tämä osoittaa naisen yleissivistyksen kiitettävän laajaksi tai hänen huolellisuutensa valmistautuessa toimitustyöhön. Toivottavasti kyseinen toimittaja pääsee pian aamutoimituksesta täyttämään niitä lukuisia osaamisaukkoja, joita esim. nykyisessä Ö-studioksi tasoltaan valahtaneesta A-studiosta. Vai lieköhän niin, että vallitsee joku systeemi eli esim. viisi vuotta aamu juontajana pätevöittää vaativimpiin tehtäviin vaikka mitään edistystä ei tapahtuisi

AUTETAAN SUOMI SURKEAKSI ja KÖYHÄKSI

Meidän täytyy lennättää Gazan lapset tänne, ottaa vastaan pakolaisia, jeesata maailman köyhiä ja siinä sivussa upottaa satojamiljoonia pienen eliitin museoihin ja muuhun perustarpeiden ulkopuoliseen turhuuteen, jota suurin osa kansasta ei tule näkemään eikä kokemaan livenä. Auttamisesta saa hyvän mielen eikä sitä kukaan tuomitse, mutta jossain kulkee auttamisen raja. Tietenkin velaksi voi auttaa vaikka maailman tappiin, jos joku vaan lainaa, mutta viime kädessä se on petos tulevia sukupolvia kohtaan. Jos haluaa, niin se täytyy tehdä kestävästi. Tässä yhteiskuntajärjestelmässä ja kapitalismissa pätee yksi selkeä sääntö: jos varallisuutesi rajoittuu 100 euroon, ei se riitä mitenkään 200 euron ostoihin/hankkeisiin tms. Myöskään ylevät ajatukset tahikka tavoitteet eivät muuta sitä markkinatalouden ikävää sääntöä, että satasella ei saa sen enempää kuin satasella saa.

Oma maa ensin ajatus ja sen mukaan toimiminen turvaa kestävän auttamisen ja tekee tulevaisuudessakin auttamisen mahdolliseksi toisin kuin velka-auttaminen. Ikävä kyllä, jos suomalaiset haluavat auttaa jatkossakin, meidän täytyy saada ensin oman pesän talous kuntoon. On pidettävä huolta heistä ketkä tuottavat tähän maahan sitä lisäarvoa, joka luo hyvinvointivaltion taloudellisen perustan. Turhuuteen vuotavat rahahanat kiinni niin ulkomaille kuin joutavan ei välttämättömän rakentamisen suutaan. Hallinto on hyvä renki, mutta huono isäntä, sen osoitti Lappeenrannan ja Japanin välistä hävinnyt valtio. Ei kannata lähteä samalle tielle ja auttaa muita niin, että ajaudumme itse pohjattomaan ahdinkoon. Kuka auttaa auttajia, kun auttajat köyhtyvät eivätkä kykene auttamaan?

KIITOS VALTAMEDIAN - OIKEISTO TULEE JA JYRÄÄ

Maanosamme maa toisensa jälkeen alkaa saada tarpeekseen laitavihervasemmistolaisesta tiedottamisesta ja neuvostotyylisestä mielipiteen muokkauksesta valikoiduilla ja vaietuilla uutisaiheilla. Meillä valtamedia vaikenee suomalaisia koskevista ongelmista. On lievästi todettuna irvokasta, kun työttömyyden ollessa maanosamme toiseksi suurinta, valtamedia ei anna sille palstatilaa tai lähetysaikaa, sen sijaan hössötetään jostain ilmastonmuutoksesta, jota ei hetkauttaisi yhtään se, vaikka kaikki suomalaiset lopettaisivat hengittämisen. Kaikkein härskeimpänä mediatemppuna voidaan pitää talouskeskustelun jättämistä täysin naurettavan ja teennäisen rasismivouhotuksen alle. Koomisen tilanteesta tekee se, että esim. YLE siis YLE syyttää persuja siitä, että YLE:n rasismikeskustelut hallitsevat YLE:n lähetyksiä. Kuinka monta persutoimittajaa löydät YLE:n palkkalistoilta ja kuinka monen talousohjelman rasismialoituksen pääsivät persut valitsemaan? Jokainen tietää ja nyt kansa hoksaa vinksahtaneen laitavasemmistolaisen uutisoinnin syyt ja tavoitteet.

Valtamedia puolustaa köyhiä ottamalla omilta köyhiltä ja antamalla näin riistetyt varat muualle maailmaan. Tämä tapahtuu melkoisella hävikillä ja mihin hävikki häviää? -Kaalimaata vartioivat pukit ja kutut vai oletteko huomanneet köyhyystutkija Ohisalon habituksessa köyhyyttä tai jotain sellaista, että se näkyy päältä, kun hän luopui jostain köyhien vuoksi tai onko esim. Sofia Virta tinkinyt oman elämänsä glamourista edes irtokynsien hinnan verran köyhien vuoksi? Valtamedia pitää kansaa tyhmänä, mutta päivä päivältä some oikoo valtamedian valheet ja nostaa valtamedian vaikenemiset julkisuuteen. Aikamme osoittaa, että valtamedia menettää otettaan ja asemaansa kansan manipuloijana. Jo talousuutiset osoittavat valtamedian menettämistä asemista. Valehtelu ei lyö leiville, siksi MTV:ssä alkaa yt-neuvottelut, Hesari säästää STT:n käytössä ja lopettaa Tampereen painotalonsa. Kansa kyllästyi ostamaan valheita ja rahoittamaan X-sukupolven luomaa itsekeskeistä kieroa ja piilotettua omat köyhät kyykkyyn -toimintaa! Katsokaa Saksaa, mitä tapahtui Englannissa ja Ranskassa, huomaatte valtamedian aseman romahtamisen olevan globaali ilmiö!

VASEMMISTO PETTÄÄ AINA OMAT KÖYHÄT

 

Laitavasemmisto ratsastaa sloganeilla, joissa pyritään antamaan omasta touhusta inhimillinen kuva. He käyttävät häikäilemättömästi ja tuplasti hyväkseen köyhiä eli ottavat suomalaisilta köyhiltä ja lupaavat auttaa ottamallaan ulkomaan köyhiä. Valheellisesti laitavasemmisto klimppaa kaikki maailman köyhät yhteen kuppiin. Tähän tuki tulee laitavasemmistoa tukevalta medialta, joka osaa valikoida tekstinsä niin, että työläiset äänestävät edelleen työväenpuolueita, jotka kakat välittävät työläisistä vai ovatko tehtaan duunareiden, sairaanhoitajien tai maatalouslomittajien työolot saati tienestit parantuneet viime vuosina työväenpuolueiden aikaansaannoksilla? -Eipä ole ja päin vastoin, tänään suomalainen, ikänsä töitä tehnyt ja veronmaksanut duunari kärsii hoitojonoissa tai kuolee leikkausjonoissa, jos edes pääsee niihin teiden ja julkisen liikenteen laiminlyöntien tai kohtuuttoman auto/polttoaineveron vuoksi!

Laitavasemmistomme vie eli ns. työväenpuolueet vievät työväestöltä ensin äänet ja seuraavaksi rahat. Sopivasti vaieten ja määrättyjä asioita korostaen mainitusta toiminnasta saadaan sopivan medialeivonnan jälkeen leivottua inhimilliseltä muistuttava kakku ja jos edes kysyt jotain mainitun näennäisinhimillisyyden perään, saat medialta julman rasistin maineen. Mutta eikö todellista rasismia ole se, kun tekee heikomman auttamisen mahdottomaksi eli ajaa maan talouden siihen jamaan, että emme voi edes teoriassa kuin velalla auttaa omia ja vieraita hädänalaisia lähimmäisiämme. Ikävä totuus on vain se, että, jos tänään antamasi apu perustuu velkaan, etkä halua pistää talouttasi kuntoon, huomenna et auta ketään ja todennäköisesti ajaudut itse autettavaksi! Voi tätä kammottavaa perintökakkua minkä laitavasemmisto leipoo tuleville sukupolville: ilmastonmuutos, huonot sote-palvelut ja hoitojonot. Jäähän toki jotain hyvääkin: uudistettu kansallismuseo, helsinkiläiseen parkkipaikkaan nouseva betonihirviö hiilijalanjälkineen, kompostihautausmaa ja tietenkin korkoa korolle lasku mainituista!

TULI PUSKISTA kuin FINGERPORIN ASKO

 

Harva suomalainen tiesi Charlie Kirkistä yhtään mikään, kun mennään ajassa viikko taaksepäin. Nyt, kun mies päästettiin päiviltään, kerrotaan, että Kirkin ajatusmaailmaa kannatti miljoonia amerikkalaisia nuoria. Miten voi olla, että tuollainen henkilö jää tietämättä suomalaisilta, ketkä saavat nauttia maailman parhaasta, monipuolisemmasta ja rehellisen tasapuolisen tiedon tapahtumista tarjoavan median uutiskattauksista? Joku kotva sitten tarjosi YLE mielenkiintoisen uutisväläyksen, jossa se kertoi kysyneensä amerikkalaisten mielipidettä. Uutispätkässä kameran eteen valikoitui muuta tyyppi ja he kertoivat yhtenevän mielipiteensä asiasta - nyt asialla, mistä oltiin mieltä ei ole väliä. Herää kysymys, miten joku journalisti voi väittää kertovansa amerikkalaisten mielipiteen, jos otos rajoittuu viiteen jututettavaa. Jos ei muuta, niin samaan syssyyn voisi pistää julki virhemarginaalin, kun otoksena on viisi ihmistä reilun 330 miljoonan kansalaisen näkemyksestä. Vähän sama ja suurempi otoskin, jos kysyt kansanedustaja Yrttiahon mielipidettä NATO:sta ja esität hänen vastauksensa suomalaisten mielipiteenä.

Kun lyömme yhteen tyylin, jolla Kirkistä uutisoitiin ennen hänen kuolemaansa, äsken mainitsemani juttu ja siinä esitetty, onnettoman pieneen ja eittämättä tarkoitushakuiseen otokseen perustuva amerikkalaisten mielipide ja ohjelma nimeltä Maailman politiikan arkipäivää voi todeta aivan kirkkain silmien korvien heilumatta: Meitä manipuloidaan ihan tarkoituksellisesti. Neuvostoliitossa kansan huomio käännettiin kansalaisten ongelmista urheilumenestykseen sekä laadukkaseen korkeakulttuuriin ja vastapuolen mollaamiseen. Tuntuuko tutulta? -Koska Suomen media nostaa uutisten ykköseksi työttömyyden, maata uhkaavat talouden romahduksen sekä näitä seuraavan hyvinvointiyhteiskunnan jo alkaneen romahtamisen? -Ei koskaan, sillä itsekkäillä pääviestimien päätoimittajille riittää, kun he saavat jatkaa näennäisinhimillistä tiedottamista ja elämäänsä eläkkeelle asti! Kehotan skeptiseen suhtautumiseen aina, kun annat valtamedia tarjota sinulle jotain. Maailmassa saattaa vaellella lukuisia Charlie Kirkin kaltaisia merkittäviä mielipidevaikuttajia, joista valtamedia vaikenee rajoittaakseen tarkoituksellisesti ajatusmaailmaasi. Väkisin kumpuaa mieleen: löytyykö EU:sta samankaltaisia piilotettuja tyyppejä, entä Ukrainasta, Gazasta tai Helsingistä ja koska nämä hyppäävät eteesi puskista kuin Fingerporin Asko?

VIHERVASEMMISTO - AIKAMME AATELISTO

Sote-uudistuksessa siirrettiin kuntien varoja valtiolle, perustettiin poliittisille tyypeille uusia mainiopalkkaisia tehtäviä ja tietenkin kuviota valmistellut pääkaupunkiseudun virkahenkilöstä pelasi euroja siihen koriin, josta mätetään rahaa uusien viranhaltijoiden tehtäviin. Oman Helsinkinsä valmistelijat jättivät uudistuksen ulkopuolelle ja siten siitä tuli koko sekoilun ainoa voittaja! Jos valtio määrää sote-alueiden tehtävät ja antaa siihen rahat, eikö silloin väliportaan hallinto toimi vailla valtaa eikä sille jää minkäänlaista todellista päätösvaltaa. Uudistuksen seurauksena suurinta osaa Suomea ei voi enää pitää ns. hyvinvointivaltion tyylillä toimivina seutuina. Pitäisi viimeinkin hoksata, että virkahenkilöt voivat pitää hyvinvointia yllä, mutta, jos jotenkin toimivaan hoitorakenteeseen lisätään väliportaan johtajia, se vain syö voimavaroja suorittavalta tasolta sairaanhoitajilta, lääkäreiltä jne.

Oudointa tilanteessamme lienee se, että lähes kaikki myöntävä sote-uudistuksen epäonnistuneen lähes täydellisesti, mutta kukaan ei tee asialle yhtään mitään, korkeintaan puhutaan sote-alueiden määrän vähentämisestä. Samalla Suomessa tehdään paras busines ihmisten tuskalla ja hädällä, josta voitot matkaavat pahimmillaan vierasmaalaisten pörssikeinottelijoiden tileille. Kun voitot perustuvat suomalaisen saamaan huonoon sairaanhoitoon, vammaisten palveluiden alasajoon ja vanhusten sulkeminen aikamme keskitysleireihin, luulisi jonkun edes sivulauseessa puuttuvan syntyneeseen ongelmaan, mutta kakat, kukaan ei tee yhtään mitään paitsi valittaa: tämä on teidän vika! Jos ensimmäiset loivat toimimattomaan hätää ja kurjuutta ruokkivan systeemin ja toiset eivät pistä kortta ristiin ongelman korjaamiseksi, niin eikö silloin nykyinen tilanne ja sen pysyvyys lankea kaikkien viaksi eli opposition ja hallituksen joukkojen tulisi syyttelyn sijaan ryhtyä pistämään hyvinvoinnin perusasioita kuntoon!

Kammottavimmalta tuntuu se itsekkyys, millä yhteisiä rahojamme jaetaan. Kärkipäättäjiä tai mediaamme ei kiinnosta vähääkään, jos Sallan mummolta viedään viimeinen bussivuoro, saariston papparaiselta yhteysalus tai Itä-Suomen tiet korjataan vain silloin, kun niillä kuljetetaan puita lihottamaan pääkaupunkiseudun hallintokoneiston ja heidän lakeijoidensa posaa. Mieli kääntyy kerrassaan kärttyisäksi, kun pohdit niitä asioita joihin meillä riittä valtion rahaa. Pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen täytyy toimia tiheään, helsinkiläisen parkkipaikan muuttamiseen museoksi löytyy 100 miljoonaa euroa, kansallismuseon remonttiin löytyy heti 100 miljoonaan euroa, samoin kansallisoopperan ja kansallisteatterin pyörittämiseen. Kaiken tuon kukkuraksi joka vuosi pistetään satojamiljoonia vuokra-asuntotukeen, joka sekin pahimmillaan matkaa ulkomaille. Elämme kuin keskiajalla, jossa köyhien työllä rikastuneet aateliset nauttivat teatterista, oopperasta ja yhdessäolosta, jota köyhä rahvas ei saanut häiritä. Ainoa ero entisen maailman ja nykymaailman välillä löytyy siinä, että aatelisten itsekkään roolin on ominut, median tuella, vihervasemmisto eli esim. ns. työväenpuolueet ajavat kaikkea muuta kuin työläisten etua eli omaa etuaan. 

LINKIT:

Kansallismuseo voidaan joutua sulkemaan – hintalappu veronmaksajille 250 000 euroa kuukaudessa

Voittaja valittu: tällainen jättimuseo nousee Helsingin paraatipaikalle

NORJAN KORVATTAVA RASISMIVELKA SUOMELLE!

Norjalaiset saavat kiittää suomalaisten panosta maansa asuttamisessa ja kehittämisessä. Ilman suomalaisia Finnmark näyttäisi aivan toiselta ja kenties siellä puhuttaisiin nyt pääkielenä venäjää. Panoksestaan Norjan elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalleen saivat suomalaiset palkkioksi lakien voimalla tapahtuneen syrjinnän. Suomen kieltä ei saanut käyttää esim. kouluissa. Nyt en kirjoita mistään satoja vuosia vanhasta syrjimisestä, vaan sellaisesta rasismista, jonka kokeneita elää yhä joukossamme. Norjassa ei tapahtunut mitään Stalinin suomalaisvainoihin verrattavaa. Niissähän kuoli tuhansia jopa 30 000 suomalaista. Norjassa yritettiin pakkonorjalaistaa merkittävän suurta suomalaisvähemmistöä, se onnistuikin melko hyvin, koska ns. kveeninkieltä puhuvia ei enää löydy kuin muutamia tuhansia. Yhteiskunnan harmonisoinnin ohella suomalaisvähemmistön saamaan kohteluun löytyi syy Suur-Suomen puheiden herättämistä peloista. Harva tietää, että Suur-Suomea kaavailtiin toisestakin suunnasta. Neuvosto-Karjalan kehittäjä ja johtaja Edvard Gylling, vaati alueelle omaa valuuttaa ja uhosi punaisesta, itsenäisestä Suur-Suomesta, johon voisi liittyä Norja ja Ruotsikin. Jokainen voi kuvitella, mitä Stalin tuumi moisista Neuvostoliitosta eroonneesta punaisesta Suur-Suomi -ajatuksesta. Niin kävi, että Edvard Gylling hävisi kommunismin parrasvaloista eikä edes hänen kuolemisajasta/tavasta/paikasta tarjota historiassa yksimielistä tulkintaa. 

En missään tapauksessa halua, että Suomi ryhtyisi ärhentelemään Norjalle ja pohjoiseen syntyisi Turkin ja Kreikan kaltainen NATO:n sisäinen vihanpitokaksikko. Olisi maan tasapuolisen kehittämisen ja huoltovarmuuden takaamiseksi hyvä asia, jos meillä olisi suora meritie pohjoisen kautta Jäämerelle. Korostan Petsamon merkitystä aikoinaan, ilman sitä kauppareittiä Ruotsikin olisi jäänyt ilman asehankintoja 1930-luvulla. Norjan ja Suomen kuuluessa Natoon saattaisi molemmille valtioille, kuten myös puolustusliitolle löytyä hyviä päteviä perusteita sellaisen Jäämeren sataman perustamiseksi, jonka suunnittelusta, valmistuksesta sekä käytöstä päättäisi ja hyötyisi, naapureitaan kuunteleva, Suomi. Jo rakennusvaiheessa pohjoinen saisi runsaasti työpaikkoja, josta hyötyisi eniten Pohjois-Norjan elinkeinoelämä.

Luonnollisesti kaavailemaani satamaan tarvittaisiin laadukkaat kulkuyhteydet muualta Suomesta. Moottoritie ja junarata Kemijärveltä pohjoiseen siten toteutettuna, että ne kunnioittavat sikäläisten asukkaiden kulttuuria ja elinkeinoja. Nyt joku kysyy, mistäpä rahat? Ensinnäkin koko projekti voitaisiin ainakin 50 prosenttia osalta sisällyttää NATO:n Suomelta vaatimiin investointeihin ja EU:n yhteispuolustukseen. Toiseksi voisimme luopua täysin idioottimaisesta Turku-Helsinki tunninjuna hankkeesta. Kolmanneksi valtio hakkaa parhaillaan satojamiljoonia euroja helsinkiläisen parkkipaikan muuttamiseksi ökypalatsiksi ja kansallismuseon laajentamiseksi/uudistamiseksi. Meillä on tällaisia, aivan joutavia, valtion varoja nieleviä hankkeita, joita suurin osa suomalaisista ei koskaan käytä eikä näe, mutta maksaa. Niin ikään uusi pohjoinen ulottuvuus ja meritie muuttaa Suomen taloudellista/kulttuurista/hallinnollista painopistettä, joten pohjaisessa syntyy tarvetta rakentamiselle, kun pääkaupunkiseudun passiiviväestöä siirretään pohjoiseen yhteiskunnalle tuottavaan työhön. Huomioikaa sekin, että tuolloin valtio säästää parhaimmillaan vuosittain satojamiljoonia euroja, kun pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen asumistukikulut romahtavat!

A-STUDIO AAMUTOIMITTAJIEN ROSKAKORI

Eilisen A-studion aikapaikalla nähtiin ihmeellinen erikoisuutislähetys, jossa spekuloitiin Venäjän droonihyökkäyksellä Puolaan. Yleensä erikoisuutislähetyksiin haalitaan alan tietäjiä ja nyt jos koska studioon odotti sotilaskoulutuksen saanutta alan asiantuntijaa tai kansainvälisen politiikan tietäjää, mutta mitä vielä keskustelijakattaus hämmästytti, apinan ahterikarvan, keveydellään. Ensinnäkin joku nuorisosäätiöstä tuttu, paremmin tanssiasiantuntijaksikin sopiva, kanki-Kaikkonen, kuka poliittisessa työssään käyttää asiantuntijakomppanioiden apua, veikkailee Venäjän seuraavia reaktiota po. tapaukseen. Toisen paikalle kutsutun tietäjän taustalta löytyy aamujuontajakokemus ja nyt hän ihme virne kasvoillaan onnettomalla ulosannillaan ei pystynyt mitenkään avaaman NATO:n reaktioita. Kolmannen paikalle vääntyneen ns. asiantuntijan henkilöhistoriaan perehtyminen avaa miehen vihreän maailman katsomuksen ja hänen harrastusmielellä pyörittämänsä sotablogin tai vastaavan. Toimittajalle kaikki pisteet yrityksestä avata Venjänä droonihyökkäyksen taustoja sekä sen synnyttämiä tulevaisuuden laineita, mutta eipä jäänyt tuosta lähetyksestä isommin kerrottavaa - tyhjästä on paha nyhjästä.

A-studion toimittajien taustalta luulisi löytyvän vahvaa journalistista osaamista ja älykkyyttä, joilla voi suitsia keskustelua niin, että käsiteltyjen asioiden oikeellisuus käy katselijalle ilmi. Mutta mennäänpä menneeseen viikkoon, jolloin A-studion ns. toimittaja kauhisteli talouskeskustelun ajautumista rasismin poluille. Hän syytti tästä perussuomalaisia, mutta alkoi itse keskustella ja piti pitkät ajat keskustelun rasismissa. Mainittu teko ei osoita ihmeempää hoksottimien hallintaa saati kykyä/halua johdatella keskustelua tärkeisiin päivän polttaviin aiheisiin. Jotenkin minua ja ehkä joitain muitakin pohdituttaa entisten aamutoimittajien saama rooli ns. vakavassa toimitustyössä, kuten A-studion vetäjänä tai osallistujana. Jaetaanko YLE:ssä töitä kaveriperiaatteella, kun pätevyydelle ja tehtävään sopivuudelle ei näköjään löydy painoarvoa rekrytoinneissa. Voiko syy meininkiin paljastua, jos katsomme ruudun taakse tuottajiin ja vielä isompiin taustavaikuttajiin?

Toimituskunnan muuttuminen itsekeskeisemmäksi ravistelee julkista mediaa ja sen tuottaman työn laatua. Olihan meillä aikaisemminkin itseriittoiset Hytöset ja Mikkoset, mutta toisesta vaakakupista löytyivät Mirja Pyyköt ja Jari Tervot. Muutoksen taustalta taitaa löytyä se, että pieni piiri petaa hyväpalkkaisia paikkoja sopiville kavereille, näin valta keskittyy vaikka vastaavasti uutistyön ja toimittamisen päätavoitteet hämärtyvät ja siispä siirrytään tiedon jakamisesta ja sen oikeaksi todistamisesta sopivan oman maailmankuvan markkinointiin ja kansan väkisin käännyttämiseen omien näkemysten kannattajaksi. Uutisoinnin uudet painopisteet tukevat ikävästi mainittua kaverille kanssa ja hyvä veli - kuvion ylläpitoa ja vahvistumista. Kun tuohon läjään lisätään presidentin pojan työpaikkaan pääseminen ja sen saama vaisu palaute mediassa ei voi juuri muuta todeta, ettei tämän maan journalismin taso nouse ainakaan entisten aamujuontajien teoilla!

HESARI NILKUTTAA KOHTI LOPPUAAN!

Aku Ankka lienee Sanomien uskottavin ja kannattavin julkaisu, mutta sen tuotto ei riitä pitämään Sanoma-konsernia pinnalla, sillä jo usean vuoden ajan Hesarin emoyhtiö rahoitti toimintaansa omaisuutta myymällä: elokuvateatterit, R-kioski, kirjakauppaketju, kustantaja, toimintoja, lehtiä myytiin ja jopa oma toimitalo Sanomapalatsi myytiin ja kustannusyhtiö toimii siellä vuokralla. Hälyttäväksi tilanteen muodostaa se, että vieläkään Sanoman toiminta ei pidä päällään, sillä nyt se uhkaa luopua omistamansa STT:n palveluista. Sanoma ei yksinkertaisesti pärjää mediakilpailussa, sen asema pohjoismaiden suurimman lehden julkaisijana ja media-alan kultakaivoksena pienenee kuin legendaarinen pyy ennen maailman loppua. Tyyliltään yhtiön lippulaiva, omahyväinen ja itsekäs, Hesari ei kuunnellut kyllästyneitä asiakkaitaan, vaan etsi syyllistä omaan ahdinkoonsa muualta. Jatkuvista tappioista katkeroitunut mediatalo haastoi aikoinaan YLE:n EU-komissiossa ja hävisi nolosti.

Muutama päivä tuonnempana esille nousi MTV:n vaikeudet ja kiistämätön rooli sekä merkitys mediakentällä. Jos tarkastelemme Sanomien omistamaa Ruutua, hölmömpikin näkee kanavien eron ja siitä syntyvät taloudelliset taustarealiteetit. Jos joku haluaa tähän varmistuksen, se löytyy YLE:n tekstiteeveen sivulta 378. Ensin Ruutu hävisi uutisissa, seuraavaksi hömpässä. Nyt näyttää siltä, että susijengin ansiosta, Ruutu vetää satojatuhansia katsojia, mutta katsokaapa arkeen palaamista koripallon EM-kisojen jälkeen, katsojaluvut romahtavat entiselleen. Syyn tähän kertoo esimerkki, joka voidaan ammentaa koripallosta, sen selostus imee puoleensa jatkuvasti negatiivista palautetta, myös lähetysten laatu onnahtelee jatkuvasti esim. koripallon SM-finaaliottelusta jäi puolet näkymättä. Silti kaikki jatkuu samanlaisena ja valittajille kuten rahat takaisin pyytäjille tarjotaan vastineeksi Aku Ankkaa tms.. Snoma ei kuuntele asiakkaitaa ja häätää heidät ylimielisyydellään.

Nyt Sanoman kannattavuus ei kestä oman STT:n käyttöä. Demokratian kannalta median keskittymistä ei voi nostaa positiiviseksi kehityssuunnaksi, mutta tässä tapauksessa voimme verrata vaikkapa MTV:n tarjontaa Ruutuun ja tehdä johtopäätöksiä siltä pohjalta. Jos MTV katoaa markkinoilta menettävät sadattuhannet suomalaiset esim. säännöllisesti seuraamansa uutiset, aamu-tv lähetykset ja pidetyn viihdetarjoajan. Jos Ruutu lopettaa, putkahtaa esiin puute: kuka lähettää ensikesänä James Bond uusinnat? Positiivinen vaikutus lienee: Ruudun kadotessa jotkut koripallon ystävät säilyttävät taivaspaikkansa, kun ei enää voi katsoa kiroilua ruokkivia onnettomia koripallolähetyksiä. Isossa kuvassa Hesarin nyykähtäminen ajan hautaan ei vuodata surun kyyneleitä kovinkaan monesta silmästä, mutta eikö olisi parempi, jos yhtiössä aloitettaisiin radikaali uudistustoiminta mediatoiminnan parantamiseksi ja kannattavaksi saattamiseksi. Toivonkin vilpittömästi Sanoman omistajien kriisikokousta ja sen seurauksena tapahtuvaa muutosta, koska enää ei juurikaan löydy myytävää: muutama radio, Aamulehti, Satakunnan kansa ja oppimateriaali osasto.

LINKIT:

Helsingin Sanomat luopuu STT:n uutisista

Sanoman uutismediat aikovat lopettaa STT:n palveluiden käytön tai vähentää sitä merkittävästi

Sanoma myy taas omaisuuttaan - ostajana Hjallis Harkimo

Sanoma myy R-kioskit Norjaan

Finnkino myydään Ruotsiin

Otava osti Suomalaisen kirjakaupan

Sanoma myy WSOY:n Ruotsiin

Sanomatalo myydään saksalaisille