MEDIAN SIUNAAMA MIINUS

Viimeistä onnistumista ja kestävää kasvun itua saa peruuttaa noutamaan 1990-luvulle. Tämän jälkeen kaikki, ihan kaikki valmistelu tuotti lähinnä surua ja murhetta. Kuitenkin aina kaikkea epäonnistumiseen johtanutta valmistelua on ylistetty mediassa. Milloin täällä ryhdytään tekemään avaruusalusten ilman puhdistimia NASA:lle, milloin seikkailemme suuresti kaupunkilaisten rahoilla, missä on etanolitehdas, missä on Euroopan suurin teräsjalostus/palvelukeskus, missä ovat onnistuneen elinkeinopolitiikan tuomat yritykset ja työpaikat? Kaikki valmistelu, ennen toteutusta, on ollut median julistamaa superonnistumista vai oletteko nähneet, valmisteluun kohdistuvaa, vähäisintäkään toimituksellista kritiikkiä sinä aikana, kun kaupunkimme väkiluku on romahtanut. Suoraan sanoen elämme vielä pahemmassa mediavalheessa kuin itänaapurissa eleltiin neuvostoaikoina.

Kaiken mainitun epäonnistumisen mahdollistaa surkea valmistelu, sitäkin surkeammat päättäjät ja surkeista surkein media. Hommahan alkaa meillä niin, että yhtä äkkiä esitetään jotain hanketta ja siihen vaaditaan päättäjien hyväksyntä ilman perehtymisaikaa. Kaikki etenee kulisseissa ilman, että edes valtuutetut tietävät valmistelusta tuon taivaallista. Hyvä esimerkki muistuu mieleen Alicenkadun ensimmäisen uudispätkän avajaisista, joissa kolme muuta valtuutettua ja minä ihmeteltiin kahta asiaa. Ensinnäkin tämmöinenkö tästä tuli ja toiseksi sitä, miksi pistorasiat ovat neljän metrin korkeudessa ja sähköurkuihin vedetään virta jatkotroikalla kelloliikkeestä. Jälkimmäiseen selitykseksi kerrottiin, että noin korkealla ei vesi nouse ja pistorasiat ovat jouluvaloja varten. Jos lehden sijaan kaupunkilaisille julkaistaisiin pöytäkirjoja, alkaisi totuus paistamaan kaikille kaupunkilaisille. Tuolloin jokainen näkisi, että olihan täällä muutama, joka halusi ja jopa esitti muutosta.

Valtuusto on ainoa kaupunkilaisille täysin avoin päätöksentekoestradi. Tämä ei tietenkään päde meillä, jossa uuden onnettoman waltuustosalin ongelmat vaikeuttavat niin kokousten läpivetoa kuin lähetyksen toteuttamista kaikelle kansalle. Crushellissa valtuutetut eivät juuri puhuneet eivätkä pukahtaneet ja jos joku erehtyi jotain esittämään, se joko tuotiin mediassa julki vesitetysti tai vaiettiin kuoliaaksi. Meillä julistetaan: valtuusto on päätöksenteon paikka, siellä ei puhuta eli joku pieni porukka esim. puheenjohtajisto pistää omat ruotuun ja valmistelu saa jatkaa hurjaa menoaan tyylillä lehmät pellossa! Nykytilaan on päädytty tietoisesti vähentämällä lautakuntia, niiden jäsenten ja valtuuston jäsenten määrään. Näin olemme luoneet edellytykset tappiokierteelle, jonka takaajina ovat istuneet toiset rooliaan muuttaen osittain samat, uusille vanhat metkut opettaneet, päättäjät. Älkää siis ihmetelkö, miksi Esko Holvin kiinteistöä ei myydä, kaupunkiin syntyy rakennusmonttuja, sokkeleita ja taloja, joita ei tosissaan edes yritetä myydä. Meillä ei ole tarkoituskaan hyödyttää päätöksillä kaupunkilaisia vaan tavoite on tarkoituksena pitää samat tyypit virassa plus vallassa saman mediakuvion avulle. Uudenkaupungin väestö kehitys: 1980 17 326 - 1990 18 432 - 2000 17 019 - 2010 15 833 - 2020 15 506 - 2025 14 756. Median mukaan kaikki on valmisteltu onnistunut mitä mainioimmin ja kaupunki tarjoaa mellevät puiteet asumiseen, silti väestö muuttaa pois ja mitä ilmeisimmin ilman ukrainailisia tänne muutajia, muuttotappiomme olisi varmaanin yli 5 000 asukasta!